Oli mielenkiintoista lukea päivän aviisista Jaakko Kianderin näkemyksiä Suomen taloudesta takavuosina, nyt ja lähitulevaisuudessa. Eräs keskeinen, korostettu sanoma oli että viimeisen 10 vuoden aikana paljon puhuttua työvoimapulaa ei olekaan odotettavissa, päinvastoin. Silti mainitun ajanjakson aikana maamme, sekä myös OECD:n, eturivin talous- ja yhteiskuntatieteilijät perustelivat vakuuttavasti demografisten käyrien ja tilastojen avulla kuinka väistämätön tulossa oleva työvoimapula on. Sen paikkaamiseksi vaaditiin parhaimmillaan 50000-100000 henkilön vuosittaista maahanmuuttoa vuosikymmenien ajan. Se olisi ollut kallis ja vaikeasti korjattavissa oleva virhe jos vaatimuksia olisi lähdetty toteuttamaan täysimääräisesti.
Nyt ilmastonmuutos elää samaa prosessia. Ennusteiden perusteella vaaditaan yksipuolisesti kehitettyjä ja perusteltuja, erittäin kalliiksi tulevia ja vaikeasti korjattavia muutoksia yhteiskuntien toimintaan ja perusinfrastruktuureihin. Esimerkkinä päivän aviisissa uutisoitu tutkimus etanolin haitallisuudesta bensiiniin nähden polttoainekäytössä ja sen vaikutuksista elintarviketuotantoon.
Väistämättä on tervettä pohtia mikä painoarvo ennustamiseen pohjautuvalle tietellee tulee antaa, sekä tieteenä että päätöksenteon perustana. Vaikuttaa ilmeiseltä että tällä tieteellä on voimakas taipumus tarkastella asioita ceteris paribus vain yhden muuttujan kautta ja olla sokea kokonaisvaltaisille toimintaympäristön muutoksille jotka ovat liian monitahoisia mallein ja teorioin hallittaviksi. Samalla se on altis myötäilemään valtavirtakäsityksiä eivätkä sen tekijät halua keikuttaa yleisen vallitsevan sentimentin venettä.
Nyt ilmastonmuutos elää samaa prosessia. Ennusteiden perusteella vaaditaan yksipuolisesti kehitettyjä ja perusteltuja, erittäin kalliiksi tulevia ja vaikeasti korjattavia muutoksia yhteiskuntien toimintaan ja perusinfrastruktuureihin. Esimerkkinä päivän aviisissa uutisoitu tutkimus etanolin haitallisuudesta bensiiniin nähden polttoainekäytössä ja sen vaikutuksista elintarviketuotantoon.
Väistämättä on tervettä pohtia mikä painoarvo ennustamiseen pohjautuvalle tietellee tulee antaa, sekä tieteenä että päätöksenteon perustana. Vaikuttaa ilmeiseltä että tällä tieteellä on voimakas taipumus tarkastella asioita ceteris paribus vain yhden muuttujan kautta ja olla sokea kokonaisvaltaisille toimintaympäristön muutoksille jotka ovat liian monitahoisia mallein ja teorioin hallittaviksi. Samalla se on altis myötäilemään valtavirtakäsityksiä eivätkä sen tekijät halua keikuttaa yleisen vallitsevan sentimentin venettä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomi on paras paikka virkamihelle elää.
Maalaisjärkikin jo kertoo että ruokaineet on käytettävä
ihmisen polttoaineeksi niin kauan kun jossain pallolla
on nälkäänäkeviä.
"Esimerkkinä päivän aviisissa uutisoitu tutkimus etanolin haitallisuudesta bensiiniin nähden polttoainekäytössä ja sen vaikutuksista elintarviketuotantoon."
Haluatko tietää bensan (ts. öljyntuotantoketju) haitoista elintarviketuotannossa? Kävisikö esimerkkinä öljysodat? Tai öljyturmista aiheutuneet ekokatastrofit? Entäs bensan käytöstä aiheutuneet terveyshaitat?
"Väistämättä on tervettä pohtia mikä painoarvo ennustamiseen pohjautuvalle tietellee tulee antaa, sekä tieteenä että päätöksenteon perustana. "
Terveempää on pohtia tuollaisten artikeleiden puolueettomuutta ja perustaa päätöksenteossa.
YLEn "Paska juttu" -jaksot ovat katsomisen arvoisia, jos haluaa pohtia yhteiskunnan "järjellistä" toimintaa. Sama pätee esim. EU:n energiansäästölamppufiaskoon.
"... ennustamiseen pohjautuvalle tietellee ..."
Ennustaminen on oleellinen osa tieteellistä metodia: http://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_method#Predictions_from_the_hypothesis