Kaupungeissa ilmasto on lämmennyt enemmän kuin maaseudulla, useita asteen kymmenyksiä. Ilmiö on todellinen vaikkakaan ei selitä kaikkea lämpenemistä.
http://www.heinola.org/~patato/403.txt
http://www.heinola.org/~patato/403.txt
Neljäsataa sääasemaa
Pasi Toivonen
10311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
uida vastavirtaan.
Mitä teemme nyt, minä en ainakaan ui myötävirtaan!
Vastarannan kiiski.
kaupungeissa ei ole Ilmastoa.
Kun noin typerän mokan teit niin olemme varmoaj, että sinä et joko ole Ilmatoasioista perillä tai et ole Pasi Toivonen.
Pasi Toivonen käyttää tarkastelussaan epäluotettavaa menetelmää. Hän estimoi lämpenemisen vuden 2007 vuosikeskiarvon ja vuosien 1921-1923 vuosikeskiarvojen keskiarvon erotuksena. Tämä ei ole luotettava menetelmä kahdesta syystä:
1. Se on liian riippuvainen valituista vuosista (miksi juuri vuodet 1921, 1922, 1923 ja 2007? kirsikanpoimintaa?)
2. Se ei ota huomioon sään vaikutusta (käytettäessä 3 vuoden ja 1 vuoden keskiarvoja, sään vaikutus tulokseen on hyvin merkitsevä)
Esitän Pasin menetelmän epäluotettavuuden käyttämällä kolmea simuloitua lämpötila-aineistoa. Simuloidut lämpötila-aineistot koostuivat lineaarisesta trendistä (0.5 astetta/dekadi) ja normaalijakautuneesta satunnaiskohinasta (kohinan keskiarvo on 0 astetta ja keskihajonta 1.5 astetta). Ainoa ero simuloitujen aineistojen välillä on siis satunnaiskohina. Lämpeneminen kaikissa aineistoissa on tunnettu eli 8.5 dekadia * 0.5 astetta/dekadi = 4.3 astetta.
Esitän samalla myös luotettavamman menetelmän lämpenemisen laskemiseksi. Tässä menetelmässä lasketaan ensin lineaarinen trendi aikajaksolle 1921-2007, jonka jälkeen tapahtunut lämpeneminen saadaan trendisuoran päätypisteiden välisenä erotuksena.
Kuvat 1-3 esittävät Pasin menetelmän ja trendimenetelmän antamia tuloksia mainituille kolmelle simuloidulle lämpötila-aineistolle.
Kuva 1: http://i48.tinypic.com/3484wuo.png
Kuva 2: http://i49.tinypic.com/21lsumw.png
Kuva 3: http://i45.tinypic.com/33duv4w.png
Kuvan 1 aineistolle Pasin menetelmä antaa lämpenemiseksi 7 astetta (63 prosentin virhe) ja trendimenetelmä 4.6 astetta (7 prosentin virhe).
Kuvan 2 aineistolle Pasin menetelmä antaa lämpenemiseksi 0.74 astetta (83 prosentin virhe) ja trendimenetelmä 4.2 astetta (2 prosentin virhe).
Kuvan 3 aineistolle Pasin menetelmä antaa tulokseksi 3.6 astetta (16 prosentin virhe) ja trendimenetelmä 4.3 astetta (0 prosentin virhe).
Kaikissa tapauksissa Pasin menetelmä antaa huomattavan virheellisiä tuloksia kun taas trendimenetelmä antaa huomattavan luotettavia tuloksia.
Kokeillaan menetelmiä vielä lopuksi Helsinki-Vantaan aineistolle (Kuva 4).
Kuva 4: http://i50.tinypic.com/2e3a892.png
Pasin menetelmä antaa lämpenemiseksi 2.1 astetta. Trendimenetelmällä saadaan lämpenemiseksi vain 0.18 astetta. Ero on huima!
Yhteenvetona seuraavaa. Pasin menetelmä ei kykene luotettavasti arivoimaan tapahtunutta lämpötilan muutosta, koska se ei ota huomioon säätä (eli satunnausvaihtelua). Sään vaikutus yksittäisen havaintoaseman lukemiin on huomattava, mikä nähdään erinomaisesti Helsinki-Vantaan aineiston tapauksessa.
Ja Helsinki-Vantaan aineistossa kannattaa varmaan huomioida, että siellä on mittailtu lämpöjä vasta -50 luvulta lähtien.
Asema aloitti Vantaalla 1.11.1952. Aiempi aineisto lienee yhdistettyä. Tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä itse asian suhteen.
ilmasto jäähtyy ja olemme menossa kohti seuraavaa jääkautta.
En väittänytkään että tämä on ehdoton totuus, mutta suuntaa antava. Esimerkiksi Pohjois-Amerikka on tässä yliedustettuna, kun taas itäisestä Siperiasta, jossa ilmasto on lämmennyt kaikkein eniten on vain yksi kaupunki-asema, Jakutsk, ja ympärillä kuusi maaseudun asemaa. Olet varmaan huomannut kuinka paljon aukkoja 2000-luvun alkupuolen lämpötiloissa on. Itse asiassa vuodet 2006 ja 2007 ovat ainoita joissa ei ole kovin paljon aukkoja. Jos yrittäisin jakaa kartan neliöihin tulos olisi vielä epävarmempi.
Menetelmäsi on epäluotettava, joten kaikki johtopäätökset, joita sen antamien tulosten perusteella teet, ovat välttämättäkin epäluotettavia.
Joskus minun laskelmani näyttävät liian vähäistä lämpenemistä, toisin paikoin liian suurta. Jos sääasemia on 403 kappaletta, silloin virhe pakostakin pienenee ja lähestyy nollaa.
"Jos sääasemia on 403 kappaletta, silloin virhe pakostakin pienenee ja lähestyy nollaa."
Olet siis sitä mieltä, että epäluotettavaa menetelmääsi voi käyttää, koska virhe mielestäsi "pakostakin lähestyy nollaa"?
Tässä ajattelussa on muutama ongelma:
1. Emme tiedä lähestyykö menetelmäsi virhe nollaa
2. Tiedämme että menetelmäsi on epäluotettava
Ei ole mitään järkeä käyttää menetelmää, joka tiedetään epäluotettavaksi. Erityisesti koska on luotettaviakin menetelmiä. Niinpä ehdotankin sinulle, että heität epäluotettavalla menetelmälläsi vesilintua, ja teet laskut uudelleen, mutta tällä kertaa luotettavalla menetelmällä.