Ideoita/kokemuksia, että millä kannustaa/palktsee/seuraa työntekijöitä liikkumaan? Totuus on, että raha tms. on yllättävän hyvä motivoija monelle. On tietty niitä jotka harrastaa liikuntaa tosi paljon, mutta toinen puoli on niitä jotka ei harrasta oikein ollenkaan.
Jokainen merkkais julkiseen Exceliin liikuntasuorituksensa, ja jos tuntimäärä ylittää vuoden lopussa tietyn rajan, niin saa jonkun bonuksen? Perustuis tietty luottamukseen.
Jonkun puoli- tai kokomaratoninkin juoksemisesta vois tietty palkita, mutta kaikille ei sovi juoksu polvien/selän tms. takia.
Liikuntasetelit on jo tietty käytössä.
Ideoita otetaan vastaan. Ei sais olla liian tiukkapipoistakaan.
Totuus kuitenkin on se, että liikuntaa harrastava ihminen jaksaa paremmin arkea toimistotyössäkin pysyy paremmin terveenä.
Jokainen merkkais julkiseen Exceliin liikuntasuorituksensa, ja jos tuntimäärä ylittää vuoden lopussa tietyn rajan, niin saa jonkun bonuksen? Perustuis tietty luottamukseen.
Jonkun puoli- tai kokomaratoninkin juoksemisesta vois tietty palkita, mutta kaikille ei sovi juoksu polvien/selän tms. takia.
Liikuntasetelit on jo tietty käytössä.
Ideoita otetaan vastaan. Ei sais olla liian tiukkapipoistakaan.
Totuus kuitenkin on se, että liikuntaa harrastava ihminen jaksaa paremmin arkea toimistotyössäkin pysyy paremmin terveenä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Joillekin motivaattorina toimii yhdessä tekeminen, esimerkiksi se, että omalla porukalla on joku vakkaritreeni. Tämä toimii eri ihmisille vähän eri tavalla: toiset tykkäävät joukkuelajeista (sähly, lentis, koris, fudis,...) kun taas toisille sopii paremmin yksilölaji yhdessä tehtynä (spinning, kuntopiiri,...). Joukkuelajien harrastajat taipuvat todennäköisesti helpommin näihin jälkimmäisiin lajeihin kuin toisinpäin. Porukalla voi lähteä myös kokeilemaan keilaamista, jousiammuntaa, pesäpalloa, melontaa, nuotioretkeä, kalastusta, kirkkovenesoutua, kiipeilyä tms, mitä ei lajia tietämättömänä helposti tule yksin kokeiltua. Tai tutustumaan kuntosaliin, hiihtoputkeen, golf-simulaattoriin tms.
Yksi hyvä motivaattori on jo pelkästään se, että joku edes pyytää johonkin mukaan kokeilemaan. Ei-harrasta-ollenkaan -liikkujan mukaan saaminen saattaa tosin vaatia hiukan suostuttelua, kun ei ole välineitä, eikä ole kuntoa, eikä oikein osaakaan, eikä sitä eikä tätäkään.
Avainasia varmaan on se, että kaikki ovat hengessä mukana silloin, kun se ei-yhtään-liikkuvakin tekee sen ensimmäisen liikuntasuorituksensa läähättäen ja puuskuttaen ja silti riman ali. Heillähän se aloittamisen kynnys on korkein, epäonnistumisen tai itsensä nolaamisen pelko suurin ja kunto heikoin. Minkäänlaiset suoritusten keräilyt tai bonukset eivät auta, jos taustalla on sitten kuitenkin epäonnistumisen ja julkisen nöyryytyksen pelko. Eihän kukaan halua olla se tunnetusti porukan dissaama heikoin lenkki, vaikka siitä saisikin jonkun näennäisen bonuksen. Tässä kohtaa siis niiden turvat pitäisi saada tukkoon, jotka tällaisille yleensä taustalla naureskelevat.
Vuosi on myös pitkä aika kerätä noita liikuntasuorituksia (paitsi tietysti niille aktiiviliikkujille, jotka saavat excelinsä täyteen jo noin tammikuun viidentenä...). Silloin on helppo lykätä sitä aloittamista, kun aina on aikaa aloittaa myöhemmin, sitten vasta ensi viikolla, parin viikon päästä, ensi kuussa, ja huijata itseään sanomalla, että teen sitten vähän enemmän. Bonus voisi olla ihan hyvin ilman aikakytkyä: kun tämä on tehty aikamäärästä riippumatta, niin sitten palkkio. Ei-yhtään-liikkuvalle ensimmäinen rajapyykki on jo siinä, että saa itsensä ensimmäisen kerran liikkeelle.
Tämä on tosi vaikea asia järjestaa kaikille sopivaksi ja tasapuoliseksi. Totuushan on se, että liikuntaan lähtevät helposti mukaan ne, jotka sitä ennestään harrastavat ja ovat ennestään hyväkuntoisia. Ja ne jotka eivät välitä liikkumisesta eivät lähde mukaan kuin rahalla tai palkallisella vapaalla ja silloinkin "pinaavat", jos suoritukset ovat pelkästään luottamusasia. Ikävää, mutta totta.
http://www.pekkaniska.com/content/view/23/10/lang,fi/
irmassa, jossa työskentelen, tuetaan myös aika hyvin työntekijöiden liikuntaa:
-rakennuksessa liikuntasali vapaassa käytössä
-firmalla omat sulkapallo-, sähly-, ammunta- ja keilausvuorot
-liikuntaseteleitä 50/vuosi
-firma sponsoroi työntekijöille 1-2 juoksutapahtumaa (yleensä maraton)/vuosi
-muuta sponsorointia anomusten mukaan.
ei noin, ei missään tapauksessa mitään excelin taulukoita täytettäväksi, luuletko tosiaan että ne jotka jaksavat hädin tusin kävellä puoli tuntia, kehtaavat laittaa tekemisensä sinne? Tuossa joku ehdotti jo jotakin maratonin osanottomaksun maksamista, ja veikkaisin että vain yksi tai kaksi sadasta pysyisi sen juoksemaan, loput tuupertuisi 10 km:n kohdalle. Liikuntasetelit ja uimahalliliput on ihan hyvä alku, mutta mä laittaisin koko porukan ergo-ja lihaskuntotesteihin, ja niiden jälkeen jokaiselle annettaisiin henkilökohtaisesti palaute ja joku oikea ammattilainen laatisi hieman heidän kanssaan ohjelmaa siten että homma alkaisi kiinnostamaan mahdollisimman montaa työntekijää, mutta homma pitää hoitaa todella jokaisen kanssa erikseen, ja saada heidät ymmärtämään että tekevät sitten sitä aloittamaansa kuntoiluohjelmaa vain itseään varten, vaikka siitä työnantajakin hyötyisi. Tietysti kun porukkaa aktivoituu voivat he tietysti yhdessä harrastaa, mutta se aktivointi voi tapahtua vain jokaisessa itsessään.
Paras tapa mielestäni on jonkun johtoasemassa näyttää esimerkkiä elikkä trenaa juoksua vapaa aikana ja miksi ei tunti viikossa myös työaikana näkyvästi ja että henkilökunta tulee tietoiseksi miski johto voi ,se myös me voidaan tehdä. Elikkä jonkun pitää vetää.
Aktiiviliikkujat liikkuvat joka tapauksessa, mutta nää lössykät ovat jo ongelma ilmeisesti intissäkin. Siellä kokeiltiin joissakin varuskunnissa sporttisia konsolipelejä (kuten Wii) ja ilmeisesti pelit ovat olleet kovassa käytössä. Jotain tällaista toimistolle ja kerran pari viikossa pelit pystyyn porukalla?
Itselläni on juoksu lähellä sydäntä, niin tuli tällainen aluksi mieleen. Otetaan aikaa, kuinka nopeasti työntekijä juoksee/kävelee esim. 5000 metriä (ei pitäisi olla paha, kävellen nyt vähintään pitäisi kai pystyä menemään). Otetaan esimerkkinä vaikka "Matti". Matti juoksi matkan 25 minuuttiin.
Testataan uudestaan esim. kolmen kuukauden päästä, paljonko Matilla nyt menee aikaa. Matilla meneekin nyt vain 24 minuuttia. Tämä on tasan neljän prosentin parannus edelliseen aikaan. Siitä suoraan nostetaankin Matin kuukausi/tuntipalkkaa neljällä prosentilla :). Sitten taas kolmen kuukauden päästä kokeillaan uudelleen, mutta vertailuaikana olisi edelleen tuo ensin juostu 25 minuuttia.
Siitä en sitten tiedä, jos aika huononee. Lisäksi säätiloilla saattaa olla jotain vaikutuksia.
Ja siis aikahan paranee, jos on jaksanut liikkua ja harjoitella vapaa-aikanaan. Mutta tämä sopii niillekin jotka haluavat kävellä. Se sitten, että jos vaihtavat yhtäkkiä juoksuun, saattaa olla aikamoinen palkankorotus.. ehkä pitäisi aloittaa silloin niin, että testataan juoksuvauhti ensin, ja sitten taas ajanparannukset siinä juoksussa. Eli aloitetaan puhtaalta pöydältä, kun siirrytään juoksuun.
voit olla ihan oikeilla jäljillä, mutta ei toi toimi, kun on helppi fuskata hidastelemaalla ekalla kerralla, ei, ei missään tpauksessa tuollaista shovta. Kuten tuossa jo aiemmin ehdotin, kannattaa teettä porukalle ergometritestit joko työterveydessä tai jossakin kuntoutuslaitoksessa/urheiluopistossa. Siinä kun verrataan syketasoa poljettuihin watteihin, ja on aivan helppo tulkita kehittymistä, ja tuossa kun ei voi fuskata polkemalla hitaasti ja pienellä kuormalla koska silloin tuo syke ei saavuta vaadittua 80-85% tasoa maksimisykkeestä. Jokaisesta saavutetusta lisäwatista voisi palkita vaikka centti/tunti, vaikakaan ei kukaan kuntoaan nosta rahan takia vaan oman itsensä. ;-)
Mitäs sitten jos maksetaan alussa joku bonus sen mukaan, miten hyvin juoksu/kävely on mennyt? :) No joo onhan tää aika kikkailua jo.
Mitäpä tehdään kävely- tai juoksutestien osalta niiden kohdalla, joilla esimerkiksi alaraajojen oireet eivät ole työnteon este, mutta ovat kävely- tai juoksutestin vasta-aihe?
Asiantuntijoiden mukaan (Liikunta ja Tiede 2/2005) kuntotestituloksen perusteella maksettavat palkanlisät ovat eettisesti arveluttavia, ja saattavat helposti täyttää työelämän syrjimiskriteerit. On lisäksi muistettava, että mainitulla tavalla ja mainituissa paikoissa tehtäviin pp-ergotesteihin sisältyy helposti 10-15%:n virhe, minkä lisäksi lukuisa joukko terveyteen liittyviä tekijöitä voi olla testauksen vasta-aiheina. Lisäksi henkiötietolaki voi tulla esteeksi tietojen välittämisessä työntekijän, testipaikan ja palkanmaksajan välillä.
Testauksen käyttö liikuntaan motivoinnissa ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta testaajalta vaaditaan tosi kovaa eettistä ammattitaitoa, jos sitä aiotaan työyhteisössä käyttää.
olen edelleen sitä mieltä että ei kukaan ala kuntoaan kohentamaan rahan takia, vaan oman itsensä, muutama euro ei tunnu yhtään missään siihen nähden kun hyvä olo tuntuu. Tietojen luovutuksesta voidaan aina tehdä sopimus osapuolten kanssa, ja kaikki perustuisi vapaaehtoisuuteen.
Jos bonukset maksetaan urheilutuloksista työn tulosten sijaan, aletaan mennä hiukan väärille raiteille.
Toisaalta tällainen palkkiojärjestelmä meillä on jo eräällä tavalla käytössä, kun lihavat saavat tilastollisesti heikompaa palkkaa ja huonompia työtilaisuuksia kuin normaalipainoiset. Syrjinnäksi tätä tupataan sanoa. Joojoo, normaalipainoisellakin voi olla huono kunto, mutta lihavalla on taatusti huono kunto ja ainakin epäterveelliset elintavat.
Yritykselle on ihan turhaa tuhlausta kannustaa rahallisesti niitä, jotka jo muutenkin liikkuvat riittävästi. Ainoa hyöty näiden aktiiviliikkujien kohdalla on parempi sitouttaminen yritykseen jollain liikuntaeduilla.
Laiskamatojen liikkeellesaaminen on sitten toinen juttu. Siinä yritys todennäköisesti jopa säästää pitkällä aikavälillä sairaspoissaolojen vähentymisenä, nämä laiskamadot kun tuppaavat muutenkin olemaan niitä, jotka eivät edes vaihda työpaikkaa. Mutta heidän motivoimisessaan liikkumaan mennään jo pitkälle psykologian puolelle, kun liikunta on pikemminkin peikko ja huonosta itsetunnosta muistuttaja pikemminkin kuin hyvän olon lähde.