ddwfttw

"On keskusteltu Qippari-Qalle"
Missä on keskusteltu suomeksi suomi24:ssä ?
Laitatko linkin ?

Tavoite on kulkea tuulta kovempaa suoraan myötätuuleen tuulenvoimalla, vaikka tuulen nopeus mitataan sieltä missä se on voimakkainta niistä paikoista, joissa jokin vehkeen osa on. Eli jos laitat leijan yläilmoihin vetämään, mitataan tuulen nopeus yläilmoista, ja se nopeus pitää ylittää.

ddwfttw kirjoitti:

Tavoite on kulkea tuulta kovempaa suoraan myötätuuleen tuulenvoimalla, vaikka tuulen nopeus mitataan sieltä missä se on voimakkainta niistä paikoista, joissa jokin vehkeen osa on. Eli jos laitat leijan yläilmoihin vetämään, mitataan tuulen nopeus yläilmoista, ja se nopeus pitää ylittää.

Lue lisää

Jatkuva tuulta nopeampi myötätuuleen kulkeminen ei onnistu. Kun alus kulkee lähellä tuulen nopeutta, ei enrgiaa tule enää mistään ja kuitenkin aluksella on kitkaa laakereissa tai vedessä kulkiessaa.
Asiasta ei edes kannattaisi keskustella tällä palstalla niin mahdoton asia on :) Olette ikiliikkujan keksimisen kynnyksellä, yksi askel vielä ja teillä on ikiliikkuja.

Se mitä te näette netissä, youtubessa ja muualla, ette mitenkään voi tietää mitä voimia laitteeseen kätkeytyy.
Pitäneen ihan katsoa linkki mihin viitataan, palaan asiaan jos aihetta ilmenee.

airfoil kirjoitti:

Jatkuva tuulta nopeampi myötätuuleen kulkeminen ei onnistu. Kun alus kulkee lähellä tuulen nopeutta, ei enrgiaa tule enää mistään ja kuitenkin aluksella on kitkaa laakereissa tai vedessä kulkiessaa.
Asiasta ei edes kannattaisi keskustella tällä palstalla niin mahdoton asia on :) Olette ikiliikkujan keksimisen kynnyksellä, yksi askel vielä ja teillä on ikiliikkuja.

Se mitä te näette netissä, youtubessa ja muualla, ette mitenkään voi tietää mitä voimia laitteeseen kätkeytyy.
Pitäneen ihan katsoa linkki mihin viitataan, palaan asiaan jos aihetta ilmenee.

Lue lisää

Pääsisi myötätuuleen tuulta kovemmin.

airfoil kirjoitti:

Jatkuva tuulta nopeampi myötätuuleen kulkeminen ei onnistu. Kun alus kulkee lähellä tuulen nopeutta, ei enrgiaa tule enää mistään ja kuitenkin aluksella on kitkaa laakereissa tai vedessä kulkiessaa.
Asiasta ei edes kannattaisi keskustella tällä palstalla niin mahdoton asia on :) Olette ikiliikkujan keksimisen kynnyksellä, yksi askel vielä ja teillä on ikiliikkuja.

Se mitä te näette netissä, youtubessa ja muualla, ette mitenkään voi tietää mitä voimia laitteeseen kätkeytyy.
Pitäneen ihan katsoa linkki mihin viitataan, palaan asiaan jos aihetta ilmenee.

Lue lisää

"Kun alus kulkee lähellä tuulen nopeutta, ei enrgiaa tule enää mistään ja kuitenkin aluksella on kitkaa laakereissa tai vedessä kulkiessaa."
Maasta katsoen energiaa tulee ilman liike-energiasta. Potkuri hidastaa ilman nopeutta maan havaintokoordinaatistosta katsottuna, joten liike-energian täytyy energian häviämättömyyden perusteella päätyä jonnekin. Kerro mihin se sinun mielestäsi päätyy ?
Minä olettaisin sen päätyvän potkurin lapojen kautta työntövoiman kautta alukseen.
Tässä havaintokoordinaatistossa P= F * v
jossa P on työntövoiman välittämäteho, F on työntövoima, ja v on ajoneuvon nopeus havaintokoordinaatistossa. Vastaavasti tehty työ on ajoneuvon kulkema matka havaintokoordinaatistossa kertaa työntövoima, suoraan mekaanisen työn määritelmän perusteella, olettaen voima vakioksi. Jos oletus on väärä, korvataan kertominen integroinnilla matkan yli.

Vakionopeudella kulkevan ajoneuvon havaintokoordinaatistosta katsottuna, energiaa tulee alla olevan maapallon liike-energiasta. Nopeuden muutos on valtavan massan takia käytännössä olematon, mutta kun huomioit liikemäärän säilymislain maa_ajoneuvo_ilma systeemissä, huomaat maan liikemäärän muuttuvan saman verran kuin ilmankin, mutta vastakkaiseen suuntaan, kun ajoneuvo kulkee vakio nopeudella, ja siten vakio liikemäärällä. Koska ajoneuvon ja maan välinen liike on nopeampaa, tulee siellä voiman vaikutuksesta enemmän tehoa, kuin suurempi voima tarvitsee paljon hitaammin liikkuvaan ilmaan potkurivirrassa tehoa. Näin tehoero on oikeaan suuntaan kattaen tehohäviöt.

Kun nyt on energialähde osoitettu, ja hyötysuhteet oletettu selvästi alle 100%, niin koitapa perustella, miksi tämä siltikin olisi ikiliikkuja ?
Minkähän lajin ikiliikkuja olisi kyseessä ?
Tai osoita missä virhe on ?

Ps. katsopa ne pdf tiedostot siitä toisesta ketjusta, tai edes yksi niistä, ja kerro missä logiikka & kaavat ovat pielessä ?
Pitäisi olla helppoa, kun kerran tiedät tämän varmuudella ikiliikkujaksi ...

"Hyvä tarvii kuitenkin olla viritys ennen kuin onnistuu."
Oletko ihan varma ?
Oletko googlannut DDWFTTW youtubesta, kaikki näyttää onnistuneen jotka on edes yrittäneet kuivalla maalla.
Ja ihan kohtuu hinnalla ja lelu kokoisena.

Ainakin reilusti yli tuulennopeuden

windexit kirjoitti:

Ainakin reilusti yli tuulennopeuden

Olisiko tuossa jonkinlainen systeemi, joka muuttaa energiaa tyyliin

Mv1^2 = mv2 ^2 eli suurempimassaisen enrgian pienempimassaisen energiaksi, jolloin pienempimassaisen nopeus tietysti lisääntyy.

Ongelma taitaa vaan olla, että suurempimassainen on tässä tapauksessa ilma.

Mites on, jos kyseinen ajoneuvo on jotain muuta kuin alumiiniputkinen kehikko? Tarvitaanko sellaisen yli tuulen nopeudella tapahtuvaan kuljettamiseen jo sadan metrin kokoinen propelli?

videoita :
http://www.youtube.com/watch#!v=7SYvg40NHtc&feature=channel
http://www.youtube.com/watch#!v=aDzWh9J1dk4&feature=channel
http://www.youtube.com/watch#!v=c5VlX-xEk00&feature=channel
, joista viimeinen olikin jo tuossa yllä.

PITKÄ blogi vehkeestä on täällä :
http://www.fasterthanthewind.org/

" Ongelma taitaa vaan olla, että suurempimassainen on tässä tapauksessa ilma. "
No mikäs siinä on ongelma ? ? ?
Ilman massahan on juuri niin iso kun haluat, tarvitsee vaan tarkastella isompaa tilavuutta, onhan tiheys käytännössä vakio. Roottorin läpi virtaaman ilman tilavuudellahan ei ole ylärajaa, jos vaan tuulee tarpeeksi kauan ja jaksat odotella läpi virranneen ilman massan kasvamista ajan mukana ... Ja energiaahan siirtyy ilmasta ilmaan myös sivusuunnassa potkurin hidastamaan ilmavirtaukseen muualta, joten massa josta energiaa otetaan hyödyksi on vieläkin suurempi kuin läpivirranneen ilman massa.

" Mites on, jos kyseinen ajoneuvo on jotain muuta kuin alumiiniputkinen kehikko? Tarvitaanko sellaisen yli tuulen nopeudella tapahtuvaan kuljettamiseen jo sadan metrin kokoinen propelli? "

Tuossa laitteessa on puusta tehdyt I-palkit, joiden välissä on täytteenä vaahtoa (oisko ehkä xp-vaahtoa ? )
ja se on sitten laminoitu -45 asteen kulmassa olevalla hiilikuitulangalla kiertojäykkyyden lisäämiseksi riittävälle tasolle. Lisäksi pyörien tuennassa on käytetty teräsputkea, joka blogin kuvista päätellen on selvästi jo pinnasta ruostunut, eikä suinkaan alumiinia. Akselit on myös terästä samoinkuin laakerit. Alumiinia on lähinnä potkurin navassa. Painoa laitteella ilmeisesti siinä 180kg, ja potkurin halkaisija 17 jalkaa, eli noin 5 metriä.
Selvästikin erittäin pienellä budjetilla tehty, mutta osaamista näyttää olleen riittävästi tulosten saavuttamiseksi niukasta budjetista huolimatta. Greanbird:illa oli varmaan 50 ... 150 kertainen budjetti maapurjehduksen nopeusennätysten rikkomiseen ...

Ps. kiinnittäkääpä huomiota siihen, että nuo "tuuliviirit" vaihtaa suuntaa alhaalta alkaen, eli kuskin edessä oleva ensin, ja ylin potkurin päällä oleva viimeiseksi. Ylhäällähän tuulee kovempaa, joten siellä mennään vielä tuulta hitaammin samaan aikaan kun maanpinnassa ollaan jo tuulta kovemmassa vauhdissa. Sopivasti kun painaa "pause":a videossa, niin hyvin näkee miten herkkiä tuommoiset muovisuikaleet on tuuliviireinä näyttämään pienenkin tuulen suunnan.

Selityksesi on hieman omituinen ja loppukommenttisi vähän irrallaan muusta mutta täysin oikea vaikka saattoi ollakin sarkasmiksi tarkoitettu.

Potkuri siis ainoastaan hidastaa ilman vauhtia maan koordinaatistosta katsottuna, eikä suinkaan muuta sen liikesuuntaa vastakkaiseksi.
Vääntömomentin potkuri todellakin saa pyörivältä akselilta ja tehon ketjun ja rattaiden sekä akselien välityksellä pyöriltä saakka. Energian lähteenä ei maan koordinaatistosta katsottuna tietenkään ole maa, vaikka se sitä laitteen koordinaatistosta katsottuna onkin.
Tarkastelussa kannattaa olla tarkkana mitä havaintokoordinaatistoa käyttää, sillä liike-energiahan on koordinaatisto sidonnainen ja niin on liike-energian muutoskin!
Luonnollisesti kuvays muuttuu silloin koordinaatistosta toiseen vaihdettaessa, mikä saattaa hämätä asiaan tottumatonta lukijaa.