Sähkön hinta

Nälkävuodet Lestijärven
seurakunnassa 1860-luvulla
Otteita teoksesta "Lestijärven seurakunnan ja kirkon historiaa" - kirjoittanut Pentti Laasanen.
Suuret nälkävuodet saavuttivat huippunsa vuosina 1866-1868. Ensimmäiset tiedot huonosta vuodentulosta Lestijärvellä on 18.9.1861 pidetyn kirkonkokouksen pöytäkirjassa. Siinä mainitaan:

"Kuin kysymys vuoden tulosta eteenotettiin, havaittiin seurakunnan yhteisen huonon vuodentulon tähden, sekä sen vuoksi, että perunat nyt jo ovat suureksi osaksi mädänneitä, ei tulevan toimeen omilla varoillaan tulevan vuoden elonaikaan, vaan että he tarpeensa täyttämiseen tarvitsisivat ylipään 200 tynnyriä rukiita ja 160 tynnyriä ohria ilman niitä varoja, jotka löytyvät heidän lainajyvästössä ja mitä he oston kautta voivat itsellensä hankkia, jonka jyväsumman he toivovat korkialta kruunulta lainaksi saavan nyt edellä mainituista syistä tulleen köyhyyden tähden."

Kuten paikkakuntalaiset pelkäsivät, ruoan puute oli jo kevättalvella 1862 suuri. Tilanne muodostui yhä huonommaksi, kun seuraavana kesänä tuli vielä edellistä ankarampi kato, eikä heikoista vuosista sen jälkeenkään näyttänyt tulevan loppua. Suorastaan järkyttävän kuvan tilanteesta saa kuulutuksesta, jonka Aspelin joutui saarnatuolista lukemaan. 10.3.1867.

"Kuulutus"
Lauantaina on 30 päiv. Maalis kuusa, myyvään julkisen Ryöstö Avisoonin kautta, Seuraavaisten omaisuutta.

Antti Juhon pojalta Lapilta 3. Lehmä 1. Hevonen ja kaikki muu Irtain omaisuus

Mikko Juhon pojalta Lappilta 1 Lehmä 4 Lammasta 1 wene 2 kuormaa Heiniä kaikki tervakset

Muhola, Emanuelilta 1. Lehmä 1.tupa 1. Talli 1. Navetta 1 wene ja nuotta osa

Änäkkälä, Antilta 2 Lehmää 1. Hevonen

Mattila Leski Annalta 1. Hevonen 3 lehmää 2. Hiehoja

Mattila Erkki Jaakonpojalta 2 Hevosta

Leskelä, Abrammilta 4 Lehmää 1. Hevonen

Heinonen, Joho Erkinpojalta 3. Lehmää 1. Hevonen

Mustikka, Juho Juhonpojalta 4. Lehmää

Kuivaniemi eli Ojala Pietari Pietarinpojalta 3. Leh: 1 Hevonen

Jatko, Antti Juhonpojalta, 1. Hevonen 3. Lehmä 1. Sonni 1. Hieho 10 Lammasta.

Tämmä Ellä seurava kirjoitettu tavara pitää kaikkein tuoja 2 wuorokautta Ennen Avisoonija, Antti Lapin tykö, jos tahtovat wälttää suurempija kustannuksia. Avisooni alkaa klo 8. aamulla, Antti Lapin tykönä niin myös avisooni Huuvot pitää paikalla maksettaa, joka täten tietää annetaan Toholampilla se 8 päi maalisk 1867 se on 30 päivä maaliskuusa

Erik Kleemola
Pantti foudin virka toimitta
ofk 10/3 1867 G.O.Aspelin"
Kansa oli uupunut, kun elettiin kevättä 1867. Ihmiset puhuivat keväästä, jota ei tullut. Talvi oli runsasluminen. Juho Niemen kertoman mukaan tienviitat Lestijärven jäällä seisoivat vielä kolme päivää ennen juhannusta. Jälleen halla vei kylvöt syykuun alussa. Keväällä 1868 hätä oli suurin. Kuolleisuus oli silloin myös korkeimmillaan. Lestijärven noin 600 asukkaasta kuoli sinä vuonna 65 eli yli kymmenesosa. Kansa oli liikkeellä ja levitti nälän mukana lavantautia. Eräät lestijärveläisetkin harhailivat leipää etsien aina Viipuriin saakka ja kuolivat siellä lavantautiin. Edelleen Juho Niemi on kertonut, että erityisesti kolme nälästä aiheutunutta kuolemantapausta jäi ihmisten mieliin. Leskelän äijä kuoli uuniin, Hirvisen Erkki Vehkalammin niittyladon eteen ja "Lorikka-Aapa" kuoli Syrin kylässä. Petäjänparkki oli hyvää uutista olkiin ja ruumeniin verrattuna.
Erittäin hyvin kuvaa ahdinkoaikaa 11.11.1867 pidettyu kirkonkokouksen pöytäkirja, johon on kirjoitettu seuraava päätös:

"Kun näkyy mahdottomaksi täällä tästä lähin elää, syystä, että se ainoa elatuskeino, joka täällä on tähän asti mahdollinen ollut, nimittäin metsäntuotteiden valmistus ja myyminen, kohta ei enää olekaan mahdollista, koska talollisten metsät melkein ovat loppuneet, niin päätti seurakunnan saapuvilla olevaiset jäsenet yksimielisesti, että nöyrästi pyytää läänin Herra Kuvernööriltä tiedustelemaan Venäjän Keisarikunnan hallitukselta, jos mainittu hallitus antaisi heille luvan muuttaa asumaan Venäjän maan eteläosaan, ja jos heille annettaisiin niitä etuoikeuksia, joita ennen annettiin niille siirtolaisille, jotka muuttivat Venäjälle asumaan. Jos mieluinen vastaus annettaisiin, niin päätti seurakunnan jäsenet suorittaa heidän velkojansa kruunulle kiintiällä eli irtaimella omaisuudellansa ja ensi keväänä täältä lähteä pois….."

Tämän päätöksen alla on mm. nälän torjumiseksi tarmokkaasti toimineen pitäjänapulainen pastori Gustav Oskar Aspelinin nimi.