Kun herran siittiö nykyään liikkuu, se noudattaa luonnonlakia
F = m x a
Teoriassa
F = voimaton
m = 0,00000727 g (massa)
a = 0,000046 Ms (liike)
Sekä voiman että kasvunopeuden luonnonlaeissa toteutuu yhdeksän asteen kasvukulma
0,00000727 g / 0,000046 Ms = 0,158 = tan 9 astetta
kun kasvunopeus a perustuu yhtälöön
m = B x a x r
Niin ollen naisen munasolun hedelmöityksessä on kysymys elämänkin synnystä
m = 0,00000727 g (geenien massa)
B = 1000000 g/m3 (myös veden tiheys)
a = 0,000046 Ms (kasvunopeus)
r = 0,000000158 M (yhden geenin pituus)
Toisaalta ihmisen perintötekijöiden ja siten erilaisten solujen lukumäärä todistetaan seuraavasti
0,00000727 g / 0,000000158 M = 46 = 23 23 (kahdella yksilöllä) .
Hedelmöityksen jälkeen alkaa yleensä solunjakautuminen,joka tapahtuu kaikilla soluilla verrannossa
m / a = d / r .
Se perustuu nimittäin luonnonlakiin A = d x r ja m = B x a x r
kun tangenttikulma on solunjakautumisessa vaikkapa
m / a = 1 = tan 45 astetta
F = m x a
Teoriassa
F = voimaton
m = 0,00000727 g (massa)
a = 0,000046 Ms (liike)
Sekä voiman että kasvunopeuden luonnonlaeissa toteutuu yhdeksän asteen kasvukulma
0,00000727 g / 0,000046 Ms = 0,158 = tan 9 astetta
kun kasvunopeus a perustuu yhtälöön
m = B x a x r
Niin ollen naisen munasolun hedelmöityksessä on kysymys elämänkin synnystä
m = 0,00000727 g (geenien massa)
B = 1000000 g/m3 (myös veden tiheys)
a = 0,000046 Ms (kasvunopeus)
r = 0,000000158 M (yhden geenin pituus)
Toisaalta ihmisen perintötekijöiden ja siten erilaisten solujen lukumäärä todistetaan seuraavasti
0,00000727 g / 0,000000158 M = 46 = 23 23 (kahdella yksilöllä) .
Hedelmöityksen jälkeen alkaa yleensä solunjakautuminen,joka tapahtuu kaikilla soluilla verrannossa
m / a = d / r .
Se perustuu nimittäin luonnonlakiin A = d x r ja m = B x a x r
kun tangenttikulma on solunjakautumisessa vaikkapa
m / a = 1 = tan 45 astetta
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sulla oli vähällä tulla pieni pilkkuvirhe tossa ihan lopussa.
Olen pahoillani pienistä pilkkuvirheistä.Jos ajattelemme silti vielä naisen munasolun muodostumista alkioksi,
kasvaako siihen normaalisti ensin hermorata vaiko verisuoni ?
ihminen voi olla? Tai siis, miten sinusta tuli tuollainen???
Munasolu ja hermorata nykyään
Kun pallomainen munasolu elää naisen kohdussa,sen tilavuus on geometriassa V = 4,2 x r3 .Nykyään
munasolun säde r on noin 0,000046 M ,niiinpä aineen paino N todistetaan luonnonlaissa
N = B x V
Tässä huomaamme lukuarvot
N = 0,0000004 g (paino)
B = 1000000 g/m3 (myös veden tiheys)
V = 0,0000000000004 m3 (munasolun tilavuus)
Hedelmöityksen jälkeen alkion sukupuoli riippuu siitä,kiinnittyykö alkio kohdun etu- vain takapuolelle.
Samalla alkioon muodostuu hermorata kahdessa yhtälössä
F = m x a
ja kasvukulmakin
A = d x r
Hermostossahan ei ole tumia eikä siten edes perintötekijöitä,sillä hermoratojen sisällä oleva hormoni-
neste muuttuu mikroskoopin sähkövalossa kiinteäksi aineeksi eli mitokondrioksi,mutta nyt tajuamme
että
F = voimaton
m = 0,0000004 g (massa)
a = 0,000046 Ms (kasvunopeus)
ja alkion hermoradoissa
A = 0,0000000000184 m2 (puolipallo 6,28 x r2)
d = 0,0000004 M (paksuus)
r = 0,000046 M (pituus)
Hermoradoissa on oleellista se,että a = r ,jolloin kaksi luonnonlakia toteuttaa jopa verrannon
m / a = d / r
Näin ollen ihmisalkion hermoradan kasvukulma on tangentissa
0,0000004 M / 0,000046 M = 0,0087 = tan 0,5 astetta
Vaikka sikiöllä ja äidillä on erillinen hermosto,ei luuston kehitys ole mahdollinen ilman hormonines-
tettä,mikroskoopissa mitokondrioita.
Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä, on kuitenkin tosiasia, että hermosto asettaa tahomme tukalaan tilanteeseen ajateltaessa hiusten halkomiseksi osoittautunutta geneerisyyttä.
Mitä enemmän nuo nobelkuninkaat harjoittavat rahanarvoista geenitekniikkaa,sitä vähemmän kansa saa elää tieteessä ja totuudessa.
Ihmisalkion kasvu nykyään
Kun naisen munasolu hedelmöityy,normaalisti se muuttuu jo kolmen päivän sisällä sikiöksi,jonka tilavuus V todistetaan seuraavalla yhtälöllä,kun pallon säde r on nyt 0,00012 M.
N = B x V
jossa saadaan
N = 0,00000726 g (alkion paino)
B = 1000000 g/m3 (myös veden tiheys )
V = 0,00000000000726 m3 (pallo 4,2 x r3)
Siitä huolimatta alkio suurenee koko ajan,sillä siinähän on jo alkusuu,josta virtaa lisää ainetta alkion sisälle.Sen lisäksi alkiossa on oma keskushermostokin,jonka kasvukulma on 0,5 astetta nykyään.Vaikka alkio on vasta muutaman päivän ikäinen,geenien kasvu perustuu yhtälöön
m = B x a x r
ja tumien kasvukulmaan
A = d x r
Alkuluustossa ja hermostossa ei ole soluja eikä edes tumia.Jos haluamme tietää vain yhden solun
ominaisuuksia,tällöin jaamme alkion painon N 46:lla
m = 0,000000158 g (yhden solun massa)
B = 1000000 g/m3 (aineen tiheys)
a = 0,000001 Ms (kasvunopeus)
r = 0,000000158 M (yhden geenin pituus)
Sen sijaan perintötekijöiden kasvu tumissa perustuu aina verrantoon
m / a = d / r
Kun yhdessä alkiossa on 44 erilaista solua,yhden tuman ominaisuuksia ovat
A = 0,00000000228 m2 (yhden tuman puolipallo 6,28 x r x r)
d = 0,000019 M (tuman säde)
r = 0,00012 M (alkion säde)
Sitten osoitan tuman tangenttikulman
0,000019 M / 0,00012 M = 0,158 = tan 9 astetta.
Jonkin ajan kuluttua alkio muuttuu sinänsä sikiöksi.Sen sijaan tulevan lapsen sukupuoli riippuu
siitä,kiinnittyykö alkio kohdussa joko etu- tai takapuolelle.Naissukuhormoneista (estrogeeneista)
johtuen sikiöstä kasvaa tyttö,jos alkio kiinnittyy kohdun etupuolelle,ja sikiöstä
muodostuu poika,jos alkio kiinnittyy kohdun takapuolelle.Myös hapella ja kalsiumilla on tärkeä merkitys näissä reaktioissa.
munasolu!
Kuinka kauan jaksat jauhaa tota samaa paskaa???
Alkuluuston ja keskushermoston kasvu
Keskuhermostollahan tarkoitamme sinänsä aivoputkia ja selkäydintä.Vaikka ihmisalkiossa on
44 erilaista solua,hermostossa ja luustossa ei ole geeniä eikä edes soluja,vaan luusto ja hermosto muodostuvat lähinnä hormoninesteestä.Käytännössä ihmisalkion suu on jo nyt auki,
ja siitä virtaa hormoninestettä (sikiövettä) sisälle..Näin ollen ruokatorven ja keskushermoston
kasvukulma perustuu yhtälöön
A = d x r
jossa ajattelemme esimerkin
A = 0,0000002175 m2 (mahan puolipallo 6,28 x r x r)
d = 0,0000435 M (ruokatorven paksuus)
r = 0,005 M (ruokatorven pituus)
Ihmisalkion painokin suurenee hitaasti,joten keskushermosto ja alkuluusto kasvavat vuoro-
vaikutuksessa keskenään.Se noudattaa verrantoa
m / a = d / r
Ja luuston kasvunopeus on luonnontieteessä
m = B x a x r
Sekä ihmisalkiossa
m = 0,0000000087 g (luumassa)
B = 1000000 g/m3 (aineen tiheys)
a = 0,000001 Ms (kasvunopeus)
r = 0,0000000087 M (alkuluun pituus)
Luuston kasvusta on huomattava se,että kasvunopeus vaikuttaa luun tiheyteen,sillä reaktion
ehto on m / a = tan.Siten olioiden luusto syntyy vain siis tietyissä kohdissa.Itse asiassa
ruokatorvikin on luuainetta,jolloin kasvukulma on
0,0000000087 g / 0,000001 Ms = tan 0,5 astetta.
Kieltämättä hormonineste vaikuttaa jopa hermoreaktioihin,koska hermon pituus r on yhtälössä A = d x r sama lukuarvo kuin liike a voiman luonnonlaissa F = m x a.Kun
alkioon syntyy myöhemmin 2,3 :n asteen napanuora,tällöin alamme puhua ihmissikiöstä.
Napanuoran kautta äidin verenkierto ja immuunijärjestelmä yhdistyy lapseen,mutta kyllä
sikiön hermosto kasvaa jo tällöin äidistä erillään.
on varattu oma huone Tammiharjun sairaalasta.
Ole ystävällinen ja ota yhteyttä sopiaksesi käytännön järjestelyistä:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1;32;660;546;970;2145;2148
Ihosolun jakautuminen
Solunjakautumista tapahtuu jo ihmissikiössä,mutta aluksi lasken ihosolun painon N
N = B x V
ja käytännössä
N = 0,00000215 g
B = 1000000 g/m3 (materian tiheys)
V = 0,00000000000215 m3 (pallo 4,2 x r3)
Ihmisen ihosolussa on vain yksi tuma,jonka kasvukulma on
A = d x r
Siinä saamme lukuarvot
A = 0,000000001 m2 (tuman puolipallo 6,28 x r2)
d = 0,0000126 M (tuman säde)
r = 0,00008 M (ihosolun säde)
Tuman tangenttikulma on
0,0000126 M / 0,00008 M = 0,158 = tan 9 astetta.
Kun tuman säde r on 0,0000126 M ,sen paino N on
N = 0,0000000084 g
B = 1000000 g/m3
V = 0,0000000000000084 m3 (pallo 4,2 x r3)
Tuman ja geenin kasvunopeus perustuu sen sijaan luonnonlakiin
m = B x a x r
jolloin saamme yhtälöt
m = 0,0000000084 g (tuman massa)
B = 1000000 g/m3
a = 0,0000000532 Ms (kasvunopeus)
r = 0,000000158 M (geenin pituus)
Yhdessä tumassa kasvaa vain yksi perintötekijä,joten tuman tangenttikulma on
0,0000000084 g / 0,0000000532 Ms = 0,158 = tan 9 astetta.
Kun ihmisen ihosolu kasvaa sikiössä riittävän suureksi,tuma halkeaa,ja soluseinä menee
rikki.Sitten perintötekijä ja solulima muodostavat viereen uuden,samanlaisen,solun.
Siten solunjakautuminen tapahtuu verrannossa
m / a = d / r
Esimerkiksi
m = 0,0000000532 g (soluliman massa)
a = 0,0000000532 Ms (kasvunopeus)
d = 0,00016 M (ihosolun halkaisija)
r = 0,00016 M (reaktion pituus)
Näin ollen solunjakautuminen lasketaan tangenttikulmassa
0,00016 M / 0,00016 M = 1 = tan 45 astetta.
ruotsin dinaareissa?
Ääreishermo ja lihassolu nykyään
Ensimmäinen ääreishermo ja lihasolu kasvavavt sikiössä samalla.Hermoissahan ei ole sinänsä soluja eikä geeniä,vaan kasvu perustuu myös hormoninesteeseen,joka näkyy
mikroskoopeissa hapen pysyvän tiheyden takia kiinteinä mitokondrioina.Siten hermoissa kahden luonnonlain lukuarvot ovat samoja
F = m x a ja A = d x r
Pieni voima ihmissikiössä
F = 0,000000007 g (ääreishermon voima)
m = 0,000001 g (massa)
a = 0,007 Ms (reaktionopeus)
Kun puolipallon säde sikiössä on 0,0000335 M ,samat lukuarvot toteutuvat
seuraavassa
A = 0,000000007 m2 (puolipallo 6,28 x r x r)
d = 0,000001 M (ääreishermon pituus)
r = 0,007 M (aineen pituus)
Nyt on kysymys lihashermosta,jonka kasvukulma on luonnontieteessä
0,000001 M / 0,007 M = 0,00014 = tan 0,008 astetta.
Lihashermon toinen pää on siis lihassolussa,jonka kasvunopeus todistetaan
m = B x a x r
Vaikka lihassoluja on paljon erilaisia,tämän kasvunopeus a on sama lukuarvo kuin puolipallon A säde
m = 0,00000529 g (lihassolun massa)
B = 1000000 g/m3 (aineen tiheys)
a = 0,0000335 Ms (kasvunopeus)
r = 0,000000158 M (geenin pituus)
Tutkiessamme luulihassolun muotoa siinähän on ikään kuin yhdeksän asteen kasvu-
kulma.Niin ollen jopa solunjakautuminen tapahtuu yhdeksän asteen kasvukulmassa
tässä lihassolussa
0,00000529 g / 0,0000335 Ms = 0,158 = tan 9 astetta.
Sen sijaan luulihassolun tuman paino N on 0,000000158 g ,eli se on perintötekijän pituus nykyään.
Lasten pituuskasvusta
Käytännössä jo sikiön pituuskasvuun vaikuttaa oleellisesti sekä ääreishermosto,
imujärjestelmä että keskellä oleva sukuelin.Ääreishermojen ja imujärjestelmän kasvukulma on nimittäin sama eli tan 0,008.Kun nivusissa on imusolmukkeita ja aivojen keskellä aivolisäke,myös hormonit vaikuttavat oleellisesti lasten pituuskasvuun.
A = d x r
Vauvan pituus r pitää laskea aivolisäkkeestä varpaannokkaan,kun tuntoaistin
eli -hermon kasvukulma on 0,008 astetta tangentissa.
Veren synty ihmissikiössä
Kun istukasta kasvaa napanuora ihmissikiöön,välittömästi sikiön luuytimissä
alkaa syntyä vertakin.Näin ollen veren paino N on luonnonlaissa
N = B x V
Esimerkiksi
N = 0,00000002 g (nesteen paino)
B = 1000000 g/m3 (materian tiheys)
V = 0,00000000000002 m3 (nesteen tilavuus)
Kieltämättä myös luuytimissä oleva hormonineste vaikuttaa veren ominaisuuk-
siin,mutta ei veressä ole kiinteitä soluja eikä geenejä,vaikka hapettuminen
tekee siitä nesteestä helposti kiinteää materiaa.Sen sijaan veren kasvunopeus
noudattaa luonnonlakia
m = B x a x r
ja tämä tapahtuu jo pienessä ihmissikiössä
m = 0,00000002 g (veren massa)
B = 1000000 g/m3 (nesteen tiheys)
a = 0,000001 Ms (kasvunopeus)
r = 0,00000002 M (reaktion pituus)
Toisaalta veren synty perustuu luonnonlakiin
A = d x r
jolloin toteutuu jopa verrannollisuus
m / a = d / r
Kun samoja lukuarvoja on taas monissa yhtälöissä,verisuonen kasvukulma lasketaan
0,00000002 M / 0,000001 M = 0,02 = tan 1,2 astetta.
A = 0,00000000000002 m2 (reaktion pinta-ala)
d = 0,00000002 M (verisuonen paksuus)
r = 0,000001 M (verisuonen pituus)
Verihän kasvaa veren hiussuonten kärjissä luuytimissä,joten kasvunopeus on
sama lukuarvo kuin hiussuonen pituus.Samaa aikaan veren kanssa kasvaa toki
sydänkin.Näin ollen sydämen sykkimiseen vaikuttaa veren virtausnopeus ja
lämpötila.Vaikka veren virtausnopeus vaihtelee eri elimissä,kyllä sekin reaktio
on verrannollinen m / a = d / r.Kaiken lisäksi on hyvä huomata,että
hyvässä veressä on paljon ennen kaikkea vesiliukoisia hormoneita.
Kun vauvan aivolisäkkeen säde on 0,0024 M,sen paino N lasketaan
N = B x V
Käytännössä ihmissikiö osaa avata suutaan jo äidin raskausaikana,jolloin
aivolisäke muodostuu kitalaesta
N = 0,058 g (aivolisäkkeen paino)
B = 1000000 g/m3 (tiheys)
V = 0,000000058 m3 (tilavuus)
Myös kilpirauhashormonit vaikuttavat aivolisäkkeen kanssa paljon vauvan kas-
vuun,sillä verihän syntyy luuytimien sisällä.Siitä huolimatta äidin istukkahor-
monit eivät vaikuta enää napanuoran katkaisun jälkeen vauvaan,joten lapsen
aivot ovat painoltaan suhteellisesti suuremmat kuin aikuisilla.Vauvan pituus
perustuu sinänsä kasvukulmaan
A = d x r
joka on hermostossa verrannollinen voimaan
F = m x a
Toisaalta hormonithan jaetaan nykyään vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin.Näin
ollen tuntohermojen sisällä on rasvaliukoista hormoninestettä,joka näkyy
oksidien (hapen) pysyvän tiheyden takia mikroskoopeissa vain mitokondrioina
A = 0,000036 m2 (aivolisäkkeen etuosa)
d = 0,00007 M (ääreishermon paksuus)
r = 0,51 M (vauvan pituus)
Kysymys on nyt tuntoaistista toisen jalan varpaisiin
0,00007 M / 0,51 M = 0,00014 = tan 0,008 astetta.
Ja kaksi luonnonlakia on verrannollisia hermostossa
F = 0,000036 g (voima)
m = 0,00007 g (hormonineste)
a = 0,51 Ms (reaktionopeus)
Rasvaliukoiset hormonit vaikuttavat jopa solukalvojen läpi,mutta sen sijaan
vauvan veressä on vesiliukoista hormoninestettä.Siitä huolimatta hyvässä
verinesteessä ei ole kuitenkaan soluja,vaan hapen pysyvä tiheys 1430 g/m3
aiheuttaa kiinteän materian muodostumisen esimerkiksi mikroskoopeissa.
Kun vauva syntyy,normaalisti hänellä on kaksi silmää,jotka näkevät noin 180 astetta sektorissa.Aluksi laskemme yhden silmän paino N
N = B x V
ja käytännössä saamme
N = 0,525 g
B = 1000000 g/m3 (tiheys)
V = 0,000000525 m2 (pallo 4,2 x r3)
Myös luonnonlaki A = d x r vaikuttaa näköaistin toimintaan,kun silmän
halkaisija on 0,01 M.Siten seuraavassa esimerkissä pituus r on silmän sisällä
pupillin ja verkkokalvon välillä.
A = 0,0000158 m2 (puolipallo 6,28 x r2)
d = 0,00158 M (paksuus)
r = 0,01 M (pituus)
Sen sijaan silmän kasvukulmahan on
0,00158 M / 0,01 M = 0,158 = tan 9 astetta.
Ja luonnonlaissa F = m x a toteutuvat samat lukuarvot hermostossa
F = 0,0000158 g (voima)
m = 0,00158 g (massa)
a = 0,01 Ms (reaktionopeus)
Luonnollisesti näköhermot toimivat myös verkkokalvolla,jolloin näköaistissa A = F.
A = 0,0000158 m2 (verkkokalvolla)
d = 0,0000464 M (näköhermon paksuus)
r = 0,34 M (etäisyys)
Koska kaksi luonnonlakia on verrannollisia,niillä on sama kasvukulmakin
0,0000464 g / 0,34 Ms = 0,00014 = tan 0,008 astetta.
F = 0,0000158 g (voima)
m = 0,0000464 g (hormonineste)
a = 0,34 Ms (reaktionopeus)
Itse asiassa näköaisti vaikuttaa myös tajuntaan eli sieluun.Siten silmissä on pienempi reaktionopeus kuin silmien ja aivojen takaosan välillä.