Tulipas katseltua tammikuiden 9. päivän lumitilanteita pohjoisella pallonpuoliskolla:
http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=01&fd=09&fy=2006&sm=01&sd=09&sy=2010
Niitä ei ole näkyvissä kuin muutamalle vuodelle eikä niistä sinänsä voine vetää mitään ihmeellisempiä johtopäätöksiä, mutta ihan parin tekijän osalta tuosta tulee mieleen, että Pohjoisen Napameren sulaminen ei sinänsä välttämättä johtaisi kiihtyvään lämpenemiseen, niinkuin peloteinformaatiossa uhkaillaan.
1) Jos meillä on sula meri ja sen yläpuolella avoin taivas, lämpösäteily avaruuteen on paljon suurempaa kuin lumipeitteiseltä mereltä. Näin siis aina pimeän aikaan, mitä on sentään merkittävä osa vuodesta.
2) Sulasta merestä lämmön siirtyminen ilmakehään ja sieltä edelleen osittain avaruuteen on kaikkina kellonaikoina suurempaa kuin lumipeitteisestä merestä mm. höyrystymisen kautta.
3) Sulasta merestä nousevat vesihöyryt satavat pakkaskausina lumena alas ja voivat osaltaan lisätä planeetan keskimääräistä vuosittaista albedoa eli säteilyn heijastuskykyä. Nettomuutos tässä on ehkä saatavissa vapautuvan meripinta-alan lisäyksen ja peittyvän maapinta-alan lisäyksen suhteesta huomioiden vaikutusaika ja sinä aikana kyseiselle alalla tuleva ja absorboituva säteily. Yksinkertaistettuna kaamoksessa albedolla on tuskin merkitystä, kun taas kevätauringossa se on jo merkittävä. Ja mitä etelämmäksi lumikerros ulottuu keväällä, sitä aikaisemmin sinä vuonna sillä on merkitystä maapallon heijastuskykyyn.
Takaisinkytkennät ovat siis joka tapauksessa monimutkaisia. Ilmastopelottelussa korostetaan enemmän ryntääviä, postiivisia kytkentöjä ilmaston lämpenemisessä kuin negatiivisia, jarruttavia. Vaikka Le Châtelier'n periaate ei ole täysin kattavasti sovellettavissa osittain virtaustilaiseen järjestelmään, kuten ilmastoomme, se antaa kuitenkin hyvän veikkauksen* kytkentöjen suuruussuhteista. Siis järjestelmä pyrkii vastustamaan siihen tehtyä muutosta ja hyvä Le Châtelier'n periaatteen pohjalta tehtävä veikkaus ennustaa jarruttavien palautteiden olevan vallitsevia. Tämä ennuste saa tukea mm. maapallon ilmastohistoriasta, jossa ei ole nähtävissä katastrofaalista "venusryntäystä". Ja edellä esittämäni maanpinnalla tapahtuva lumipinta-alan ja albedon kasvu on eräs jarruttavista mekanismeista, jota en muista nähneeni mainittavan, kun merijään sulamisesta on kirjoiteltu.
*) veikkaus, kun tunnustetaan, ettei kaikkia tekijöitä ole tiedossa suuruudeltaan tai edes laadultaan
http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=01&fd=09&fy=2006&sm=01&sd=09&sy=2010
Niitä ei ole näkyvissä kuin muutamalle vuodelle eikä niistä sinänsä voine vetää mitään ihmeellisempiä johtopäätöksiä, mutta ihan parin tekijän osalta tuosta tulee mieleen, että Pohjoisen Napameren sulaminen ei sinänsä välttämättä johtaisi kiihtyvään lämpenemiseen, niinkuin peloteinformaatiossa uhkaillaan.
1) Jos meillä on sula meri ja sen yläpuolella avoin taivas, lämpösäteily avaruuteen on paljon suurempaa kuin lumipeitteiseltä mereltä. Näin siis aina pimeän aikaan, mitä on sentään merkittävä osa vuodesta.
2) Sulasta merestä lämmön siirtyminen ilmakehään ja sieltä edelleen osittain avaruuteen on kaikkina kellonaikoina suurempaa kuin lumipeitteisestä merestä mm. höyrystymisen kautta.
3) Sulasta merestä nousevat vesihöyryt satavat pakkaskausina lumena alas ja voivat osaltaan lisätä planeetan keskimääräistä vuosittaista albedoa eli säteilyn heijastuskykyä. Nettomuutos tässä on ehkä saatavissa vapautuvan meripinta-alan lisäyksen ja peittyvän maapinta-alan lisäyksen suhteesta huomioiden vaikutusaika ja sinä aikana kyseiselle alalla tuleva ja absorboituva säteily. Yksinkertaistettuna kaamoksessa albedolla on tuskin merkitystä, kun taas kevätauringossa se on jo merkittävä. Ja mitä etelämmäksi lumikerros ulottuu keväällä, sitä aikaisemmin sinä vuonna sillä on merkitystä maapallon heijastuskykyyn.
Takaisinkytkennät ovat siis joka tapauksessa monimutkaisia. Ilmastopelottelussa korostetaan enemmän ryntääviä, postiivisia kytkentöjä ilmaston lämpenemisessä kuin negatiivisia, jarruttavia. Vaikka Le Châtelier'n periaate ei ole täysin kattavasti sovellettavissa osittain virtaustilaiseen järjestelmään, kuten ilmastoomme, se antaa kuitenkin hyvän veikkauksen* kytkentöjen suuruussuhteista. Siis järjestelmä pyrkii vastustamaan siihen tehtyä muutosta ja hyvä Le Châtelier'n periaatteen pohjalta tehtävä veikkaus ennustaa jarruttavien palautteiden olevan vallitsevia. Tämä ennuste saa tukea mm. maapallon ilmastohistoriasta, jossa ei ole nähtävissä katastrofaalista "venusryntäystä". Ja edellä esittämäni maanpinnalla tapahtuva lumipinta-alan ja albedon kasvu on eräs jarruttavista mekanismeista, jota en muista nähneeni mainittavan, kun merijään sulamisesta on kirjoiteltu.
*) veikkaus, kun tunnustetaan, ettei kaikkia tekijöitä ole tiedossa suuruudeltaan tai edes laadultaan
Vastaukset 2
Vanhimmat
taas¨tämä sama termodynamiikan peruslaki, eli jos pilvet estävät lämmönkarkaamisen avaruuteen niin lämpötila kasvaa alueella tämä taas synnyttää tuulia jossa lämmin ilma virtaa kylmenpää kohti ja niissä kohdissa jossa pilvipeitettä ole llämpötila kasvaa joka lisää avaruuteen virtaavan lämmön määrää.
Eli niin tai näin termodynamiikka "korjaa " kokoajan lämpötilan nousua mailmassa. Sitten nämä ilmastomuutokset johtuvat pääasiassa näistä Auringonmuutokset ja maapallon akselin vaihtelut ja kiertoratojen suhteet näihin kahteen tapatumaan. Pitkäaikaiset muutokset ilamstossa on aina aurinkoperäisiä.
"Yksinkertaistettuna kaamoksessa albedolla on tuskin merkitystä, kun taas kevätauringossa se on jo merkittävä. Ja mitä etelämmäksi lumikerros ulottuu keväällä, sitä aikaisemmin sinä vuonna sillä on merkitystä maapallon heijastuskykyyn."
Näinhän sitä on jo ennustettukin, että nyt lunta on niin laajalla alueella että se vaikuttaa albedoon merkittävästi kevään aikana ja pidentää kylmää kautta. Ja nythän lunta on Kazakstanin, Mongolian ja Pohjois-Kiinan leveysasteilla, jossa aurinko helottaa näin keskitalvellakin. Siellä lumipeitteen vaikutus albedoon ja sitä kautta säään on siis tälläkin hetkellä suuri.
Joulukuussa lumipeite oli mittaushistorian toiseksi laajimmalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla:
http://climate.rutgers.edu/snowcover/table_rankings.php?ui_set=1