viikinki tarinoita, kannattaa lukea

Suomen viikinkiaika

Suomessa viikinkiaika oli rautakauden jakso, joka seurasi merovingiaikaa ja edelsi ristiretkiaikaa. Skandinaavista tutkimusta seuraillen viikinkiaika on Suomessakin ajoitettu noin vuosiin 800–1050. Monet arkeologit ovat kuitenkin alkaneet suosia viikinkiajan takarajana vuotta 1025. Jälkimmäinen vuosiluku ajoittanee tarkemmin ajankohdan, jona ristiretkiaikaiset korutyypit tulivat käyttöön.

Arkeologisessa löytöaineistossa viikinkiaikaa määrittävät tietyt koru- ja asetyypit. Jälkimmäiset ovat laajalle levinneitä kansainvälisiä tyyppejä, mutta naisten korustossa on myös paikallista "suomalaista" leimaa. Löytöaineistot ovat peräisin lähinnä kalmistoista (haudoista), joskin myös asuinpaikkojen arkeologinen tutkimus edistyy vähitellen.

Viikinkiajan kalmistoja tunnetaan lähinnä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä, Etelä-Savossa ja Laatokan Karjalassa. Lisäksi Keski-, Pohjois- ja Itä-Suomen erämaa-alueilla arkeologisten löytöjen määrä on aikaisempaa runsaampi. Tämä johtuu uudisasutuksesta ja/tai metalliesineiden ja uusien hautaustapojen leviämisestä erämaita asuttavan kalastaja-metsästäjäväestön keskuuteen. Länsi-Uudeltamaalta ja Etelä-Pohjanmaalta kalmistolöydöt häviävät viikinkiajan kuluessa, vaikka merovingiajan löydöt näillä alueilla ovat runsaat. Tutkimuksen keskuudessa ei vallitse yksimielisyyttä siitä, tarkoittaako tämä alueiden autioitumista vai uusien hautaustapojen omaksumista. Myös Ahvenanmaalla tapahtuu sama löytöaineiston katoaminen viikinkiajan lopulla.

Skandinaavista Ahvenanmaata lukuun ottamatta kalmistoalueiden väestöä voi pääasiallisesti pitää nykyisten suomalaisten ja karjalaisten kielellisinä ja geneettisinä esivanhempina. Erämaa-alueiden väestöllä lienee ainakin osittainen yhteys nykyiseen saamelaisväestöön.

Kalmistollisen asutuksen alueilla maanviljely ja karjanhoito olivat peruselinkeinot, vaikka tietysti myös metsästyksen ja kalastuksen merkitys oli suuri. Turkismetsästys erämaa-alueilla oli ilmeisen vilkasta. Turkiskauppa yhdisti Suomen alueen viikinkien ylläpitämään kauppaverkostoon. Suomeen hankittiin muun muassa aseita ja hopeaa. On mahdollista, että Suomen alueen asukkaita on ottanut osaa viikinkiretkiin ja liikkunut Itämerta kauempana. Kaupankäynnin kerryttämästä varallisuudesta kertovat hopearaha-aarteet. Nykyisin pidetään todennäköisenä, että Suomen asukkaiden suhteet skandinaaveihin olivat suhteellisen rauhanomaiset. Linnavuorien käyttö yleistyy ilmeisesti vasta viikinkiajan lopulla ja ristiretkiajalla (1000- ja 1100-luvuilla), mikä todistanee lisääntyneestä ulkoisen hyökkäyksen uhasta.


kemissäkin on jäänteitä viikingeistä muummuassa vanha ruuantekopaikka mista löytynyt myös viikinkien aseita ja koruja.

oden kirjoitti:

Suomen viikinkiaika

Suomessa viikinkiaika oli rautakauden jakso, joka seurasi merovingiaikaa ja edelsi ristiretkiaikaa. Skandinaavista tutkimusta seuraillen viikinkiaika on Suomessakin ajoitettu noin vuosiin 800–1050. Monet arkeologit ovat kuitenkin alkaneet suosia viikinkiajan takarajana vuotta 1025. Jälkimmäinen vuosiluku ajoittanee tarkemmin ajankohdan, jona ristiretkiaikaiset korutyypit tulivat käyttöön.

Arkeologisessa löytöaineistossa viikinkiaikaa määrittävät tietyt koru- ja asetyypit. Jälkimmäiset ovat laajalle levinneitä kansainvälisiä tyyppejä, mutta naisten korustossa on myös paikallista "suomalaista" leimaa. Löytöaineistot ovat peräisin lähinnä kalmistoista (haudoista), joskin myös asuinpaikkojen arkeologinen tutkimus edistyy vähitellen.

Viikinkiajan kalmistoja tunnetaan lähinnä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä, Etelä-Savossa ja Laatokan Karjalassa. Lisäksi Keski-, Pohjois- ja Itä-Suomen erämaa-alueilla arkeologisten löytöjen määrä on aikaisempaa runsaampi. Tämä johtuu uudisasutuksesta ja/tai metalliesineiden ja uusien hautaustapojen leviämisestä erämaita asuttavan kalastaja-metsästäjäväestön keskuuteen. Länsi-Uudeltamaalta ja Etelä-Pohjanmaalta kalmistolöydöt häviävät viikinkiajan kuluessa, vaikka merovingiajan löydöt näillä alueilla ovat runsaat. Tutkimuksen keskuudessa ei vallitse yksimielisyyttä siitä, tarkoittaako tämä alueiden autioitumista vai uusien hautaustapojen omaksumista. Myös Ahvenanmaalla tapahtuu sama löytöaineiston katoaminen viikinkiajan lopulla.

Skandinaavista Ahvenanmaata lukuun ottamatta kalmistoalueiden väestöä voi pääasiallisesti pitää nykyisten suomalaisten ja karjalaisten kielellisinä ja geneettisinä esivanhempina. Erämaa-alueiden väestöllä lienee ainakin osittainen yhteys nykyiseen saamelaisväestöön.

Kalmistollisen asutuksen alueilla maanviljely ja karjanhoito olivat peruselinkeinot, vaikka tietysti myös metsästyksen ja kalastuksen merkitys oli suuri. Turkismetsästys erämaa-alueilla oli ilmeisen vilkasta. Turkiskauppa yhdisti Suomen alueen viikinkien ylläpitämään kauppaverkostoon. Suomeen hankittiin muun muassa aseita ja hopeaa. On mahdollista, että Suomen alueen asukkaita on ottanut osaa viikinkiretkiin ja liikkunut Itämerta kauempana. Kaupankäynnin kerryttämästä varallisuudesta kertovat hopearaha-aarteet. Nykyisin pidetään todennäköisenä, että Suomen asukkaiden suhteet skandinaaveihin olivat suhteellisen rauhanomaiset. Linnavuorien käyttö yleistyy ilmeisesti vasta viikinkiajan lopulla ja ristiretkiajalla (1000- ja 1100-luvuilla), mikä todistanee lisääntyneestä ulkoisen hyökkäyksen uhasta.


kemissäkin on jäänteitä viikingeistä muummuassa vanha ruuantekopaikka mista löytynyt myös viikinkien aseita ja koruja.

Lue lisää

kun suomi EI kuulu skandinaviaan,niin ei kuulu.suomi kuuluu ainoastaan pohjoismaihin,skandinaviaan kuuluvat ruotsi,norja,tanska ja islanti.ja niistä maista on viikingit lähtösin.EI SUOMESTA,vaan viikingit kävi ryöstöretkillä suomessa.ja sinä ihannoit rosvoja jotka ryöstelivät meidän esivanhempiamme häpiä!

pohjoismaalainen kirjoitti:

kun suomi EI kuulu skandinaviaan,niin ei kuulu.suomi kuuluu ainoastaan pohjoismaihin,skandinaviaan kuuluvat ruotsi,norja,tanska ja islanti.ja niistä maista on viikingit lähtösin.EI SUOMESTA,vaan viikingit kävi ryöstöretkillä suomessa.ja sinä ihannoit rosvoja jotka ryöstelivät meidän esivanhempiamme häpiä!

Lue lisää

suomesta kuului skandinaviaan eikö suomi ollut aluksi osa ruotsia ja osa venäjää :D

oden kirjoitti:

suomesta kuului skandinaviaan eikö suomi ollut aluksi osa ruotsia ja osa venäjää :D

on ruotsalaisten tekemä :)

oden kirjoitti:

on ruotsalaisten tekemä :)

pistäppäs oteni merkille kun näet joskus saksalaisia turisteja ja sattuu soimaan maammelaulu he laulavat mukana ja kohottavat tuoppeja,siinäkin menit metsään.ja ilman ruotsin apua suomi olis ollu tosi kusessa 60-80 luvulla ku suomessa ei ollu töitä!

pohjoismaalainen kirjoitti:

pistäppäs oteni merkille kun näet joskus saksalaisia turisteja ja sattuu soimaan maammelaulu he laulavat mukana ja kohottavat tuoppeja,siinäkin menit metsään.ja ilman ruotsin apua suomi olis ollu tosi kusessa 60-80 luvulla ku suomessa ei ollu töitä!

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=l-mfkwq64bk&feature=PlayList&p=D97FB0E1EA15F68F&index=0
katsoppas tämä jos vaikka löydät itsesi :D oikeesti pistää miettiin tämä dokumentti