Aivot tykkäävät tasa-arvosta
Ihmisaivot näyttävät liputtavan taloudellisen tasa-arvoisuuden puolesta, ilmenee Kalifornian teknillisen korkeakoulun (Caltech) ja dublinilaisen Trinity Collegen tutkimuksesta.
Toiminnallinen magneettikuvaus osoitti, että aivojen palkintojärjestelmä vilkastuu enemmän siitä, kun varaton hyötyy taloudellisesti, kuin jos edun saa rikas.
Koesarjaan osallistui 40 vapaaehtoista. Heidät jaettiin pareihin, joista toinen osapuoli sai heti kokeen aluksi ison summan rahaa, toinen ei.
Tämän jälkeen koehenkilöt saivat kuulla saavansa erilaisia palkkioita samalla, kun heitä monitoroitiin fMRI-laitteella. Kumpikin pareista kuuli, mitä toinen oli saamassa.
Aivokuvat paljastivat, että aivojen palkintojärjestelmän reaktio kytkeytyi voimakkaasti siihen, aloittiko koehenkilö testinsä "köyhänä" vai "vauraana".
"Kuten odotimme, ilman rahaa aloittaneet innostuivat palkkiosta enemmän kuin "rikkaina" aloittaneet, eikä palkkiojärjestelmä reagoinut ollenkaan, mikäli raha menikin parille", kertoo käyttäytymisaloustieteen professori Colin Camerer Caltechista.
"Yllätys sen sijaan oli se, että myös "rikkaiden" palkintojärjestelmä vilkastui voimakkaimmin silloin, kun testin varattomana aloittanut pari sai rahaa, eivätkä he itse", Camerer jatkaa.
Tulos on tutkimusryhmään kuuluneen psykologian professori John O’Dohertyn mukaan hieman ristiriitaista nykyisen ihmiskäsityksen kanssa. "Psykologina ja kognitiivisena neurotieteilijänä suhtaudun aivoihin kuin laitteeseen, joka on rakentunut maksimoimaan yksilöllisia etuja. Ja nyt näyttääkin siltä, ettei näin olekaan."
Myös Camerer pitää tuloksia ajatuksiaherättävänä. "Meillä ekonomisteilla on usein näkemus, että useimmat ihmiset ovat itsekkäitä. Jos tämä olisi totta, tuloksemme olisivat toisenlaiset."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=4088
Ihmisaivot näyttävät liputtavan taloudellisen tasa-arvoisuuden puolesta, ilmenee Kalifornian teknillisen korkeakoulun (Caltech) ja dublinilaisen Trinity Collegen tutkimuksesta.
Toiminnallinen magneettikuvaus osoitti, että aivojen palkintojärjestelmä vilkastuu enemmän siitä, kun varaton hyötyy taloudellisesti, kuin jos edun saa rikas.
Koesarjaan osallistui 40 vapaaehtoista. Heidät jaettiin pareihin, joista toinen osapuoli sai heti kokeen aluksi ison summan rahaa, toinen ei.
Tämän jälkeen koehenkilöt saivat kuulla saavansa erilaisia palkkioita samalla, kun heitä monitoroitiin fMRI-laitteella. Kumpikin pareista kuuli, mitä toinen oli saamassa.
Aivokuvat paljastivat, että aivojen palkintojärjestelmän reaktio kytkeytyi voimakkaasti siihen, aloittiko koehenkilö testinsä "köyhänä" vai "vauraana".
"Kuten odotimme, ilman rahaa aloittaneet innostuivat palkkiosta enemmän kuin "rikkaina" aloittaneet, eikä palkkiojärjestelmä reagoinut ollenkaan, mikäli raha menikin parille", kertoo käyttäytymisaloustieteen professori Colin Camerer Caltechista.
"Yllätys sen sijaan oli se, että myös "rikkaiden" palkintojärjestelmä vilkastui voimakkaimmin silloin, kun testin varattomana aloittanut pari sai rahaa, eivätkä he itse", Camerer jatkaa.
Tulos on tutkimusryhmään kuuluneen psykologian professori John O’Dohertyn mukaan hieman ristiriitaista nykyisen ihmiskäsityksen kanssa. "Psykologina ja kognitiivisena neurotieteilijänä suhtaudun aivoihin kuin laitteeseen, joka on rakentunut maksimoimaan yksilöllisia etuja. Ja nyt näyttääkin siltä, ettei näin olekaan."
Myös Camerer pitää tuloksia ajatuksiaherättävänä. "Meillä ekonomisteilla on usein näkemus, että useimmat ihmiset ovat itsekkäitä. Jos tämä olisi totta, tuloksemme olisivat toisenlaiset."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=4088
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luin mielenkiinnolla. Eli ne jotka väittävät, että ihmisluonteen perusta on häikäilemätön itsekkyys, joutuvat nyt toteamaan olevansa väärässä. Onnellisuusprofessori M. Ojasen kirjasta muistan lukeneeni tätä tutkimusta tukevia tekstejä. Olkaamme ihminen ihmiselle, ei susia, vaan ihmisiä! (Sudet ovat muuten hyvin huolehtivaisia ja solidaarisia laumaeläimiä, by the way..)
Tämä ei muuta itsekkyysmielipidettäni, koska olen sitä mieltä, että jos jokin toisen hyöty saa itsessä aikaan hyvän olon tunteen eli hyödyn, niin silloinhan ihminen tosiaan itse hyötyy siitä. Ei hyöty todellakaan tarkoita aina esimerkiksi rahaa.
Tulokset olivat kyllä joka tapauksessa mielenkiintoiset. En nyt saanut suoranaisesti selvää, miten tuo liittyy tasa-arvoon, mutta minulle tuli mieleen, että ihminen tavallaan tottuu johonkin tilaansa tai toisen tilaan, ja sitten kun se tilanne paranee huomattavasti, niin se tuntuu paremmalta.
Esimerkiksi jos ihmisellä on liikaa rahaa, vaikka sata tuhatta miljardia euroa, niin hän ei tee toisella samalla määrällä yksinkertaisesti mitään, kun taas rutiköyhälle yksi eurokin on jo jotain.