Jäkälä on erittäin herkkä kasvi. Sen viljelys kannatteenee, jos porot ei sitä syö, tai ihminen poimi. Aitauksella saadaan hyviä tuloksia, niiltä osin mihinkä sen tarkoitus on osoitettu. Näiltä osin katson , että jäkälän massatuotanto, esim. on turhaa., Mutta ainahan voi virikkeitä heittää kenenkään siitä loukkaannuttua.
yhdessä eteenpäin
maapoiju rajalla
8504
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jäkälä kyllä riittäisi jos porolukuja alennataan.Niitähän on joka palkisella vara vähentää jos vain tahtoa
olisi.Niitä on yksinkertaisesti sanottuna liikaa ja kaikki haluavat päästä osinkolle!
Oletteko kuulleet tai lukeneet jostakin Näkkälän paliskunnan saamelaisten ja suomalaisten poromiesten laidunkiistoista? Ette ole vaan ainoastaan Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Klemetin blogista, jossa hän piti käsillä olevaa "riitaa" hälyyttävänä ja edellyttävän ehkäpä käräjien väliintulon välttämättömyyttä. Klemetin huolestuminen johtuu siitä, että varsinainen kriisi poronhoidossa ja laitumissa on Käsivarren saamelaispaliskunnassa, joka uhkaa hajota useaan osaan. Klemetin esiintulo Näkkälän "riidoilla" on yritys peitellä saamelaisten omia riitaisuuksia Käsivarressa, jotka imagollisesti eivät sovi perinteiseen sovinnolliseen saamelaiskuvaan. Luulisi käräjien (siis muunkin kuin käräjäoikeuden) mukanaoloa tarvittavan myös Käsivarren tilanteen selvittelyssä. Näkkälän poroisäntä Magga totesi alueen nyt vaikean laiduntamistilanteen johtuvan syksyllä jäätyneistä laitumista, joka tilanne korjaantuu kevään aikana. Varaporoisännän puheet kireästä tilanteesta ovat taas tietämättömyyttä. Porolukujen osalta tilanne taas on toinen asia!
Tietävätkö itsekään mistään mitään, edes sitä mistä ovat kotoisin, vai ovatko mistään?
siitä huolimatta oli hienot juhlat eilen ilman lantapoikia
Paliskuntien yhdistyksen mukaan poronomistajia Suomessa on kaikkiaan 5682 henkilöä ( v. 2002) ja määrä on nopeasti vähenemässä. Noin 4000 poronomistajista omistaa alle 25 lukuporoa ja heistä 3000:lla on vähemmän kuin 10 tai ei yhtään ( omistavat pelkän merkin/ ei luettuja poroja ). Ainoastaan 500 poronomistajaa omistaa yli 100 poroa ja vain 6:lla oli enemmän kuin 400 poroa. Poronhoito on hallinnoitu jakamalla koko poronhoitoalue ( 114 000 km2 ) 56 paliskuntaan, joiden jokaisen johdossa on poronomistajien keskuudestaan valitsema poroisäntä.
Poronhoitoalue on sekä ympäröity että jaettu poroaidoin, joita valtakunnanrajoilla yksin on yhteensä noin 2000km ja niistä 1200 km hoidetaan ja rahoitetaan valtion budjettivaroin. Elinkeinoa tuetaan kyllä myös suoralla maataloustuella, jota maksettiin vuonna 2005 poronomistajille 20 euroa / poro yhteensä 3 000 000 euroa. Tänä vuonna tuki on 28,5 euroa per poro ja jossain päälle 4,2 miljoonaa euroa yhteensä.
Viime vuonna (2009) teurastettiin noin 100 000 poroa, joista saatiin lihaa noin 2 200 000 kg keskihinnan ollessa vähän yli 6 euroa/kg. Kokonaistuotannoksi voi siis laskea 13 200 000 euroa.
Poromiesten pahoja kilpailijoita on pedot, vaikka poroja kuoleekin liikenneonnettomuuksissa vuosittain peräti 3583 poroa ( keskimäärin). Suojelun lisääntyessä ovat petojen määrät kasvaneet huimasti ja jo vuonna 2000 Paliskuntain yhdistys esitti tilaston, jossa karhut olivat tappaneet 716, ilvekset 136, ahmat 1682 poroa. Tuolloin susien tappamia poroja ei ollut. Kymmenen vuotta sitten pedot siis tappoivat yhteensä 2534 poroa. Poronomistajille maksetaan verovaroista korvaus petojen syömistä poroista. Korvausperusteeksi on päätetty poron hinta kaksinkertaisena. Petovahinkojen määriä on kuitenkin hyvin vaikea löytää julkisista tilastoista. Vuonna 2002 Lapin Yliopisto julkaisi tiedot, joiden mukaan neljä suurinta petovahingoista kärsinnyttä paliskuntaa saivat korvauksia seuraavasti: Käsivarren paliskunta 120 000 euroa, Kallioluoma 43 000 euroa, Ivalo 13 000 euroa ja Pyhä-Kallion paliskunta 2 500 euroa eli yhteensä nämä neljä ( paliskuntia siis 56kpl ): 178 500 euroa petojen tappamista poroista.
Vuodelta 2007 julkistettiin ( yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparist...onna_251296.html ) uutinen, jonka mukaan kyseisen vuoden aikana petovahinkokorvaukset olisivat noin 1 600 000 euroa eli hiukan yli 12% koko teurastuotannon arvosta.
Liikenteen (keskimäärin 3583) tappamista poroista on tilasto vuodelta 2003 ja sen mukaan Suomessa maksetaan keskimäärin noin 1 miljoona euroa vahingonkorvauksia poronomistajille vuosittain. Vuosien 1992 - 2002 aikana oli maksettu kaikkiaan 10 900 000 euroa eli keskimäärin 279 euroa/ liikennevahingossa kuollut poro. Korvaussummahan riippuu siitä minkälainen poro on auton tai junan alle joutunut: ajoporo ja siitoshirvas 555 e, härkä 278 e, siitosvaadin tai urakka 389 e, siitosvasa 200 e, vaadin, vuonelo tai urakka 194 euroa, vasa 100 euroa ja vielä vasa, joka jää orvoksi 67 e. Arvoporoja jää siis aika paljon liikenteen ruhjomiksi koska tuo keskihinta on noinkin korkea. Liikenne näyttää näiden lukujen valossa osallistuvan elinkeinon tuottoon melkoisen suurella prosentilla ( n. 8%).
Kun nämä luvut sitten vetäsee yhteen ja laskee, että teurasmäärä 2,2 milj kg tuo poronomistajan kukkaroihin 13,2 milj. euroa, suora maataloustuki 4,2 milj. euroa, petovahinkokorvaukset 1,6 milj. euroa ja liikennevahingot n. 1 milj. euroa, saadaan yhteensä 22,2 miljoonan euron tulos koko elinkeinolle. Jos vielä laskee ( kuten työvoimaviranomainen) että yksi poro luo yhden miestyöpäivän ja siksi pitäisi omistaa vähintään 300 poroa jotta tulisi täystyöllistetyksi ei kovinkaan moni poroja omistava voi tällä keinolla pärjätä. Vain kuudella ihmisellä Suomessa on yli 400 poroa. Poroa kohden koko elinkeinon bruttotuotto on siis ( 22,2 milj / 203 700 = )109 euroa vuodessa. 50 porolla saa siten 5 450 euron bruttotilin vuodessa ja satapäinen tokka tuottaa 10 900 euroa eli 908 e/kk. Tästä kun laskee kulut pois, näyttää homma aika toivottomalta.
Luvut osottaa, että elinkeinolla on edessä isoja mullistuksia ja kiista näyttää kovenevan. Kysymys kuuluukin: Miten elinkeino säilytetään ja miksi?
Edellä olevasta voi päätellä ja jos uskotaan että annetut tilastot pitää paikkansa, että Paliskuntain Yhdistyksen julkistaman tilaston mukaan yli sadan poron omistajia on siis noin 500 henkeä. Lopuilla vähän yli 5000:lla poromiehellä ja naisella on niin vähän elukoita ettei heitä kannata pitää elinkeinon harjoittajina ollenkaan. Samaa todistaa EU-tuki, jota jaetaan vain vähintään 80 poroa omistaville ja yhteensä 150 000 porosta. Tästä voi päätellä, että työkseen poroja hoitavia on noin 500 ja heillä keskimäärin 300 poroa/ poromies. Jos ajatellaan, että kaikki tuet jaettaisiin pääosin näitten 500 poromiehen kesken, kertyisi keskimääräiseksi vuosituloksi ( 300 x 109e =) 32 700 euroa bruttona, mikä on jo ihan nätti tulo. Tästä ei kuitenkaan ole vähennetty veroja eikä kuluja. Ja kulut on melkoisia tietäen miten motorisoitunutta poronhoito tänään on. Kun arvioi, että nettomenot olisi kolmanneksen tuloista jäisi vielä 21 800 viivan yläpuolelle eli kuukausituloksi noin 1800 euroa. Johan tuolla pärjää. Vai pärjääkö?
Ei jäkälä ole mikään kasvi jota nuin vain vois kasvattaa. Se on ihan oma symbiootti eliöryhmä jonka kaikkia vaikutuksia ympäröiviin kasveihin ei kunnolla edes tunneta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jäkälät Uusia jäkälälajejaki löytyy vielä vaikka niitä on jo tuhansia määritelty. Ja vielä enempi löydetään vaikutuksia ja eliöympyröitä joissa jäkälät on perustekijöitä.
Vastaavia systeemiä löytyy meristä ja niitä sanotaan koralleiksi. Maailmalla ollaanki nyt huolissaan näistä merien eliöistä ja esimerkiksi Australian suurta koralliriuttaa suojellaan kaikin tavoin mutta pohjosen jäkäliköt jää kokonaan unohuksiin. Jotku vielä kuvittelee että ne on pelkkää poron ruokaa. Jäkälien sieniosa on kuitenki paljon tärkeämpi monelle muullekki elävälle.
pitässi alkkaa kukkaruukuissa ,jäkälää kasvattamaha.
suksi kuseen