Tieteen mukaan maapallon ikä on 4,6 mrd vuotta. Tämä tulos on saatu aikaan mm. ns. radioaktiivisilla ajanmittausmenetelmillä, jotka perustuvat alkuaineiden radioaktiiviseen hajoamisnopeuteen jota pidetään vakiona. Mutta pohdin miten hyvin oikein on perusteltu se, että aineen radioaktiivista hajoamisnopeutta pidetään vakiona. Esim. uraani-238:n isotoopin puoliintumisaika sen hajotessa lyijy-206 isotoopiksi on 4,47 mrd vuotta. Mihin loppujen lopuksi perustuu näin tarkka aika? Ja tarkoitetaanko niillä 4,47 mrd vuodella kalenterin mukaisia 365 * 24 h mittaisia vuosia. Käsittääkseni ei mitenkään voida tietää, että puoliintumisaika on aina vakio, saatikka että ajan nopeus on vakio.
Kun siis maapallo on 4,6 mrd vuoden ikäinen, niin tarkoittaako se 4,6 mrd kiertoa auringon ympäri, vaiko 4,6 x 365 x 24 h.
Otetaan toinen esimerkki, pituuden mittaamisesta. Kun etäisyys jonnekin on 100 km eli 100 000 m, niin tarkoitetaan etäisyyttä joka on niin pitkä kuin 100 000 x 1 metrin pituista mittaa. Vastaavasti jos käytetään vain 0,5 m pituista mittaa, niitä tarvitaan 200 000 kappaletta peräkkäin. Aikoinaan metrille kehitettiin oikein mallikappale jota säilytetään muistaakseni Pariisissa. Nykyään metri määritellään sähkömagneettisen säteilyn perusteella (1 650 763,73 x sen säteilyn allonpituus tyhjiössä kun krypton-86 atomi siirtyy kvanttitilatsa 2p10 tilaan 5d5), mitä hittoa se sitten oikein tarkoittaakaan? Eli metrin pituus on sidottu sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuteen. Taas on sama kysymys: mistä tiedetään että tämä kyseinen sähkömagneettinen säteilyn aallonpituus pysyy aina vakiona?
Asian ydin on kuitenkin siinä, että aina kun käytetään jotain mittaa, sen koko täytyy määritellä jollakin perusteella. Mutta voidaanko minkään mitan koko määritellä täysin ehdottoman paikkansapitäväksi niin, että todella voidaan luottaa siihen että on olemassa täysin objektiivinen mitta joka aina pysyy vakiona. Eli sanallisesti: miten luontoa voi mitata objektiivisesti mitalla joka on osa sitä samaa luontoa?
Kun siis maapallo on 4,6 mrd vuoden ikäinen, niin tarkoittaako se 4,6 mrd kiertoa auringon ympäri, vaiko 4,6 x 365 x 24 h.
Otetaan toinen esimerkki, pituuden mittaamisesta. Kun etäisyys jonnekin on 100 km eli 100 000 m, niin tarkoitetaan etäisyyttä joka on niin pitkä kuin 100 000 x 1 metrin pituista mittaa. Vastaavasti jos käytetään vain 0,5 m pituista mittaa, niitä tarvitaan 200 000 kappaletta peräkkäin. Aikoinaan metrille kehitettiin oikein mallikappale jota säilytetään muistaakseni Pariisissa. Nykyään metri määritellään sähkömagneettisen säteilyn perusteella (1 650 763,73 x sen säteilyn allonpituus tyhjiössä kun krypton-86 atomi siirtyy kvanttitilatsa 2p10 tilaan 5d5), mitä hittoa se sitten oikein tarkoittaakaan? Eli metrin pituus on sidottu sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuteen. Taas on sama kysymys: mistä tiedetään että tämä kyseinen sähkömagneettinen säteilyn aallonpituus pysyy aina vakiona?
Asian ydin on kuitenkin siinä, että aina kun käytetään jotain mittaa, sen koko täytyy määritellä jollakin perusteella. Mutta voidaanko minkään mitan koko määritellä täysin ehdottoman paikkansapitäväksi niin, että todella voidaan luottaa siihen että on olemassa täysin objektiivinen mitta joka aina pysyy vakiona. Eli sanallisesti: miten luontoa voi mitata objektiivisesti mitalla joka on osa sitä samaa luontoa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Kun siis maapallo on 4,6 mrd vuoden ikäinen, niin tarkoittaako se 4,6 mrd kiertoa auringon ympäri, vaiko 4,6 x 365 x 24 h." - Epäilemättä jälkimmäistä. Tämä objektiivinen aika perustuu mainitsemasi kaltaisiin fysikaalisiin tekijöihin, joita ymmärtääkseni voi pitää vakioina alkuräjähdyksestä lähtien. Eli luonnossakin olisi jotakin muuttumatonta, johon mittaamisen voi perustaa. Ei siis mitään ongelmaa?