Kummassa Aurinko on keskipäivällä korkeammalla? Jouluna Las Palmasissa vai juhannuksena a) Helsingissä b) napapiirillä? Löytyiskö jotain helppoa laskentaohjelmaa tähän? Entä geometrista mallia, jolla sitä voisi havainnollistaa?
Auringon korkeus
varjon alla
83032
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
eikä siihen tarvita mitään laskemista.
Etsi kalenterista
-kevätpäivän tasaus (maaliskuussa)
-syyspäivän tasaus (syyskuussa)
Etsi karttapallostasi päiväntasaaja
Em. tasauspäivinä aurinko paistaa päiväntasaajalla keskipäivällä kohtisuoraan.
Keväästä syksyyn se paistaa pohjoisella pallonpuoliskolla korkeammalta
kuin eteläisellä
ja
syksystä kevääseen päinvastoin.
"Entä geometrista mallia, jolla sitä voisi havainnollistaa?"
-ota karttapallosi, pyöritä sitä lampun ympärillä ja päästä
vähän mielikuvitus irti.
Siitä se selviää.
ja vertaa sitä Helsingin leveyspiiriin karkeasti ottaen jos ero on pienempi kuin 50ast. Helsingin juhannus voittaa, jos taas ero on suurempi voittaa Las Palmas joulun arvollaan.
Ei vaadi erikoista laskentaohjelmaa. Ratkaistavissa yksinkertaisen tasopiiroksen avulla. Aurinko on korkeimmillaan yläkulminaatiossa, eli suomalaisittain etelässä ollessaan. Paikkojen maantieteellisen pituuden erolla ei tässä ole merkitystä, vaan voidaan ikäänkuin ajatella että kaikki paikat ovat samalla pituudella, eli samassa tasossa joka kulkee maapallon keskipisteen ja napojen kautta.
Auringon deklinaation ääriarvot ovat -23,44 ja 23,44 astetta.
Helsingin maantieteellinen leveys on noin 60 astetta, napapiirin noin 66,5 astetta ja Las Palmas kait nuin suunnilleen 28 astetta eli samalla pohjoisella pallonpuoliskolla ollaan.
Piirtämismahdollisuuden puuttuessa ratkaistaanpa nuo Auringon korkeudet kesäpäivän seisauksessa (pyöreästi juhannuksena) laskeskellen. Helsingissä taivaan ekvaattorin (päiväntasaajan jatke) korkeus horisontista on etelässä 30 astetta (90-60) ja Auringon deklinaatio juhannuksena noin 23,5 astetta eli Aurinko kulminoi juhannuksena Helsingissä noin 53,5 asteen (30 23,5) korkeudella. Napapiirillä Auringon kulminointikorkeus on latitudien eron eli 6,5 astetta pienempi, eli noin 47 astetta.
Las Palmasin latitudi on noin 28 astetta joten siellä ekvaattori on meridiaanin suunnalla 62 asteen (90-28) korkeudella. Talvipäivän seisauksen (eli pyöreästi Joulun) aikoihin auringon deklinaatio on noin -23,5 astetta joten Auringon kulminoidessa Las Palmasissa sen korkeus on noin 38,5 astetta (62-23,5).
Huh hah hei, Suomi voiton vei!
niin avomerilaivurin kurssilla sellaista on mahdollista harrastaa. Monissa kansalais- ja työväenopistoissa järjestetään avomerilaivurin kursseja. Kurssiin voi käsittääkseni osallistua vaikka ei olekaan suorittanut rannikkolaivurin ja saaristolaivurin tutkintoja (niinkuin normaalisti). Tutkinto on sitten eri asia. Avomerilaivurin kurssilla ei juurikaan käsitellä muuta kuin astronomista navigointia joten normaaleja merenkulku- ja veneilytietoja ei sillä tavalla tarvita. Kannattaa ehkä kuitenkin ilmoittaa kurssin vetäjälle että olet siellä ihan vain oppiaksesi tähtitieteellistä navigointia ja sitä sivuavia seikkoja, etkä suorittaaksesi laivuritutkinnon.
Jos jotakuta epäilyttää tämän laskelman helppous ja hän kaipailee jotakin (santanalliseen mystiikkaan ja mustaanmakiaan rajoittuvaa?) pallotrigonometrista ratkaisua, niin voin lohtuttaa häntä tässä yhteytessä. Pallotrigonometriahan siellä kyllä on periaatteessa taustalla mutta kohteen kulminoinnissa (eli korkeimmillaan ollemisessa, suomalaisittain suoraan etelän suunnalla ollemisessa) ongelma pelkistyy niin että se voidaan ratkaista 2-ulotteisena. Silloin kulmia voi todellakin laskeskella yhteen ylläkuvatulla tavalla.
Ööh, tai siis 2-ulotteista pallotrigonometriakin oikeastaan on, se on pallon 2-ulotteisen kaarevan _pinnan_ geometriaa. Korjataanpa että ongelma pelkistyy 2-ulotteiseksi _taso_geometriaksi.
Tuollaisen auringon suurimman korkeuden voi siis laskea paikkakunnan maantieteellisen leveyden eli latitudin ja auringon deklinaation eli auringon taivaanekvaattorista mitatun kulmaetäisyyden avulla niin että latitudin komplementtikulmaan (suorakulma - latitudi) lisätään auringon deklinaatio.
Tämä laskusääntö on yleispätevä Kravun kääntöpiirin pohjoispuolella eli kun paikan latitudi on suurempi kuin 23,4 astetta. Tällöin aurinko on aina korkeimmillaan etelässä. Muita tapauksia varten on helppo kehittää omat laskusääntönsä. Jos tulos on yli 90 astetta niin siitä otetaan supplementtikulma eli oikokulma - kulma koska korkeus ei voi olla yli 90 astetta.
Esimerkiksi millainen on auringon suurin korkeus kevättasauspäivänä paikalla jonka leveys on 62 astetta? Auringon deklinaatio kevätpäivän tasauksessa on nolla. Auringon suurin korkeus = (90 - 62) 0 = 28 astetta.
Niin kiitos vaan selkeistä vastauksista! Vienkin nämä esimerkit luokkaani ja eiköhän se Aurinkokin ala vähitellen näkyä myös tänne "varjon alle" 67 asteelle.