bioäiti

bioäiti

Olen aikoinaan antanut lapseni adoptioon ja se ei kaduta,oli oikea päätös.Kukaan muu kuin mieheni ei tiedä asiasta ja keskustelupalstoilla tätä luullaan provoksi vaikka on oikeaa elämää.Annoin siis ex-mieheni ja minun yhteisen lapsen adoptoitavaksi.Minulla nykyään uusi mies ja pieni lapsi.

85

2164

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 14+14

      jos ei asia ole mikään ongelma? Toivottavasti lastasi rakastetaan ja ymmärretään adoptiokodissa.

      • bioäiti

        Siksi että pelkään kun lapsi 4v päästä täyttää 18v haluaa nähdä biologisen äitinsä itse en haluaisi tavata.


      • 14+14
        bioäiti kirjoitti:

        Siksi että pelkään kun lapsi 4v päästä täyttää 18v haluaa nähdä biologisen äitinsä itse en haluaisi tavata.

        tavata, jos ei itse sitä halua, mutta lapsen identteetin muodostumisen takia se olisi kyllä suositeltavaa. Lapsi näkisi ne ihmiset (siis myös isän, jos isä on tiedossa) joiden biologinen jälkeläinen hän on.


      • bioäiti
        14+14 kirjoitti:

        tavata, jos ei itse sitä halua, mutta lapsen identteetin muodostumisen takia se olisi kyllä suositeltavaa. Lapsi näkisi ne ihmiset (siis myös isän, jos isä on tiedossa) joiden biologinen jälkeläinen hän on.

        Tietää kyllä biologiset vanhempansa on niin vanhana annettu adoptioon ja on tavannut minut sen jälkeen.Biologinen isä jo vuosia sitten kuollut ja nykyinen mieheni ei halua että tapaamme.


      • Oma elämä
        bioäiti kirjoitti:

        Tietää kyllä biologiset vanhempansa on niin vanhana annettu adoptioon ja on tavannut minut sen jälkeen.Biologinen isä jo vuosia sitten kuollut ja nykyinen mieheni ei halua että tapaamme.

        Voitko ilmoittaa adoption hoitaneelle taholle että toivot että lapsi ei ota sinuun yhteyttä, voit kertoa syynkin jos haluat. (Tai voitko ilmoittaa tuon asian lapselle kun hän täyttää 18v.)

        Ymmärrän että kaikki biot ei halua pitää yhteyttä adoptioon annettuun lapseen.
        Olet jo antanut lapselle kaikista kalleimman lahjan: elämän.


      • Ei normaalia tuo
        bioäiti kirjoitti:

        Tietää kyllä biologiset vanhempansa on niin vanhana annettu adoptioon ja on tavannut minut sen jälkeen.Biologinen isä jo vuosia sitten kuollut ja nykyinen mieheni ei halua että tapaamme.

        Inhottava mies sinulla. Minä en suostuisi siihen, että joku komentelee ketä ihmisiä saan tavata ja ketä en.


      • Yksi adolapsi.
        Ei normaalia tuo kirjoitti:

        Inhottava mies sinulla. Minä en suostuisi siihen, että joku komentelee ketä ihmisiä saan tavata ja ketä en.

        Toivoisin että informoisit adoptiotoimistoa siitä ettet halua tavata lastasi jos hän kysyy asioista. Toivoisin että kirjoittaisit itsestäsi asioista, sairauksistasi, terveydentilastasi tietoja yms. tärkeitä asioita, jotka kiinnostavat lastasi. Myös lapsen isästä voisit kertoa asioita, joiden arvelet kiinnostavan lasta.

        Itse en halunnut tavata bioäitiäni heti 18-vuotiaana, joten eivät kaikki adoptioon annetut lapset edes koskaan halua tavata bioäitiään. Joillekin se hylkäyskokemus oli liikaa.


      • 14+14
        Yksi adolapsi. kirjoitti:

        Toivoisin että informoisit adoptiotoimistoa siitä ettet halua tavata lastasi jos hän kysyy asioista. Toivoisin että kirjoittaisit itsestäsi asioista, sairauksistasi, terveydentilastasi tietoja yms. tärkeitä asioita, jotka kiinnostavat lastasi. Myös lapsen isästä voisit kertoa asioita, joiden arvelet kiinnostavan lasta.

        Itse en halunnut tavata bioäitiäni heti 18-vuotiaana, joten eivät kaikki adoptioon annetut lapset edes koskaan halua tavata bioäitiään. Joillekin se hylkäyskokemus oli liikaa.

        sillä esim äitiysneuvolassa kysytään onko suvussa esiintynyt erilaisia sairauksia. Tällä tietysti tarkoitetaan biosukua eikä adoptiosukua. On kurjaa, jos ei tiedä mitään biologisista vanhemmistaan ja esivanhemmistaan.


      • millamatleena
        14+14 kirjoitti:

        sillä esim äitiysneuvolassa kysytään onko suvussa esiintynyt erilaisia sairauksia. Tällä tietysti tarkoitetaan biosukua eikä adoptiosukua. On kurjaa, jos ei tiedä mitään biologisista vanhemmistaan ja esivanhemmistaan.

        Minustakin sinun pitäisi ehdottomasti lähettää adoption välittäneelle taholle tietoa suvun ja sinun itsesi sairauksista, jotta lapsi pystyy sitten joskus tarvittaessa varautumaan niihin ajoissa, esimerkiksi käymällä mammografiassa jo normaalia aiemmin, jos suvussa on rintasyöpäriski. Minusta sinä olet siihen velvoitettu, vaikka et haluaisi lasta tavatakaan.


      • hohoijaaaaaa
        bioäiti kirjoitti:

        Tietää kyllä biologiset vanhempansa on niin vanhana annettu adoptioon ja on tavannut minut sen jälkeen.Biologinen isä jo vuosia sitten kuollut ja nykyinen mieheni ei halua että tapaamme.

        Miten sinä noin olet miehesi ohjailtavissa.
        Provo?


      • bioäiti
        hohoijaaaaaa kirjoitti:

        Miten sinä noin olet miehesi ohjailtavissa.
        Provo?

        Minulla nyt uusi perhe uuden mieheni kanssa eli en itsekkään halua lasta tavata.Olen kyllä kirjoittanut kaikki sairaudet mitä voi periytyä ja antanut valokuvia ja muuta tietoa.


      • mikko_n_75
        bioäiti kirjoitti:

        Minulla nyt uusi perhe uuden mieheni kanssa eli en itsekkään halua lasta tavata.Olen kyllä kirjoittanut kaikki sairaudet mitä voi periytyä ja antanut valokuvia ja muuta tietoa.

        Miten sinä olet mennyt antamaan sellaisen lapsen, joka on jo siinä iässä, että muistaa alkuperäisen perheensä hyvin, adoptioon? Eikö hän ollut järkyttynyt hylkäämisestä? Vai onko kyseessä se, että lapsi olisi otettu alunperin huostaan ja myöhemmin suostumuksellasi tai ilman, adoptoitu sijaisperheeseen?


      • Ihmettelijää
        mikko_n_75 kirjoitti:

        Miten sinä olet mennyt antamaan sellaisen lapsen, joka on jo siinä iässä, että muistaa alkuperäisen perheensä hyvin, adoptioon? Eikö hän ollut järkyttynyt hylkäämisestä? Vai onko kyseessä se, että lapsi olisi otettu alunperin huostaan ja myöhemmin suostumuksellasi tai ilman, adoptoitu sijaisperheeseen?

        Saanko kysyä miksi kysyit tuollaista?
        Mitä se sinulle kuuluu miksi joku on antanut lapsensa adoptioon?


      • 20+9
        mikko_n_75 kirjoitti:

        Miten sinä olet mennyt antamaan sellaisen lapsen, joka on jo siinä iässä, että muistaa alkuperäisen perheensä hyvin, adoptioon? Eikö hän ollut järkyttynyt hylkäämisestä? Vai onko kyseessä se, että lapsi olisi otettu alunperin huostaan ja myöhemmin suostumuksellasi tai ilman, adoptoitu sijaisperheeseen?

        adoptoida lasta ilman tämän vanhempien suostumusta. Sijaislapsi pysyy sijaislapsena, ei hänestä tule adoptiolasta vastoin vanhempien tahtoa.


      • Vanha muistaa
        20+9 kirjoitti:

        adoptoida lasta ilman tämän vanhempien suostumusta. Sijaislapsi pysyy sijaislapsena, ei hänestä tule adoptiolasta vastoin vanhempien tahtoa.

        Kyllä varsinkin aiemmin (80- ja 90-luvuilla) lapsia pakkoadoptoitiin sijaisperheisiin. Adoptiolaissa on kohta, joka mahdollistaa adoption ilman biovanhempien suostumusta. Nykyään tällaisia adoptioita ei kuulemma enää pistetä vireille kuin aivan poikkeuksellisissa tapauksissa, koska oikeuslaitos ei enää hyväksynyt niitä. Aikoinaan eniten huostaanotettujen pakkoadoptioita hyväksyi kuulemma eniten Pohjois-Suomen oikeuslaitos.


      • mikko_n_75
        Vanha muistaa kirjoitti:

        Kyllä varsinkin aiemmin (80- ja 90-luvuilla) lapsia pakkoadoptoitiin sijaisperheisiin. Adoptiolaissa on kohta, joka mahdollistaa adoption ilman biovanhempien suostumusta. Nykyään tällaisia adoptioita ei kuulemma enää pistetä vireille kuin aivan poikkeuksellisissa tapauksissa, koska oikeuslaitos ei enää hyväksynyt niitä. Aikoinaan eniten huostaanotettujen pakkoadoptioita hyväksyi kuulemma eniten Pohjois-Suomen oikeuslaitos.

        Näinhän se asianlaita on. Uteliaisuuteni heräsi tässä ketjussa siitä, että se, että vanhempi lapsi annetaan adoptioon, on varsin poikkeuksellista. Esimerkiksi sellainen, että nainen menee uusiin naimisiin ja hänen uusi miehensä ei haluaisi olla tekemisissä naisen aiempien lapsien kanssa, tuskin kelpaisi adoptioperusteeksi. Sehän olisi aivan kauhistuttavaa, että aikuiset uusia suhteita järjestääkseen hylkäisivät ja "myisivät" pois omat rakkaat lapsensa, ainakin Suomessa tai Pohjoismaissa. Sellainen aiheuttaisi kaikille osapuolena oleville lapsille, myös tuleville, jotka saavat tietää tuollaisesta karmeasta historiasta, turvattomuuden tunnetta.


      • 10+10
        mikko_n_75 kirjoitti:

        Näinhän se asianlaita on. Uteliaisuuteni heräsi tässä ketjussa siitä, että se, että vanhempi lapsi annetaan adoptioon, on varsin poikkeuksellista. Esimerkiksi sellainen, että nainen menee uusiin naimisiin ja hänen uusi miehensä ei haluaisi olla tekemisissä naisen aiempien lapsien kanssa, tuskin kelpaisi adoptioperusteeksi. Sehän olisi aivan kauhistuttavaa, että aikuiset uusia suhteita järjestääkseen hylkäisivät ja "myisivät" pois omat rakkaat lapsensa, ainakin Suomessa tai Pohjoismaissa. Sellainen aiheuttaisi kaikille osapuolena oleville lapsille, myös tuleville, jotka saavat tietää tuollaisesta karmeasta historiasta, turvattomuuden tunnetta.

        on luovuttavien vanhempien puolelta se, että lapsi halutaan antaa adoptioon, oli syy siihen mikä hyvänsä. Vanhemmilla on aina siihen oikeus, jos ovat yksimielisä asiasta. Au-äiti saa aina halutessaan antaa lapsensa pois, mutta jos lapsen isyys on selvitetty, lapsen isällä on oikeus ottaa hänet kasvatettavakseen. Au-isällä sen sijaan ei ole oikeutta antaa lastaaan pois eli luopua isyydestään ja elatusvelvollisuudestaan, jos äiti haluaa itse pitää lapsen. Hänen ei kuitenkaan tarvitse toimia isänä eikä edes tavata lastaan, riittää, että maksaa elatusmaksut.

        Aikaisemmin oli tavallista, että mies ei halunnut ottaa uuden vaimonsa lapsia yhteisessä kodissa kasvatettaviksi, koska isäpuolen piti elättää lapset, eikä ollut puoliorvon eläkkeitä. Silloin lapset olivat jossain kasvatuskodissa tai sukulaisten luona, ja äiti eli uudessa avioliitossa ja sai siinä lisää lapsia uuden miehensä kanssa.


      • ei hyvä
        bioäiti kirjoitti:

        Siksi että pelkään kun lapsi 4v päästä täyttää 18v haluaa nähdä biologisen äitinsä itse en haluaisi tavata.

        Jos lapsi aikuisena tahtoo sinut tavata niin miksi et voisi yhden kerran tavata jottei hylkäämiskokemus uusiutuisi.
        Olisiko se niin kova uhrautuminen tuo tapaaminen puoleltasi?
        Mitä pelkäät?


      • vaikeaa ymmärtää
        Oma elämä kirjoitti:

        Voitko ilmoittaa adoption hoitaneelle taholle että toivot että lapsi ei ota sinuun yhteyttä, voit kertoa syynkin jos haluat. (Tai voitko ilmoittaa tuon asian lapselle kun hän täyttää 18v.)

        Ymmärrän että kaikki biot ei halua pitää yhteyttä adoptioon annettuun lapseen.
        Olet jo antanut lapselle kaikista kalleimman lahjan: elämän.

        No ei se nyt niin kamalan paljon ole annettu jos vaikkapa joku on pelkkää huolimattomuuttaan tullut raskaaksi ja pelkkää saamattomuuttaan ei ole ajoissa hakenut aborttia, mutta jos nyt lapsi on kuitenkin synnytetty niin onko se nyt kovinkaan paljon vaadittu että edes kerran tapaisi tuon epätoivotun lapsensa jos lapsi 18 vuotta täytettyään niin toivoo.
        Ihmeellistä touhuilua, tottatosiaan.
        Minua ärsyttää tuollainen tyyli, tyylittömyys, itsekkyys.


      • bioäiti
        ei hyvä kirjoitti:

        Jos lapsi aikuisena tahtoo sinut tavata niin miksi et voisi yhden kerran tavata jottei hylkäämiskokemus uusiutuisi.
        Olisiko se niin kova uhrautuminen tuo tapaaminen puoleltasi?
        Mitä pelkäät?

        Koska minulla nyt uusi perhe enkä halua että uusi lapseni oppisi tuntemaan velipuolensa.Annettu adoptioon kun oli taloudellisesti vaikeaa,lapsen bioisä kuoli ja hänen kanssaa yhdessä adoptiosta päätimme.


      • av:tä seurannut
        bioäiti kirjoitti:

        Koska minulla nyt uusi perhe enkä halua että uusi lapseni oppisi tuntemaan velipuolensa.Annettu adoptioon kun oli taloudellisesti vaikeaa,lapsen bioisä kuoli ja hänen kanssaa yhdessä adoptiosta päätimme.

        Ai siirryit nyt tuolta Vauva-lehden palstalta tänne provoilemaan?
        Siellä jaksoit laittaa alulle useampiakin ketjuja tästä samasta aiheesta, joissa paljastuit provoksi.
        Miksi tämä adoptiolla provoilu on sinulle näin tärkeää?


      • bioäiti
        av:tä seurannut kirjoitti:

        Ai siirryit nyt tuolta Vauva-lehden palstalta tänne provoilemaan?
        Siellä jaksoit laittaa alulle useampiakin ketjuja tästä samasta aiheesta, joissa paljastuit provoksi.
        Miksi tämä adoptiolla provoilu on sinulle näin tärkeää?

        Muuten kyllä kertoisin nimet virallisesti mutta sitä ei saa tehdä.Miksi luulet että olen provo?minulla viralliset käräjäoikeuden paperit joissa lapsi on adoptioon annettu.


      • av:tä seurannut
        bioäiti kirjoitti:

        Muuten kyllä kertoisin nimet virallisesti mutta sitä ei saa tehdä.Miksi luulet että olen provo?minulla viralliset käräjäoikeuden paperit joissa lapsi on adoptioon annettu.

        VAuva-lehden keskustelupalstalla oli useampi ketju samasta aiheesta aivan samalla aloituksella, siinäkin lapsi oltiin annettu taloudellisin perustein vähän vanhempana pois sen jälkeen, kun mies oli kuollut. JA tämäkin äiti oli perustanut perheen sitten myöhemmin ja hänellä oli pieni lapsi, ja tämäkin äiti ei halunnut olla yhteydessä adoptioon antamansa lapsen kanssa - ja pelkäsi, että tämä ottaa yhteyttä.

        Kuulostaapa aika tutulta? Mutta ehkä teitä on sitten kaksi äitipoloa, jotka haluavat jakaa kokemuksensa keskutelupalstoilla.


      • kolmen äiti
        av:tä seurannut kirjoitti:

        VAuva-lehden keskustelupalstalla oli useampi ketju samasta aiheesta aivan samalla aloituksella, siinäkin lapsi oltiin annettu taloudellisin perustein vähän vanhempana pois sen jälkeen, kun mies oli kuollut. JA tämäkin äiti oli perustanut perheen sitten myöhemmin ja hänellä oli pieni lapsi, ja tämäkin äiti ei halunnut olla yhteydessä adoptioon antamansa lapsen kanssa - ja pelkäsi, että tämä ottaa yhteyttä.

        Kuulostaapa aika tutulta? Mutta ehkä teitä on sitten kaksi äitipoloa, jotka haluavat jakaa kokemuksensa keskutelupalstoilla.

        Ainakin bioäitiä kalvaa tämä menettely koska joka puolella sitä toitottaa. Onkohan ihan sinut menettelynsä kanssa jos ei ole provo.

        JOs oikeasti antaisi lapsensa adoptioon eikä haluisi ikinä nähdä niin tuskin joka päivä asiasta puhuisi jos ei siihen olisi sisäistä pakottavaa tarvetta.

        Onko tärkeämpää että me uskomme vai että ao bioäiti itse uskoo omaa tarinaansa?

        Minulle on ihan sama. Varmaan antaa tarinassaan vielä seuraavankin lapsensa ja vaihtaa uskontoaan ja kotimaataankin?

        Onneksi on hyviäkin vanhempia. Joille lapsi on lahja.


      • mikko_n_75
        kolmen äiti kirjoitti:

        Ainakin bioäitiä kalvaa tämä menettely koska joka puolella sitä toitottaa. Onkohan ihan sinut menettelynsä kanssa jos ei ole provo.

        JOs oikeasti antaisi lapsensa adoptioon eikä haluisi ikinä nähdä niin tuskin joka päivä asiasta puhuisi jos ei siihen olisi sisäistä pakottavaa tarvetta.

        Onko tärkeämpää että me uskomme vai että ao bioäiti itse uskoo omaa tarinaansa?

        Minulle on ihan sama. Varmaan antaa tarinassaan vielä seuraavankin lapsensa ja vaihtaa uskontoaan ja kotimaataankin?

        Onneksi on hyviäkin vanhempia. Joille lapsi on lahja.

        Suomessa pitäisi saada mahdollisimman vähiin tilanteet, joissa adoptio on ilmiselvästi huono ratkaisu ja vaikuttaa negatiivisesti monien osapuolten elämään. Lisäksi adoptiolainsäädäntö kaipaisi selkeää uudistusta, jossa adoption jälkipalvelu kaikille osapuolille säädettäisiin tarkemmin ja paremmista tiedonsaantioikeuksista huolehdittaisiin. Jos avointa adoptiota aiotaan käyttää, niin sen pitäisi saada lainsuoja (kuten eräs Helsingin Sanomien haastattelema pienen vauvansa adoptioon luovuttanut biologinen äiti toivoi).

        Järkevät tiedonsaantioikeudet väestörekisteristä ja jälkipalvelusta olisivat mielestäni:

        Suljetuissa adoptioissa:

        * adoptiolapsi: aina ja ehdottomasti, iästään ja adoptiovanhemmistaan riippumatta

        * biologinen vanhempi: yli 18 vuotiaasta adoptiolapsesta, jos adoptiolapsi ei itse ole ilmoittanut väestörekisteriin kontaktin epätoivottavuudesta. Adoptiovanhemmat eivät saa ilmoittaa kontaktikieltoa.

        * biologiset sisarukset ja näiden rintaperilliset, jos biologinen sisarus on kuollut: biologisen vanhemman suostumuksella ed. kohdan mukaan tai muussa tapauksessa oikeuden vahvistamalla välimiesmenettelyllä, eli biologinen sisarus saisi selvittää asiaa ohi biologisen vanhemman, muttei kontaktikiellon

        Avoimissa adoptioissa:

        * muuten kuten suljetuissa, mutta adoptiolapsen 18 vuoden ikäraja ei ole voimassa, kontaktikieltoa ei voisi ilmoittaa ja samantapaista tapaamisoikeussopimusta kuin huostaanotoissa olisi noudatettava

        Lisäksi lakiin tulisi selvästi kirjata, että sisaruussuhteita ja sukulaisuussuhteita koskevat avioliiton esteet ovat aina voimassa asiaan liittyvät biologisen sukulaisuuden kuten biologisen sisaruuden ollessa kyseessä, vaikka henkilö olisi adoptoitu.


      • tuo toinenkin lapsi
        bioäiti kirjoitti:

        Koska minulla nyt uusi perhe enkä halua että uusi lapseni oppisi tuntemaan velipuolensa.Annettu adoptioon kun oli taloudellisesti vaikeaa,lapsen bioisä kuoli ja hänen kanssaa yhdessä adoptiosta päätimme.

        Jos noin ajattelet niin sääli myös tuota veljeä jota haluat estää tietämästä siskostaan.
        Adoptoi pikaisesti myös tämä velipoika, et vaikuta oikein kypsältä päätöksissäsi ja äitiydessäsi.


      • bioäiti
        tuo toinenkin lapsi kirjoitti:

        Jos noin ajattelet niin sääli myös tuota veljeä jota haluat estää tietämästä siskostaan.
        Adoptoi pikaisesti myös tämä velipoika, et vaikuta oikein kypsältä päätöksissäsi ja äitiydessäsi.

        Kypsä kyllä olen ja olen antanut edellisen avioliiton lapsen adoptioon hän on poika.nykyinen lapseni joka häntä paljon nuorempi on myös poika eikä tule veljestään koskaan mitään tietämään.Minä ja uusi miehemme haluamme niin.


      • mikko_n_75
        bioäiti kirjoitti:

        Kypsä kyllä olen ja olen antanut edellisen avioliiton lapsen adoptioon hän on poika.nykyinen lapseni joka häntä paljon nuorempi on myös poika eikä tule veljestään koskaan mitään tietämään.Minä ja uusi miehemme haluamme niin.

        Suurella todennäköisyydellä nuorempi poikasi tulee joskus tietämään veljestään. On iso ero siinä, mitä kautta hän tiedon saa. Jos hän saa tiedon muualta kuin sinulta, esimerkiksi adoptioon luovuttamasi pojan yhteydenoton perusteella tai sukulaisilta, se voi johtaa huonoihin väleihin ja ongelmiin nykyisessä perheessäsi. Ilman jonkinlaisia ikävyyksiä ei taida nykytilanteestakaan olla enää ulospääsyä.

        Miten kukaan voi yleensäkään salata omalta lapseltaan sitä, että hänen historiassaan on ollut vuosikausia toinen perhe, joka on tuhoutunut? Kyllähän lapset ovat usein kiinnostuneita vanhempiensa menneisyydestä, kuten kouluista, mitä he ovat käyneet, milloin tapasivat, vanhoista valokuvista jne. ja voivat aistia helposti, jos jossakin kohtaa on joku erityisen musta aukko.


      • Yksi adolapsi.
        mikko_n_75 kirjoitti:

        Suurella todennäköisyydellä nuorempi poikasi tulee joskus tietämään veljestään. On iso ero siinä, mitä kautta hän tiedon saa. Jos hän saa tiedon muualta kuin sinulta, esimerkiksi adoptioon luovuttamasi pojan yhteydenoton perusteella tai sukulaisilta, se voi johtaa huonoihin väleihin ja ongelmiin nykyisessä perheessäsi. Ilman jonkinlaisia ikävyyksiä ei taida nykytilanteestakaan olla enää ulospääsyä.

        Miten kukaan voi yleensäkään salata omalta lapseltaan sitä, että hänen historiassaan on ollut vuosikausia toinen perhe, joka on tuhoutunut? Kyllähän lapset ovat usein kiinnostuneita vanhempiensa menneisyydestä, kuten kouluista, mitä he ovat käyneet, milloin tapasivat, vanhoista valokuvista jne. ja voivat aistia helposti, jos jossakin kohtaa on joku erityisen musta aukko.

        Miten aloittaja voi olla varma siitä, ettei hänen adoptioon luovuttamansa lapsi tunnista itseään näistä kirjoituksista vai onko asioita muutettu tarkoituksellisesti? Myös adoptiovanhemmat voivat tunnistaa tästä tarinan päähenkilön tai jotkut muut tahot.

        Tästä käy jo ilmi lapsen ikä, lapsen ikä luovutushetkellä (ei vauva, eli harvinaista!), bioisä kuollut. On muistettava että adoptiovanhemmat kertovat jo pienelle adoptiolapselle asioista ja kyllä minä ainakin adoptiolapsena lukisin aiheesta olevia kirjoituksia netistä.

        Olen myös aivan varma siitä, että adoptioon annettu lapsi alkaa jossain vaiheessa selvittelemään taustojaan.

        Olen aivan varma siitä että moni adoptiovanhempi, adoptiolapsi tai muut asiasta kiinnostuneet lukevat netin avoimia keskustelupalstoja. Ja voinhan joku tuttu myös vinkata jos palstalla keskustellaan jostain kiinnostavista asioista.

        Kyllähän esim. kaikki tämän tarinan adoptiolapsen ystävät tietävät että lapsi on adoptoitu eli lukijoita kyllä riittää.

        On hyvin ikävää jos lapsi saa tätä kautta tietää ettei bioäiti halua tavata lastaan.


      • bioäiti
        Yksi adolapsi. kirjoitti:

        Miten aloittaja voi olla varma siitä, ettei hänen adoptioon luovuttamansa lapsi tunnista itseään näistä kirjoituksista vai onko asioita muutettu tarkoituksellisesti? Myös adoptiovanhemmat voivat tunnistaa tästä tarinan päähenkilön tai jotkut muut tahot.

        Tästä käy jo ilmi lapsen ikä, lapsen ikä luovutushetkellä (ei vauva, eli harvinaista!), bioisä kuollut. On muistettava että adoptiovanhemmat kertovat jo pienelle adoptiolapselle asioista ja kyllä minä ainakin adoptiolapsena lukisin aiheesta olevia kirjoituksia netistä.

        Olen myös aivan varma siitä, että adoptioon annettu lapsi alkaa jossain vaiheessa selvittelemään taustojaan.

        Olen aivan varma siitä että moni adoptiovanhempi, adoptiolapsi tai muut asiasta kiinnostuneet lukevat netin avoimia keskustelupalstoja. Ja voinhan joku tuttu myös vinkata jos palstalla keskustellaan jostain kiinnostavista asioista.

        Kyllähän esim. kaikki tämän tarinan adoptiolapsen ystävät tietävät että lapsi on adoptoitu eli lukijoita kyllä riittää.

        On hyvin ikävää jos lapsi saa tätä kautta tietää ettei bioäiti halua tavata lastaan.

        Minun biolapseni tietää muutenkin etten tahdo tavata koskaan.Tietää myöskin adoptiovanhemmat.Nykyinen lapseni ei saa adoptioon antamasta tietää ikinä mitään sillä ei ole vanhoja valokuvia,olen ne polttanut,ei kirjeitä tms.Adoptiolapsi ei tule koskaa perimään minulta mitään vaan adoptiovanhemmiltaa.Virallisissa papereissa kuten vero yms.minulla on vain yksi lapsi tämä nykyinen.


      • Yksi adolapsi.
        bioäiti kirjoitti:

        Minun biolapseni tietää muutenkin etten tahdo tavata koskaan.Tietää myöskin adoptiovanhemmat.Nykyinen lapseni ei saa adoptioon antamasta tietää ikinä mitään sillä ei ole vanhoja valokuvia,olen ne polttanut,ei kirjeitä tms.Adoptiolapsi ei tule koskaa perimään minulta mitään vaan adoptiovanhemmiltaa.Virallisissa papereissa kuten vero yms.minulla on vain yksi lapsi tämä nykyinen.

        Sun virkatodistuksessasi näkyy että sinulla on myös adoptioon antamasi lapsi. Sitä merkintää et voi mitenkään poistaa. Et voi mitätöidä lasta vaikka miten haluaisit. Molempien lasten nimet lukevat virkatodisuksessasi joka tilataan perunkirjoitusta varten.

        Viimeistään perunkirjoituksessa asia selviää toiselle biolapsellesi. Salaisuudet paljastuvat viimeistään kuoltuasi.


      • bioäiti
        Yksi adolapsi. kirjoitti:

        Sun virkatodistuksessasi näkyy että sinulla on myös adoptioon antamasi lapsi. Sitä merkintää et voi mitenkään poistaa. Et voi mitätöidä lasta vaikka miten haluaisit. Molempien lasten nimet lukevat virkatodisuksessasi joka tilataan perunkirjoitusta varten.

        Viimeistään perunkirjoituksessa asia selviää toiselle biolapsellesi. Salaisuudet paljastuvat viimeistään kuoltuasi.

        Mutta kun hän ei peri minua vaan adoptiovanhempansa.Oletan että heidänkin virkatodistuksessa näkyy lapsi joka on adoptoitu heille vai eikö heidän tarvitse perintöä jättää?itselläni niin pieni perintö että jätän sen nykyiselle lapselleni.


      • Yksi adolapsi.
        bioäiti kirjoitti:

        Mutta kun hän ei peri minua vaan adoptiovanhempansa.Oletan että heidänkin virkatodistuksessa näkyy lapsi joka on adoptoitu heille vai eikö heidän tarvitse perintöä jättää?itselläni niin pieni perintö että jätän sen nykyiselle lapselleni.

        Siis nykyinen, biologinen ("oikea") lapsesi näkee sun virkatodistuksestasi viimeistään perunkirjoituksessa että sinulla on adoptioon annettu lapsi.
        Voihan se olla melkoinen järkytys hänelle huomata, että äidillä olikin yksi lapsi josta hän ei tiennyt mitään, ja jonka äiti oli antanut pois. Mistä sinä tiedät mitä se sun "oikea" lapsesi ajattelee sinusta siinä tilanteessa. Moni voi olla vihainen siitä että hänellä onkin velipuoli josta ei ole kerrottu. Tätä minä ajattelin.
        Niin, ei se adoptiolapsi sinua peri tietenkään vaan omat vanhempansa.

        Sisarukset ovat ihmiselle tärkeitä.


      • bioäiti
        Yksi adolapsi. kirjoitti:

        Siis nykyinen, biologinen ("oikea") lapsesi näkee sun virkatodistuksestasi viimeistään perunkirjoituksessa että sinulla on adoptioon annettu lapsi.
        Voihan se olla melkoinen järkytys hänelle huomata, että äidillä olikin yksi lapsi josta hän ei tiennyt mitään, ja jonka äiti oli antanut pois. Mistä sinä tiedät mitä se sun "oikea" lapsesi ajattelee sinusta siinä tilanteessa. Moni voi olla vihainen siitä että hänellä onkin velipuoli josta ei ole kerrottu. Tätä minä ajattelin.
        Niin, ei se adoptiolapsi sinua peri tietenkään vaan omat vanhempansa.

        Sisarukset ovat ihmiselle tärkeitä.

        että hänellä on velipuoli.Emme vain haluaa antaa heidän tavata toisiaan.En halua sellaista raiskauksesta alkunsa saanutta mukulaa muistella.Ja nuorempi lapsi ei saa koskaan tietää vanhemmasta.


      • Yksi adolapsi.
        bioäiti kirjoitti:

        että hänellä on velipuoli.Emme vain haluaa antaa heidän tavata toisiaan.En halua sellaista raiskauksesta alkunsa saanutta mukulaa muistella.Ja nuorempi lapsi ei saa koskaan tietää vanhemmasta.

        Siitä sun nuoremmasta lapsesta olenkin huolissani. Eli nyt sitten päätät että hän ei saa tavata omaa sisarustaan.

        Tottakai adoptiolapsi tietää asiasta. Siis sun entinen mies raiskasi sinut ja sen seurauksena tulit raskaaksi ja annoit lapsen pois, niinkö?
        Teitkö asiassa rikosilmoituksen eli onko siitä olemassa virallista tietoa poliisilaitoksella? Voisikohan adoptioon annettu lapsi saada asiakirjat itselleen?

        Ei se ole lapsen vika jos on saanut raiskauksesta alkunsa. Hyvä, ettet tehnyt aborttia vaan annoit lapsen elää. Se on hieno juttu.


      • bioäiti
        Yksi adolapsi. kirjoitti:

        Siitä sun nuoremmasta lapsesta olenkin huolissani. Eli nyt sitten päätät että hän ei saa tavata omaa sisarustaan.

        Tottakai adoptiolapsi tietää asiasta. Siis sun entinen mies raiskasi sinut ja sen seurauksena tulit raskaaksi ja annoit lapsen pois, niinkö?
        Teitkö asiassa rikosilmoituksen eli onko siitä olemassa virallista tietoa poliisilaitoksella? Voisikohan adoptioon annettu lapsi saada asiakirjat itselleen?

        Ei se ole lapsen vika jos on saanut raiskauksesta alkunsa. Hyvä, ettet tehnyt aborttia vaan annoit lapsen elää. Se on hieno juttu.

        mm.raiskas ja istui linnassa enpä tiedä mitä papereita saa biolapsi omakseen ja mitä ei.No nykyinen mieheni ei halua että tapaa edellistä lasta niin olkoon sitten niin ei mua itseänikään kiinnosta tavata.En ole tehnyt rikoisilmoituksia muut ovat tehneet ja siksi on linnassakin istunut.


      • mikko_n_75
        bioäiti kirjoitti:

        Minun biolapseni tietää muutenkin etten tahdo tavata koskaan.Tietää myöskin adoptiovanhemmat.Nykyinen lapseni ei saa adoptioon antamasta tietää ikinä mitään sillä ei ole vanhoja valokuvia,olen ne polttanut,ei kirjeitä tms.Adoptiolapsi ei tule koskaa perimään minulta mitään vaan adoptiovanhemmiltaa.Virallisissa papereissa kuten vero yms.minulla on vain yksi lapsi tämä nykyinen.

        Onko olemassa sukulaisia tai tuttavia, kuten esimerkiksi isovanhemmat, jotka tietävät asian ja joilla saattaa olla myös valokuvia? Jos nuorempi poikasi on vielä kovin pieni, saattaa adoptioon luovutettu vanhempi poika tarkoituksellisesti odottaa, ennenkuin ottaa yhteyttä. Koska hän tietää henkilötiedot ja asuinpaikan, on esimerkiksi mahdollista, että hän ottaa 18 vuotta täytettyään tai katsoessaan muuten ajankohdan sopivaksi, yhteyttä siihen kouluun, jossa nuorempi poika käy tai ilmaantuu paikalle sinne ja kertoo asian. Mahdollisesti näyttää samalla jonkun valokuvan, jos hänellä on adoptiovanhempien kautta sellaisia tallessa tai virkatodistuksen, jossa alkuperäisen nimi ja henkilötunnus komeilevat biologisten vanhempien kentässä (sellainen on väestörekisterissä ja tulee 18-vuotta täyttäneille virkatodistukseen pyydettäessä).


      • mikko_n_75
        bioäiti kirjoitti:

        mm.raiskas ja istui linnassa enpä tiedä mitä papereita saa biolapsi omakseen ja mitä ei.No nykyinen mieheni ei halua että tapaa edellistä lasta niin olkoon sitten niin ei mua itseänikään kiinnosta tavata.En ole tehnyt rikoisilmoituksia muut ovat tehneet ja siksi on linnassakin istunut.

        661/2009, 38 § nojalla biologinen lapsi saa tiedon väestörekisteristä täytettyään 18 vuotta tai adoptiovanhempien suostumuksella täytettyään 15 vuotta, eli ilmeisesti ensi vuonna. Tällöin nimesi ja henkilötunnuksesi merkitään hänen virkatodistukseensa biologisena vanhempana. Tiedon antamista ei voi täysi-ikäiselle estää millään perusteella (eli hän saa paperin, jolla voi todistaa nuoremmalle lapsellesi olevansa tämän veli).


      • Yksi kysymys.
        bioäiti kirjoitti:

        mm.raiskas ja istui linnassa enpä tiedä mitä papereita saa biolapsi omakseen ja mitä ei.No nykyinen mieheni ei halua että tapaa edellistä lasta niin olkoon sitten niin ei mua itseänikään kiinnosta tavata.En ole tehnyt rikoisilmoituksia muut ovat tehneet ja siksi on linnassakin istunut.

        Sun nykyinen miehesi on itsekäs ja mustasukkainen. Hän ei siis halua että yhteinen lapsenne tapaa oman sisaruksensa ja sinä oman biolapsesi.
        Miksi annat miehen alistaa itseäsi ja lastasi?

        Syyttääkö sun nykyinen miehesi sua raiskauksesta ja siitä seuranneesta lapsesta. Toivottavasti ei.


      • vanha biolapsi
        mikko_n_75 kirjoitti:

        Onko olemassa sukulaisia tai tuttavia, kuten esimerkiksi isovanhemmat, jotka tietävät asian ja joilla saattaa olla myös valokuvia? Jos nuorempi poikasi on vielä kovin pieni, saattaa adoptioon luovutettu vanhempi poika tarkoituksellisesti odottaa, ennenkuin ottaa yhteyttä. Koska hän tietää henkilötiedot ja asuinpaikan, on esimerkiksi mahdollista, että hän ottaa 18 vuotta täytettyään tai katsoessaan muuten ajankohdan sopivaksi, yhteyttä siihen kouluun, jossa nuorempi poika käy tai ilmaantuu paikalle sinne ja kertoo asian. Mahdollisesti näyttää samalla jonkun valokuvan, jos hänellä on adoptiovanhempien kautta sellaisia tallessa tai virkatodistuksen, jossa alkuperäisen nimi ja henkilötunnus komeilevat biologisten vanhempien kentässä (sellainen on väestörekisterissä ja tulee 18-vuotta täyttäneille virkatodistukseen pyydettäessä).

        Kun tässä nyt näin paljon maalataan tulevia piruja seinälle, niin laitan yhden lisää, onneksi sellaisen, joka ei voi kohdistua juuri tähän perheeseen:
        Jos vaikkapa tämä vanhempi lapsi on poika ja nuorempi tyttö, eivätkä tiedä toisistaan. Molemmat sattuvat samaan aikaan hauskaa pitämään samalle lomamatkalle tai samalle Tallinnan laivalle, maailma on pieni. Tykkäävät toisistaan jo ensisilmäyksellä, koska tuntuvat toisilleen niin tutuille, mutta eivät osaa aavistaakaan syytä siihen ennenkokemattomaan tuttuudentunteeseen, muuta kuin ihastumisen tai rakkauden. Ei tarvitse nykyisin ensin käydä papilla tutkituttamassa avioliiton esteitä vaan voi mennä toisen hyttiin muutenkin.
        Aika ylläri on sitten tiedossa, kun raskautuu.


      • juuri näin
        vanha biolapsi kirjoitti:

        Kun tässä nyt näin paljon maalataan tulevia piruja seinälle, niin laitan yhden lisää, onneksi sellaisen, joka ei voi kohdistua juuri tähän perheeseen:
        Jos vaikkapa tämä vanhempi lapsi on poika ja nuorempi tyttö, eivätkä tiedä toisistaan. Molemmat sattuvat samaan aikaan hauskaa pitämään samalle lomamatkalle tai samalle Tallinnan laivalle, maailma on pieni. Tykkäävät toisistaan jo ensisilmäyksellä, koska tuntuvat toisilleen niin tutuille, mutta eivät osaa aavistaakaan syytä siihen ennenkokemattomaan tuttuudentunteeseen, muuta kuin ihastumisen tai rakkauden. Ei tarvitse nykyisin ensin käydä papilla tutkituttamassa avioliiton esteitä vaan voi mennä toisen hyttiin muutenkin.
        Aika ylläri on sitten tiedossa, kun raskautuu.

        Maailma on pieni ja just noin on tapahtunut useimmassa Euroopan maassa että adoptoidut sisarukset ovat tietämättä sukulaisuudestaan avioituneet keskenään ja saaneet kylläkin ihan terveitä lapsiakin.
        Viimeksi luin tällaisesta parista Ruotsissa ja he vain kommentoivat että eivät eroa ikinä että rakastavat toisiaan niin paljon että se siitä.
        Koska lapset eivät ole virallisesti sisaruksia niin tuohon ei ole yhteiskunnalla mitään lisättävää.


      • bioäiti
        juuri näin kirjoitti:

        Maailma on pieni ja just noin on tapahtunut useimmassa Euroopan maassa että adoptoidut sisarukset ovat tietämättä sukulaisuudestaan avioituneet keskenään ja saaneet kylläkin ihan terveitä lapsiakin.
        Viimeksi luin tällaisesta parista Ruotsissa ja he vain kommentoivat että eivät eroa ikinä että rakastavat toisiaan niin paljon että se siitä.
        Koska lapset eivät ole virallisesti sisaruksia niin tuohon ei ole yhteiskunnalla mitään lisättävää.

        Nykyään hänen oikeat vanhempansa ovat adoptiovanhemmat ja ne hän perii.Sukulaisia tai tuttuja ei ole jotka tämän salaisuuden paljastaisi.Ex-miehen vanhemmat kuolleet,omani dementtiakodissa ei siis ole mitään.En halua tavata lasta enkä aio ikinä mitään perintöä jättää minusta adoptiovanhemmat ovat velvollisia jättämään perinnön.


      • mikko_n_75
        bioäiti kirjoitti:

        Nykyään hänen oikeat vanhempansa ovat adoptiovanhemmat ja ne hän perii.Sukulaisia tai tuttuja ei ole jotka tämän salaisuuden paljastaisi.Ex-miehen vanhemmat kuolleet,omani dementtiakodissa ei siis ole mitään.En halua tavata lasta enkä aio ikinä mitään perintöä jättää minusta adoptiovanhemmat ovat velvollisia jättämään perinnön.

        Lain mukaan lapsi perii adoptiovanhempansa eikä biologisia vanhempiaan, eli tähän hän ei virkatodistusta tarvitse. Ennen vuotta 1980 olevia adoptioita koskee eri laki. Se, mihin jotkut (pienenä vauvana) adoptoidut saattavat tarvita virkatodistusta on se, jos heillä on epätietoisuus siitä, ketkä ovat väestörekisterissä hänen biologiset vanhempansa tai edes biologinen äitinsä. Suomessahan ei saa antaa adoptioon salaisesti tai synnyttää nimettömänä.

        Aikaisemmissa keskusteluissa on tuotu esiin, että oikeampi paikka taustan selvittämiseen olisi adoption jälkipalvelu. Väestörekisteristä pyytäminen on tavallaan varakeino, jos adoption jälkipalvelu olisi huonoa ja sieltä ei tietoja suostuttaisi luovuttamaan "koska biologinen vanhempi/adoptiovanhempi ei halua" tai muusta syystä.


      • bioäiti
        mikko_n_75 kirjoitti:

        Lain mukaan lapsi perii adoptiovanhempansa eikä biologisia vanhempiaan, eli tähän hän ei virkatodistusta tarvitse. Ennen vuotta 1980 olevia adoptioita koskee eri laki. Se, mihin jotkut (pienenä vauvana) adoptoidut saattavat tarvita virkatodistusta on se, jos heillä on epätietoisuus siitä, ketkä ovat väestörekisterissä hänen biologiset vanhempansa tai edes biologinen äitinsä. Suomessahan ei saa antaa adoptioon salaisesti tai synnyttää nimettömänä.

        Aikaisemmissa keskusteluissa on tuotu esiin, että oikeampi paikka taustan selvittämiseen olisi adoption jälkipalvelu. Väestörekisteristä pyytäminen on tavallaan varakeino, jos adoption jälkipalvelu olisi huonoa ja sieltä ei tietoja suostuttaisi luovuttamaan "koska biologinen vanhempi/adoptiovanhempi ei halua" tai muusta syystä.

        Olen sen verran ollut yhteyksissä adoptiovanhempien kanssa että tietää että uusi perhe elämäni tärkein enkä halua häntä sotkemaan asioitani.


      • Yksi adolapsi.
        mikko_n_75 kirjoitti:

        Lain mukaan lapsi perii adoptiovanhempansa eikä biologisia vanhempiaan, eli tähän hän ei virkatodistusta tarvitse. Ennen vuotta 1980 olevia adoptioita koskee eri laki. Se, mihin jotkut (pienenä vauvana) adoptoidut saattavat tarvita virkatodistusta on se, jos heillä on epätietoisuus siitä, ketkä ovat väestörekisterissä hänen biologiset vanhempansa tai edes biologinen äitinsä. Suomessahan ei saa antaa adoptioon salaisesti tai synnyttää nimettömänä.

        Aikaisemmissa keskusteluissa on tuotu esiin, että oikeampi paikka taustan selvittämiseen olisi adoption jälkipalvelu. Väestörekisteristä pyytäminen on tavallaan varakeino, jos adoption jälkipalvelu olisi huonoa ja sieltä ei tietoja suostuttaisi luovuttamaan "koska biologinen vanhempi/adoptiovanhempi ei halua" tai muusta syystä.

        Virkatodistusta voi tarvita moneen muuhunkin asiaan. Itse olen joutunut toimittamaan virkatodistuksen joihinkin paikkoihin (olen adoptiolapsi, nyt aikuinen) ja virkatodistuksesta käy ilmi bioäitini henkilöllisyys sekä päivämäärä jolloin sukunimeni muuttui (adoption myötä).

        Adoptiolapsi ei tosiankaan peri biovanhempiaan, mutta tuota virkatodistusta voi joutua pyytämään muistakin syistä.


      • bioäiti
        Yksi adolapsi. kirjoitti:

        Virkatodistusta voi tarvita moneen muuhunkin asiaan. Itse olen joutunut toimittamaan virkatodistuksen joihinkin paikkoihin (olen adoptiolapsi, nyt aikuinen) ja virkatodistuksesta käy ilmi bioäitini henkilöllisyys sekä päivämäärä jolloin sukunimeni muuttui (adoption myötä).

        Adoptiolapsi ei tosiankaan peri biovanhempiaan, mutta tuota virkatodistusta voi joutua pyytämään muistakin syistä.

        Eikä mun adoptioon antama poikani vaihtanut sukunimeä ei kuulemma halunnut.On biologisen isänsä sukunimellä ollut jo vuosia vaikka adoptio virallistettu käräjäoikeudessa.Minulla uuden mieheni sukunimi.


      • vanhempi ottolapsi
        bioäiti kirjoitti:

        Eikä mun adoptioon antama poikani vaihtanut sukunimeä ei kuulemma halunnut.On biologisen isänsä sukunimellä ollut jo vuosia vaikka adoptio virallistettu käräjäoikeudessa.Minulla uuden mieheni sukunimi.

        Koko ajan ontämä juttu muuttanut muotoaan, milloin isä kuollut, milloin rekemistä ku keksiä pirullisia juttuja oudoista bioäideistä, jotka vaikuttavat melkosen höyrähtäneiltä.


      • adoptoitu itsekin
        vanhempi ottolapsi kirjoitti:

        Koko ajan ontämä juttu muuttanut muotoaan, milloin isä kuollut, milloin rekemistä ku keksiä pirullisia juttuja oudoista bioäideistä, jotka vaikuttavat melkosen höyrähtäneiltä.

        Kuules nyt provomamma, se sinun kuopus saa viimeistään silloin tietää isoveljestään, kun tulee perunkirjoituksen aika ja siihen tarvitaan sinun virkatoristus. VAikka tuo esikoinen ei olisikaan enää oikeutettu perimään sinua, tieto siitä, että olet synnyttänyt kaksi kertaa tulee ilmi papereista., ja kuopuksesi takuulla silloin saa tietoonsa salaisuutesi. Sille sinä et voi yhtään mitään.

        Tosin en usko, että olet tosissasi kirjoituksinesi, sen verran hömelö ja epäuskottava olet.


      • 3rgws
        adoptoitu itsekin kirjoitti:

        Kuules nyt provomamma, se sinun kuopus saa viimeistään silloin tietää isoveljestään, kun tulee perunkirjoituksen aika ja siihen tarvitaan sinun virkatoristus. VAikka tuo esikoinen ei olisikaan enää oikeutettu perimään sinua, tieto siitä, että olet synnyttänyt kaksi kertaa tulee ilmi papereista., ja kuopuksesi takuulla silloin saa tietoonsa salaisuutesi. Sille sinä et voi yhtään mitään.

        Tosin en usko, että olet tosissasi kirjoituksinesi, sen verran hömelö ja epäuskottava olet.

        Ei adoptioon annettu lapsesi tarvitse kysyä keneltäkään lupaa, että saako tulla "sotkemaan perhe-asioitasi" niin kuin kirjoitit. Hän tietää siis nimesi, sitä kautta osoitteesi, hän voi vaikka muuttaa naapuriisi, jos niin haluaa. Ja seurata sinua aina kun sinä muutat ja tutustua veljeensä. Mistä tiedät ettei hän ole jo käynyt kurkkimassa ikkunoistasi, tai tutustunut omin keinoin veljeensä.Pimpottanut ovikelloa, kun et ole ollut kotona, ja käynyt vaikka kylässä.
        Ei kuulosta todelliselta tilanteelta.
        Jos on totta, niin ymmärrän traumasi raiskauskokemuksestasi, mutta eihän sitä tarvitse kertoa kenellekään. Ja onhan siitä jo useampi vuosikin kulunut.


      • bioäiti
        3rgws kirjoitti:

        Ei adoptioon annettu lapsesi tarvitse kysyä keneltäkään lupaa, että saako tulla "sotkemaan perhe-asioitasi" niin kuin kirjoitit. Hän tietää siis nimesi, sitä kautta osoitteesi, hän voi vaikka muuttaa naapuriisi, jos niin haluaa. Ja seurata sinua aina kun sinä muutat ja tutustua veljeensä. Mistä tiedät ettei hän ole jo käynyt kurkkimassa ikkunoistasi, tai tutustunut omin keinoin veljeensä.Pimpottanut ovikelloa, kun et ole ollut kotona, ja käynyt vaikka kylässä.
        Ei kuulosta todelliselta tilanteelta.
        Jos on totta, niin ymmärrän traumasi raiskauskokemuksestasi, mutta eihän sitä tarvitse kertoa kenellekään. Ja onhan siitä jo useampi vuosikin kulunut.

        Kyllä hän tietää ettemme hänestä välitä joten osaa pysyä kaukana.


      • knjmlkjklhj
        bioäiti kirjoitti:

        Eikä mun adoptioon antama poikani vaihtanut sukunimeä ei kuulemma halunnut.On biologisen isänsä sukunimellä ollut jo vuosia vaikka adoptio virallistettu käräjäoikeudessa.Minulla uuden mieheni sukunimi.

        vaihtuu automaattisesti adoptiovanhempien sukunimeksi adoption laillistamisen myötä. Sitä ei saa itse valita. Toki lapsi voi myöhemmin käydä adoptiovanhempien suostumuksella (jos alaikäinen) vaihdattamassa nimensä takaisin entiseksi.


      • mikko_n_75
        knjmlkjklhj kirjoitti:

        vaihtuu automaattisesti adoptiovanhempien sukunimeksi adoption laillistamisen myötä. Sitä ei saa itse valita. Toki lapsi voi myöhemmin käydä adoptiovanhempien suostumuksella (jos alaikäinen) vaihdattamassa nimensä takaisin entiseksi.

        " vaihtuu automaattisesti adoptiovanhempien sukunimeksi adoption laillistamisen myötä. Sitä ei saa itse valita. "

        Tämä ei pidä paikkaansa. Sukunimilain 694/1985, 3 § 1-2. momenteissa sanotaan:

        " Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen lapseksiottamisen, lapsi saa ottovanhempansa sukunimen tai ottovanhempiensa yhteisen sukunimen. Jos ottovanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen vanhemman sukunimen, jonka ottovanhemmat ilmoittavat tuomioistuimelle lapsen sukunimeksi. Jos ottovanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, ottolapsi saa kuitenkin sen sukunimen, joka tällä lapsella on.

        Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että lapsi säilyttää oman sukunimensä, jos tätä on lapsen iän, ottovanhempien esittämän toivomuksen tai muiden seikkojen perusteella pidettävä lapsen edun mukaisena. Sukunimi, jonka lapsi on säilyttänyt, ei siirry hänen sisarukselleen 1 momentin tai 2 §:n 2 momentin nojalla. "


        Jos siis lapsi on vastustanut sukunimensä vaihtamista, tuomioistuin on voinut siitä tämän momentin mukaan kieltäytyä. Yleensäottaen on erittäin suotavaa, että lapsia kuullaan heitä koskevissa tärkeissä päätöksissä ymmärrystasonsa mukaan aina.


      • bioäiti
        mikko_n_75 kirjoitti:

        " vaihtuu automaattisesti adoptiovanhempien sukunimeksi adoption laillistamisen myötä. Sitä ei saa itse valita. "

        Tämä ei pidä paikkaansa. Sukunimilain 694/1985, 3 § 1-2. momenteissa sanotaan:

        " Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen lapseksiottamisen, lapsi saa ottovanhempansa sukunimen tai ottovanhempiensa yhteisen sukunimen. Jos ottovanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen vanhemman sukunimen, jonka ottovanhemmat ilmoittavat tuomioistuimelle lapsen sukunimeksi. Jos ottovanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, ottolapsi saa kuitenkin sen sukunimen, joka tällä lapsella on.

        Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että lapsi säilyttää oman sukunimensä, jos tätä on lapsen iän, ottovanhempien esittämän toivomuksen tai muiden seikkojen perusteella pidettävä lapsen edun mukaisena. Sukunimi, jonka lapsi on säilyttänyt, ei siirry hänen sisarukselleen 1 momentin tai 2 §:n 2 momentin nojalla. "


        Jos siis lapsi on vastustanut sukunimensä vaihtamista, tuomioistuin on voinut siitä tämän momentin mukaan kieltäytyä. Yleensäottaen on erittäin suotavaa, että lapsia kuullaan heitä koskevissa tärkeissä päätöksissä ymmärrystasonsa mukaan aina.

        Ja oikeus antoi vanhan sukunimen olla.


    • outo asia

      Onko se lapsi tehnyt jotain pahaa sinulle.

      • bioäiti

        Ei mutta en halua että sotkee uuden elämäni en vaan halua tavata.


      • äiti itsekin
        bioäiti kirjoitti:

        Ei mutta en halua että sotkee uuden elämäni en vaan halua tavata.

        Minusta sinä olet itsekäs, kun et anna synnyttämällesi lapselle tilaisuutta tutustua taustaansa, mikä on identiteetin kehittymisen ja tasapainoisen elämän kannalta yleensä tärkeä asia. Nuori on iässä, jolloin identiteetti on vasta muotoutumassa, ja oman biologisen tausta tunteminen tukee henkisen hyvinvoinnin normaalia kehittymistä. Jos olet yhtään lukenut adoptiolasten kokemuksista, monille oman biovanhemman tapaaminen, edes sen yhden kerran, on ollut merkittävä ja tärkeä tapahtuma, jolla on ollut yleensä positiivinen vaikutus.

        Ehkä asia vaivaa sinuakin, koska tulet sitä tänne jakamaan meille muille. Vai onko tuo kenties uhmaa - toivottavasti siinä tapauksessa pääset uhmaiässäsi eteenpäin. Tai sitten olet provo, niinkuin täällä on jo moneen kertaan todettu.


      • äiti itsekin
        äiti itsekin kirjoitti:

        Minusta sinä olet itsekäs, kun et anna synnyttämällesi lapselle tilaisuutta tutustua taustaansa, mikä on identiteetin kehittymisen ja tasapainoisen elämän kannalta yleensä tärkeä asia. Nuori on iässä, jolloin identiteetti on vasta muotoutumassa, ja oman biologisen tausta tunteminen tukee henkisen hyvinvoinnin normaalia kehittymistä. Jos olet yhtään lukenut adoptiolasten kokemuksista, monille oman biovanhemman tapaaminen, edes sen yhden kerran, on ollut merkittävä ja tärkeä tapahtuma, jolla on ollut yleensä positiivinen vaikutus.

        Ehkä asia vaivaa sinuakin, koska tulet sitä tänne jakamaan meille muille. Vai onko tuo kenties uhmaa - toivottavasti siinä tapauksessa pääset uhmaiässäsi eteenpäin. Tai sitten olet provo, niinkuin täällä on jo moneen kertaan todettu.

        Yksi asia jäi vielä ihmetyttämään:

        miksi pelkäät, että adoptioon antamasi lapsi tulee sotkemaan elämäsi, kun kuitenkin toteat, että lapsi kyllä osaa pysyä kaukana. Eikö tuo ole aika ristiriitaista? Ehkä sinä kaipaisit jotain keskusteluapua vaikka perheneuvolan puolelta -onhan sinulla nyt pieni lapsi vastuullasi - että pystyisit jotenkin paremmin jäsentämään maailmaa missä elät ja vapautumaan peloista ja ristiriitaisuuksista. Siten voisit turvata tälle uudelle lapselle vakaammat kasvuolosuhteet ja tasapainoisemman lapsuuden.


      • outo asia
        äiti itsekin kirjoitti:

        Yksi asia jäi vielä ihmetyttämään:

        miksi pelkäät, että adoptioon antamasi lapsi tulee sotkemaan elämäsi, kun kuitenkin toteat, että lapsi kyllä osaa pysyä kaukana. Eikö tuo ole aika ristiriitaista? Ehkä sinä kaipaisit jotain keskusteluapua vaikka perheneuvolan puolelta -onhan sinulla nyt pieni lapsi vastuullasi - että pystyisit jotenkin paremmin jäsentämään maailmaa missä elät ja vapautumaan peloista ja ristiriitaisuuksista. Siten voisit turvata tälle uudelle lapselle vakaammat kasvuolosuhteet ja tasapainoisemman lapsuuden.

        Tällainen keskusteluapu pitäisi tarjota jokaiselle, joka antaa lapsen adoptioon, jotta ei tulisi lasta vahingoittavia töksähdyksiä bioäidin taholta, kun lapsi aikuistumisvaiheessa ottaa edes sen yhden kerran bioäitiin yhteyden. Usein bioäiti on yllätetty liian äkisti ja vihamielisen torjuva lasta kohtaan. Jos bioäiti olisi saanut keskusteluapua, niin hänelle olisi annettu mahdollisuus lapsen identiteetin muodostumisen kannalta oikeanlaiseen ja rauhalliseen kohtaamiseen tulevaisuudessa lapsensa kanssa, eikä hän silloin vahingoittaisi lastaan enää lisää.


      • äiti itsekin
        outo asia kirjoitti:

        Tällainen keskusteluapu pitäisi tarjota jokaiselle, joka antaa lapsen adoptioon, jotta ei tulisi lasta vahingoittavia töksähdyksiä bioäidin taholta, kun lapsi aikuistumisvaiheessa ottaa edes sen yhden kerran bioäitiin yhteyden. Usein bioäiti on yllätetty liian äkisti ja vihamielisen torjuva lasta kohtaan. Jos bioäiti olisi saanut keskusteluapua, niin hänelle olisi annettu mahdollisuus lapsen identiteetin muodostumisen kannalta oikeanlaiseen ja rauhalliseen kohtaamiseen tulevaisuudessa lapsensa kanssa, eikä hän silloin vahingoittaisi lastaan enää lisää.

        Niinpä! Lapsi saa toisen hylkäämiskokemuksen, kun biologinen äiti ei vastaa lapsensa yhdeydenottopyyntöön, mikä traumatisoi lasta entisestään. bioäideille pitäisi tosiaan taata paremmat tuki- ja terapiapalvelut heillekin, sillä oman lapsen antaminen adoptioon on henkisesti todella iso asia, joka yleensä vaikuttaa äidin minäkuvaan ja mielenterveyteenkin vuosikymmenten ajan.


      • Oma valinta
        äiti itsekin kirjoitti:

        Niinpä! Lapsi saa toisen hylkäämiskokemuksen, kun biologinen äiti ei vastaa lapsensa yhdeydenottopyyntöön, mikä traumatisoi lasta entisestään. bioäideille pitäisi tosiaan taata paremmat tuki- ja terapiapalvelut heillekin, sillä oman lapsen antaminen adoptioon on henkisesti todella iso asia, joka yleensä vaikuttaa äidin minäkuvaan ja mielenterveyteenkin vuosikymmenten ajan.

        Kyllä bioäidillä on oikeus olla tapaamatta adoptioon antamaansa lasta jos hän ei itse sitä halua. Tietysti olisi hyvä jos tästä olisi tieto adoptiovanhemmilla, niin he voivat välittää tiedon lapselle jo pienempänä. Silloin vältytään turhilta yhteydenotoilta, jotka ei johda mihinkään.

        Pahinta on jos adoptiolpasi kuvittelee että jossain on bioäiti joka innolla odottaa hänen yhteydenottoaan ja totuus on aivan toinen.

        Totuus paras asia!

        Bioäiti on tehnyt suuren teon kun hän on antanut lapsensa elämän jatkua. Elämää suurempaa lahjaa ei voi toiselle antaa. Miksi bioäidin pitäisi muka tehdä vielä jotain muuta? Hänellä on täysioikeus jatkaa sen jälkeen elämää, toiset ihmiset kantavat sen jälkeen vastuun lapsesta ja hän voi keskittyä omaan elämään. Toki muitakin vaihtoehtoja on, mutta ne ovat vapaaehtoisia.
        Näistä vaihtoehdoista keskustellaan adoptioneuvonnassa. Ja bioäidin toiveista pitäisi kertoa avoimesti myös tuleville adoptiovanhemmille, silloin he voivat valmistaa lasta tulevaa varten ja adoptiolapsen ei tarvitse elää haavemaailmassa bioäitinsä suhteen.


      • miten se onkaan
        Oma valinta kirjoitti:

        Kyllä bioäidillä on oikeus olla tapaamatta adoptioon antamaansa lasta jos hän ei itse sitä halua. Tietysti olisi hyvä jos tästä olisi tieto adoptiovanhemmilla, niin he voivat välittää tiedon lapselle jo pienempänä. Silloin vältytään turhilta yhteydenotoilta, jotka ei johda mihinkään.

        Pahinta on jos adoptiolpasi kuvittelee että jossain on bioäiti joka innolla odottaa hänen yhteydenottoaan ja totuus on aivan toinen.

        Totuus paras asia!

        Bioäiti on tehnyt suuren teon kun hän on antanut lapsensa elämän jatkua. Elämää suurempaa lahjaa ei voi toiselle antaa. Miksi bioäidin pitäisi muka tehdä vielä jotain muuta? Hänellä on täysioikeus jatkaa sen jälkeen elämää, toiset ihmiset kantavat sen jälkeen vastuun lapsesta ja hän voi keskittyä omaan elämään. Toki muitakin vaihtoehtoja on, mutta ne ovat vapaaehtoisia.
        Näistä vaihtoehdoista keskustellaan adoptioneuvonnassa. Ja bioäidin toiveista pitäisi kertoa avoimesti myös tuleville adoptiovanhemmille, silloin he voivat valmistaa lasta tulevaa varten ja adoptiolapsen ei tarvitse elää haavemaailmassa bioäitinsä suhteen.

        Minusta on turha maalailla bioöideistä jotain humaania hyvöntekijää, sillä useinkaan äiti ei varmaan ole halunnut synnyttää koko lasta, mutta koska aborttiraja on täyttynyt, sikiöstä ei voi hankkiutua eroonkaan. Jos harrastaa seksiä suojaamattomasti tai muuten ei huolehdi asioistaan, niin voi voi, siitä voi sitten olla jälkiseurauksia.


      • outo asia
        Oma valinta kirjoitti:

        Kyllä bioäidillä on oikeus olla tapaamatta adoptioon antamaansa lasta jos hän ei itse sitä halua. Tietysti olisi hyvä jos tästä olisi tieto adoptiovanhemmilla, niin he voivat välittää tiedon lapselle jo pienempänä. Silloin vältytään turhilta yhteydenotoilta, jotka ei johda mihinkään.

        Pahinta on jos adoptiolpasi kuvittelee että jossain on bioäiti joka innolla odottaa hänen yhteydenottoaan ja totuus on aivan toinen.

        Totuus paras asia!

        Bioäiti on tehnyt suuren teon kun hän on antanut lapsensa elämän jatkua. Elämää suurempaa lahjaa ei voi toiselle antaa. Miksi bioäidin pitäisi muka tehdä vielä jotain muuta? Hänellä on täysioikeus jatkaa sen jälkeen elämää, toiset ihmiset kantavat sen jälkeen vastuun lapsesta ja hän voi keskittyä omaan elämään. Toki muitakin vaihtoehtoja on, mutta ne ovat vapaaehtoisia.
        Näistä vaihtoehdoista keskustellaan adoptioneuvonnassa. Ja bioäidin toiveista pitäisi kertoa avoimesti myös tuleville adoptiovanhemmille, silloin he voivat valmistaa lasta tulevaa varten ja adoptiolapsen ei tarvitse elää haavemaailmassa bioäitinsä suhteen.

        Äidillä on oikeus, myös lapsella pitää olla oikeus ja sivistyneessä yhteiskunnassa pitää lapsen oikeuden mennä aikuisen oikeuden edelle, lapsella on pidempi elossaoloaika edessään.
        Inhimillisesti ajatellen lapsen pitää saada halutessaan nähdä bioäitinsä, jos tämä on elossa, edes kerran.
        Jos bioäiti on tehnyt "suuren hyvän teon" antaessaan lapselle elämän/luovuttanut adoptioon, voi hän tehdä toisenkin "hyvän teon" ja näyttäytyä edes kerran kahdenkymmenen vuoden kuluttua ja käyttäytyä silloin asiallisesti.
        Ei ole liikaa vaadittu, mutta on tärkeä asia lapsen elämälle ja tulevien polvien elämälle.


      • bioäiti
        äiti itsekin kirjoitti:

        Minusta sinä olet itsekäs, kun et anna synnyttämällesi lapselle tilaisuutta tutustua taustaansa, mikä on identiteetin kehittymisen ja tasapainoisen elämän kannalta yleensä tärkeä asia. Nuori on iässä, jolloin identiteetti on vasta muotoutumassa, ja oman biologisen tausta tunteminen tukee henkisen hyvinvoinnin normaalia kehittymistä. Jos olet yhtään lukenut adoptiolasten kokemuksista, monille oman biovanhemman tapaaminen, edes sen yhden kerran, on ollut merkittävä ja tärkeä tapahtuma, jolla on ollut yleensä positiivinen vaikutus.

        Ehkä asia vaivaa sinuakin, koska tulet sitä tänne jakamaan meille muille. Vai onko tuo kenties uhmaa - toivottavasti siinä tapauksessa pääset uhmaiässäsi eteenpäin. Tai sitten olet provo, niinkuin täällä on jo moneen kertaan todettu.

        Ja sain kyllä aikanaa terapiaa kun annoin lapseni adoptioon olen siittä yli päässyt mulla nyt oma elämä.Jatkan sitä uuden mieheni ja lapseni kanssa.En vain halua olla tekemisessä adoptioon antamani lapsen kanssa.Psykologista apua en tarvitse,nautin nyt uudesta perheestäni.


      • ugigkh
        bioäiti kirjoitti:

        Ja sain kyllä aikanaa terapiaa kun annoin lapseni adoptioon olen siittä yli päässyt mulla nyt oma elämä.Jatkan sitä uuden mieheni ja lapseni kanssa.En vain halua olla tekemisessä adoptioon antamani lapsen kanssa.Psykologista apua en tarvitse,nautin nyt uudesta perheestäni.

        ymmärrystä bioäidille! Ajatelkaa nyt, jos teidät raiskattaisiin ja siitä saisi syntyisi lapsi, joka vielä muistuttaa raiskaajaasi et varmasti haluaisi nähdä lasta. Vaikka on turha syyttää lasta tapahtuneesta, sillä hän on yhtälailla uhri kuin äitikin, jos ei enemmän, sillä tuskin lapselta tuntuu hyvälle, että hän on olemassa vain siksi, että hänen isänsä raiskasi hänen äitinsä ja sitten vielä äiti antaa lapsensa pois. Sitä ihmettelen vain mikset antanut lasta pois vauvana tai tehnyt aborttia.


      • maaria23
        ugigkh kirjoitti:

        ymmärrystä bioäidille! Ajatelkaa nyt, jos teidät raiskattaisiin ja siitä saisi syntyisi lapsi, joka vielä muistuttaa raiskaajaasi et varmasti haluaisi nähdä lasta. Vaikka on turha syyttää lasta tapahtuneesta, sillä hän on yhtälailla uhri kuin äitikin, jos ei enemmän, sillä tuskin lapselta tuntuu hyvälle, että hän on olemassa vain siksi, että hänen isänsä raiskasi hänen äitinsä ja sitten vielä äiti antaa lapsensa pois. Sitä ihmettelen vain mikset antanut lasta pois vauvana tai tehnyt aborttia.

        Miksi annoit lapsen "vanhana" pois? Et antanut lasta vastasyntyneenä adoptioon, vaan jo sen ikäisenä, että hän tuntee ja tietää biologiset vanhempansa. Ehkä lapsi otettiin sinulta huostaan riittämärömän äitiyden vuoksi? Vai mikä saa ihmisen luopumaan lapsestaan - lapsesta, jota on jo ehkä vuosia hoivannut? Noin tekee ihmiset, joilla on jotain vakavasti pielessä mielenterveydessä. Kukaan henkisesti terve ihminen ei anna lastaan pois ensin hänestä huolehdittuaan ja suhtaudu asiaan tuolla tavalla kuin mitä sinä asiaan suhtaudut.

        Se että lapsen ensisijainen hoitaja hylkää lapsensa eikä pidä häneen mitään yhteyttä aiheuttaa vakavat traumat lapselle.

        En jaksa uskoa, että aloituskirjoitus on muuta kuin väsynyt provo, tai sitten aloittaja on tosiaan mielenterveydeltään ollut hyvin heikossa kunnossa.


      • lapsirakas!!
        maaria23 kirjoitti:

        Miksi annoit lapsen "vanhana" pois? Et antanut lasta vastasyntyneenä adoptioon, vaan jo sen ikäisenä, että hän tuntee ja tietää biologiset vanhempansa. Ehkä lapsi otettiin sinulta huostaan riittämärömän äitiyden vuoksi? Vai mikä saa ihmisen luopumaan lapsestaan - lapsesta, jota on jo ehkä vuosia hoivannut? Noin tekee ihmiset, joilla on jotain vakavasti pielessä mielenterveydessä. Kukaan henkisesti terve ihminen ei anna lastaan pois ensin hänestä huolehdittuaan ja suhtaudu asiaan tuolla tavalla kuin mitä sinä asiaan suhtaudut.

        Se että lapsen ensisijainen hoitaja hylkää lapsensa eikä pidä häneen mitään yhteyttä aiheuttaa vakavat traumat lapselle.

        En jaksa uskoa, että aloituskirjoitus on muuta kuin väsynyt provo, tai sitten aloittaja on tosiaan mielenterveydeltään ollut hyvin heikossa kunnossa.

        miksi aloitit netissä tästä asiasta keskustelemisen kerran et halua pitään mitää yhteyttä adoptioon hyljättyyn lapseesi??? ja jos et kerran pelkää sitä että "entinen" lapsesi tai nykyinen lapsesi saisi tietää asiasta? miksi siis jatkat asiasta keskustelua jos kerran haluat jatkaa elämääsi uuden perheesi kanssa???
        ja muutenkin tämä sinun kertomuksesi haiskahtaa aikalailla! joka käänteessä teoriasi muuttuu
        ehkä olet vain joku joka haaveilee käsikirjoittajan ammatista ja nauttii toisten ihmisten huijaamisesta.
        tai sitten olet itse joskus lapsena kokenut jotain traumaattista joka saa sinut käyttäytymään tuollalailla entistä lastasi kohtaa mielenterveytesi on täytynyt todellakin järkkyä ja pahasti!
        jos et pysty raiskauksesta alkua saanutta lasta rakastamaan tai edes välittämään hänestä
        niin tuskin sinusta on oikasti toisen lapsen äidiksi


      • 31
        lapsirakas!! kirjoitti:

        miksi aloitit netissä tästä asiasta keskustelemisen kerran et halua pitään mitää yhteyttä adoptioon hyljättyyn lapseesi??? ja jos et kerran pelkää sitä että "entinen" lapsesi tai nykyinen lapsesi saisi tietää asiasta? miksi siis jatkat asiasta keskustelua jos kerran haluat jatkaa elämääsi uuden perheesi kanssa???
        ja muutenkin tämä sinun kertomuksesi haiskahtaa aikalailla! joka käänteessä teoriasi muuttuu
        ehkä olet vain joku joka haaveilee käsikirjoittajan ammatista ja nauttii toisten ihmisten huijaamisesta.
        tai sitten olet itse joskus lapsena kokenut jotain traumaattista joka saa sinut käyttäytymään tuollalailla entistä lastasi kohtaa mielenterveytesi on täytynyt todellakin järkkyä ja pahasti!
        jos et pysty raiskauksesta alkua saanutta lasta rakastamaan tai edes välittämään hänestä
        niin tuskin sinusta on oikasti toisen lapsen äidiksi

        perunkirjoituksessasi nuoremmalle lapsellesi paljastuu veli.


      • kjehgjkfd
        31 kirjoitti:

        perunkirjoituksessasi nuoremmalle lapsellesi paljastuu veli.

        niimpä paljastuukin!!!! ahahaa!!! Ja voi sun mies parkaa sillon jos on hengissä vielä kun poju siitä saa tietää ja sitten vielä senkin että oma isäkin tiesi, mutta kukaan vaan ei hänelle viitsinyt kertoa veljestä, taitaa mennä siellä silloin vähän välit ryttyyn! Mutta mitäpä se sinua siinä vaiheessa enää kiinnostaa/haittaa!! Yksin, kuollut ja kuopattu, 2 sinulle katkeroitunutta lasta vain jäi maailmaan xD

        Ja tuossa kun joku ihmetteli että onkos tämä joku provo tms että ei kukaan voi antaa niin "vanhaa" lasta adoptioon, niin valitettavasti voi, minun ystäväni äiti on antanut adoptioon hänet 6 vuotiaana.


      • 26
        ugigkh kirjoitti:

        ymmärrystä bioäidille! Ajatelkaa nyt, jos teidät raiskattaisiin ja siitä saisi syntyisi lapsi, joka vielä muistuttaa raiskaajaasi et varmasti haluaisi nähdä lasta. Vaikka on turha syyttää lasta tapahtuneesta, sillä hän on yhtälailla uhri kuin äitikin, jos ei enemmän, sillä tuskin lapselta tuntuu hyvälle, että hän on olemassa vain siksi, että hänen isänsä raiskasi hänen äitinsä ja sitten vielä äiti antaa lapsensa pois. Sitä ihmettelen vain mikset antanut lasta pois vauvana tai tehnyt aborttia.

        Lasi on yhtä aikaa puoliksi tyhjä ja puoliksi täysi, miltä kannalta asiaa katsoo. Lapsi on äidilleen aina puoliksi omaa itseä ja oma, oli isä tehnyt millaisia tekoja hyvänsä äitiä kohtaan. Miten äiti pystyi antamaan pois lapsen, jossa oli puolet äitiä itseään.


      • bioäiti
        26 kirjoitti:

        Lasi on yhtä aikaa puoliksi tyhjä ja puoliksi täysi, miltä kannalta asiaa katsoo. Lapsi on äidilleen aina puoliksi omaa itseä ja oma, oli isä tehnyt millaisia tekoja hyvänsä äitiä kohtaan. Miten äiti pystyi antamaan pois lapsen, jossa oli puolet äitiä itseään.

        ja kyllä mieheni tietää adoptioon antamasta lapsesta ja ensimmäinen biolapseni minusta eli mikään sellainen ei tule yllätyksenä. Nuorempi lapsi saa sitten asiasta tietää virkatodistuksen kautta kun minusta aika jättää.

        Silloin kun annoin adoptioon niin oli erittäin hankala elämäntilanne minulla ja lisäksi onhan se hyvä että lapseton pari sai lapsen.


      • minkä taakse jättää
        bioäiti kirjoitti:

        ja kyllä mieheni tietää adoptioon antamasta lapsesta ja ensimmäinen biolapseni minusta eli mikään sellainen ei tule yllätyksenä. Nuorempi lapsi saa sitten asiasta tietää virkatodistuksen kautta kun minusta aika jättää.

        Silloin kun annoin adoptioon niin oli erittäin hankala elämäntilanne minulla ja lisäksi onhan se hyvä että lapseton pari sai lapsen.

        voihan se ensimmäinen lapsi ottaa yhteyttä tähän toiseen lapseen sinun elinaikanasikin, miksi kuvittelet hänen jättävän tällaisen mahdollisuuden käyttämättä?

        Siinähän sitten selittelet...


      • bioäiti
        minkä taakse jättää kirjoitti:

        voihan se ensimmäinen lapsi ottaa yhteyttä tähän toiseen lapseen sinun elinaikanasikin, miksi kuvittelet hänen jättävän tällaisen mahdollisuuden käyttämättä?

        Siinähän sitten selittelet...

        nykyinen mieheni ei halua että tapaavat ja hänellä on yhteisen lapsemme isänä oikeus kieltää tapaaminen.


      • LoveMeplease!
        bioäiti kirjoitti:

        nykyinen mieheni ei halua että tapaavat ja hänellä on yhteisen lapsemme isänä oikeus kieltää tapaaminen.

        mutta sitten kun uusi lapsesi on 18 niin hän voi tehdä ihan mitä haluaa ilman, että joutuu kysymään sinulta tai mieheltäsí lupia! Käy sun eka lapsesi sääliksi, kun se ajattelee, että sen äiti vihaa sitä. Niin sä kai teet vihaat sitä?


      • TaasSamaa
        LoveMeplease! kirjoitti:

        mutta sitten kun uusi lapsesi on 18 niin hän voi tehdä ihan mitä haluaa ilman, että joutuu kysymään sinulta tai mieheltäsí lupia! Käy sun eka lapsesi sääliksi, kun se ajattelee, että sen äiti vihaa sitä. Niin sä kai teet vihaat sitä?

        Onko ado lapsella todellakin oikeus tulla ja tunkeutua toisen elämään vain voidakseen syyllistää.
        Luulisi että he ovat saaneet hyvän kodin ja paljon rakkautta ja osaavat olla edes jonkinverran myotätuntoisia.

        Siitäkos tässä keskustellaan. miten biota on jatkuvasti mollattava ja pidettävä pahana ja voi voi kamala kun lapsi pääsi adoptioon ja sai hyvän kodin


      • edestään löytää
        TaasSamaa kirjoitti:

        Onko ado lapsella todellakin oikeus tulla ja tunkeutua toisen elämään vain voidakseen syyllistää.
        Luulisi että he ovat saaneet hyvän kodin ja paljon rakkautta ja osaavat olla edes jonkinverran myotätuntoisia.

        Siitäkos tässä keskustellaan. miten biota on jatkuvasti mollattava ja pidettävä pahana ja voi voi kamala kun lapsi pääsi adoptioon ja sai hyvän kodin

        Adoptoiduilla lapsilla on oikeus ottaa yhteyttä (puoli)sisaruksiinsa ja biovanhempiinsa, ja tätä oikeutta myös adoptioita järjestävät tahot peräänkuuluttavat adoptiolapsille.

        Biovanhempi ei voi estää adoptioon antamaansa lasta ottamatta täysi-ikäisenä yhteyttä puolisisaruksiinsa, siihen hänellä ei ole oikeutta. On siis ihan sama, mitä nykyinen miehesi ap on asiasta mieltä, jos adoptiolapsi ottaa yhteyttä tähän sisaruspuoleensa te ette voi sitä mitenkään estää.

        Olisikin järkevämpi itse kertoa adoptiolapsen olemassaolosta niin kauan kuin teillä itsellänne on siihen mahdollisuus. Muuten tämä toinen lapsenne tuntee itsensä kyllä aika petetyksi, ja suhteenne kokee ehkä kovankin kolauksen kun asia tulee ilmi.

        Sne edestään löytää, minkä taakseen jättää...

        Ihan fakta on (tästä on lukuisia tieteellisiä tutkimuksia) , että bioäideillä on keskimäärin useammin henkisiä, psyykkisiä ongelmia ja tasapainottomuutta kuin ihmisillä, jotka eivät ole lastaan adoptioon antaneet. Mielenterveysongelmat eivät tosin tee ihmisestä pahaa tai mollattavaa.


    • äippä74

      Itse olen antanut lapseni adoptoitavaksi.Poika on nyt 19v.Olipas surullista luettavaa bioäiti.
      Itse haluaisin tavata poikani mutta en ole edes kysellyt missä asuu ym. koska olen käsittänyt ettei mulle anneta tietoja.Minulla on nyt 5 lasta ja vanhimmat tietävät hänestä.ja nuoremmatkin saavat tietää kunhan ovat isompia.
      Mieheni tietää pojasta ja hänkin haluaisi tavata hänet.
      Mieti nyt ihan oikeasti mitä kirjoitat tai sitten todellakin olet provo.
      Minua kaduttaa tekoni mutta uskon et hän on saanut hyvän elämän.Ja ajattelen häntä melkein joka päivä.
      Hemmetti kun alkoi kiehuun niin paljon etten enää pysty kirjoittamaan mitään.

      • bioäiti

        En ole provo. Haluan vaan unohtaa koko asian, helpompihan se on lapsellekkin unohtaa kuin roikkua vanhassa hänellä nyt uusi perhe ja elämä.


      • äippä74
        bioäiti kirjoitti:

        En ole provo. Haluan vaan unohtaa koko asian, helpompihan se on lapsellekkin unohtaa kuin roikkua vanhassa hänellä nyt uusi perhe ja elämä.

        Jos et ole provo niin sitten olet todella kylmä ja tunteeton ihminen.Roikkua vanhassa??? Sinä olet sen äiti ja se ei todellakaan ole mitään vanhassa roikkumista.Ja et sinä voi tietää mikä sille lapselle on parasta.

        Toivon että et voi unohtaa!!! Se lapsi on osa sinua ja sitä et voi unohtaa.

        Mutta...jos kerran haluat sen unohtaa niin miksi ihmeessä sitten kirjoittelet täällä ja ilmeisesti olet kirjoitellut jossain muualla.???


      • mannaryyni6
        äippä74 kirjoitti:

        Jos et ole provo niin sitten olet todella kylmä ja tunteeton ihminen.Roikkua vanhassa??? Sinä olet sen äiti ja se ei todellakaan ole mitään vanhassa roikkumista.Ja et sinä voi tietää mikä sille lapselle on parasta.

        Toivon että et voi unohtaa!!! Se lapsi on osa sinua ja sitä et voi unohtaa.

        Mutta...jos kerran haluat sen unohtaa niin miksi ihmeessä sitten kirjoittelet täällä ja ilmeisesti olet kirjoitellut jossain muualla.???

        ei raskautta, synnytystä ja lasta voi unohtaa. Vaikka kuinka yrität, et siihen pysty, ja halu unohtaa vain kertoo että et ole sinut asian kanssa ja jollain tapaa se tulee kalvamaan sinua ja psyykkistä hyvinvointiasi - samoin kun läheistesi elämää ja terveyttä - aina. Kyse on kuitenkin niin merkityksellisestä asiasta.

        Et vaikuta kovinkaan kypsältä ja tasapainoiselta ihmiseltä, tunne-elämäsi vaikuttaa aika hauraalta. Ihan tämän toisenkin lapsesi hyvinvoinnin vuoksi kannattaisi vielä miettiä suhtautumistapaa adoptioon antamaasi lasta kohtaan, jos ei muuten.


      • Viiden äiti
        äippä74 kirjoitti:

        Jos et ole provo niin sitten olet todella kylmä ja tunteeton ihminen.Roikkua vanhassa??? Sinä olet sen äiti ja se ei todellakaan ole mitään vanhassa roikkumista.Ja et sinä voi tietää mikä sille lapselle on parasta.

        Toivon että et voi unohtaa!!! Se lapsi on osa sinua ja sitä et voi unohtaa.

        Mutta...jos kerran haluat sen unohtaa niin miksi ihmeessä sitten kirjoittelet täällä ja ilmeisesti olet kirjoitellut jossain muualla.???

        Miksi purat omaa vihaasi "bioäitiin"?
        Ihmiset suhtautuvat eri tavoin eri asioihin; jos sinua kaduttaa, että annoit oman lapsesi adoptioon, niin eikö ole hyvä, että bioäiti on onnellinen,e ttä hänen poisantamansa lapsi on nyt onnellionen ja hyvässä kodissa? Ja että hän on sijut asian kanssa?

        Asioita pitäisi ajatella eteenpäin niin paljon, ettei ei-toivottuja raskauksia tulisi, mutta bioäidin raskauden syy oli käsittääkseni raiskaus? Entä sinun? Taisi olla niin, että hetken hurmio oli elämäsi turmio!

        Minulla on viis lasta, enkä yhtään antaisi pois, mutta olenkin saanut ne rakastamani miehen kanssa.
        Tosin nyt luulen, että vaikka olisin saanut ne "yksin", en olisi missään elämän tilanteessa antanut omaa lastanai pois. Mutta en ole kohdannutkaan sellaista tilannetta, että minun olisi tarvinnut edes ajatella sellaista, Kaikki lapset ovat ennakkoon suunniteltuja.


      • äippä74
        Viiden äiti kirjoitti:

        Miksi purat omaa vihaasi "bioäitiin"?
        Ihmiset suhtautuvat eri tavoin eri asioihin; jos sinua kaduttaa, että annoit oman lapsesi adoptioon, niin eikö ole hyvä, että bioäiti on onnellinen,e ttä hänen poisantamansa lapsi on nyt onnellionen ja hyvässä kodissa? Ja että hän on sijut asian kanssa?

        Asioita pitäisi ajatella eteenpäin niin paljon, ettei ei-toivottuja raskauksia tulisi, mutta bioäidin raskauden syy oli käsittääkseni raiskaus? Entä sinun? Taisi olla niin, että hetken hurmio oli elämäsi turmio!

        Minulla on viis lasta, enkä yhtään antaisi pois, mutta olenkin saanut ne rakastamani miehen kanssa.
        Tosin nyt luulen, että vaikka olisin saanut ne "yksin", en olisi missään elämän tilanteessa antanut omaa lastanai pois. Mutta en ole kohdannutkaan sellaista tilannetta, että minun olisi tarvinnut edes ajatella sellaista, Kaikki lapset ovat ennakkoon suunniteltuja.

        Kaikki lapset ei ole ennakkoon suunniteltuja.Mikä sinä olet minua arvostelemaan ratkaisustani kun et tiedä syita miksi tein sen.
        Joka päivä se pyörii mielessä.On huono omatunto.Ja mitä enemmän tulee ikää sitä vaikemapi sitä on käsitellä.Yritän ajatella että sillä pojalla on ollut ja on hyvä elämä.On varmasti saanut hyvät vanhemmat jotka pystyivät tarjoamaan pojalle sen mitä minä en voinut.Mutta silti....

        Bioäiti ei voi olla sinut asian kanssa koska noin kirjoittaa.
        Täytyy olla todella tunteeton ja kylmä ihminen että voi unohtaa antamansa lapsen.
        Ja varmasti jokaisella joka on antanut lapsensa adoptioon on ollut hyvät syyt siihen.

        Minä en vaan ymmärrä bioäidin mielipidettä....


      • Viiden äiti
        äippä74 kirjoitti:

        Kaikki lapset ei ole ennakkoon suunniteltuja.Mikä sinä olet minua arvostelemaan ratkaisustani kun et tiedä syita miksi tein sen.
        Joka päivä se pyörii mielessä.On huono omatunto.Ja mitä enemmän tulee ikää sitä vaikemapi sitä on käsitellä.Yritän ajatella että sillä pojalla on ollut ja on hyvä elämä.On varmasti saanut hyvät vanhemmat jotka pystyivät tarjoamaan pojalle sen mitä minä en voinut.Mutta silti....

        Bioäiti ei voi olla sinut asian kanssa koska noin kirjoittaa.
        Täytyy olla todella tunteeton ja kylmä ihminen että voi unohtaa antamansa lapsen.
        Ja varmasti jokaisella joka on antanut lapsensa adoptioon on ollut hyvät syyt siihen.

        Minä en vaan ymmärrä bioäidin mielipidettä....

        En minä sinun ratkaisuani arvostele, mutta niin se vain on,
        että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

        Sinähän se arvostelet bioäitiä kylmäksi ja tunteettomaksi, vaikka hänkin on joutunut luopumaan lapsestaan, ja yrittää nyt elää normaalia elämää uuden perheensä kanssa.

        Huomaathan, ettei hän ole unohtanut poisantamaansa lasta, koska kirjoittelee siitä vielä täälläkin.
        Ei kai tuollaista kokemusta voikaan koskaan unohtaa, mutta voihan sitä yrittää pitää asia taka-alalla,
        varsinkin, kun tietää, että lapsella on nyt rakastava ja hyvä koti.

        Minusta vaikuttaa, että bioäiti alkaa olla hyvinkin sinut asiansa kanssa, mutta sinusta en kyllä voi ajatella samoin. Ei millään pahalla...


      • äippä74
        Viiden äiti kirjoitti:

        En minä sinun ratkaisuani arvostele, mutta niin se vain on,
        että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

        Sinähän se arvostelet bioäitiä kylmäksi ja tunteettomaksi, vaikka hänkin on joutunut luopumaan lapsestaan, ja yrittää nyt elää normaalia elämää uuden perheensä kanssa.

        Huomaathan, ettei hän ole unohtanut poisantamaansa lasta, koska kirjoittelee siitä vielä täälläkin.
        Ei kai tuollaista kokemusta voikaan koskaan unohtaa, mutta voihan sitä yrittää pitää asia taka-alalla,
        varsinkin, kun tietää, että lapsella on nyt rakastava ja hyvä koti.

        Minusta vaikuttaa, että bioäiti alkaa olla hyvinkin sinut asiansa kanssa, mutta sinusta en kyllä voi ajatella samoin. Ei millään pahalla...

        En ole väittänytkään että olen sinut asian kanssa.
        En ole enkä ikinä tule olemaan.

        Niin arvostelen kun kirjoittelee täällä ja jossain muualla noin ihmeellisiä ajatuksia.


      • mannaryyni6
        äippä74 kirjoitti:

        En ole väittänytkään että olen sinut asian kanssa.
        En ole enkä ikinä tule olemaan.

        Niin arvostelen kun kirjoittelee täällä ja jossain muualla noin ihmeellisiä ajatuksia.

        Teillä bioäideillä on outoja käsityksiä - että adoptiolla ei olisi lapselle seurauksia, koska lapsi on saanut uuden ja rakastavan kodin. Näin helppoa se ei tietenkään ole, vaan adoptio jättää aina jälkensä lapseen, usein syvän ulkopuolisuuden kokemuksen ja ongelmia identiteettiin. Adoptiolapsella on aina taakkana hylkäämiskokemus taustallaan, oli uusi perhe miten hyvä tahansa.

        Erityisen raskasta lapselle on, jos biovanhemmat hylkäävät hänet toistamiseen - eivät vastaa yhteydenottopyyntöön kun lapsi ottaa aikauisena yhteyttä. Joillekin se on aiheuttanut syvän masennuksen. Siitä huolimatta, että suhde adoptiovanhempiin olisi läheinen.

        Adoptio ei ole van bioäidin asia, vaan se koskettaa mitä suurimmassa määrin myös lasta.


      • näin on
        Viiden äiti kirjoitti:

        En minä sinun ratkaisuani arvostele, mutta niin se vain on,
        että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

        Sinähän se arvostelet bioäitiä kylmäksi ja tunteettomaksi, vaikka hänkin on joutunut luopumaan lapsestaan, ja yrittää nyt elää normaalia elämää uuden perheensä kanssa.

        Huomaathan, ettei hän ole unohtanut poisantamaansa lasta, koska kirjoittelee siitä vielä täälläkin.
        Ei kai tuollaista kokemusta voikaan koskaan unohtaa, mutta voihan sitä yrittää pitää asia taka-alalla,
        varsinkin, kun tietää, että lapsella on nyt rakastava ja hyvä koti.

        Minusta vaikuttaa, että bioäiti alkaa olla hyvinkin sinut asiansa kanssa, mutta sinusta en kyllä voi ajatella samoin. Ei millään pahalla...

        Mielestäni koko jutun pointti on siinä, että bioäiti kokee tarpeelliseksi puolustella tekoaan tuntemattomille tällä palstalla! Hän ei voi olla sinut asian kanssa, sillä jos hän haluaa lapsen unohtaa, ei silloin aktiivisesti palstalla hypi kirjoittamassa ja kommentoimassa!!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      66
      6432
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      27
      4153
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      270
      2567
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2000
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1518
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1377
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1107
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      54
      1090
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      77
      1026
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1011
    Aihe