ablaation jälkeen

kipuja sydämmessä

Moi! Olin 13 päivää sitten katetriablaatiossa, joka kesti 7 h ja mulla sydäntä poltettiin paljon, tuloksettomana, eli mun vaivaa runsasta kammiolisälyöntisyyttä ei saatu poistettua.

Nyt kuitenkin on jo pari viikkoa toimen piteestä, sydämmeen sattuu edelleen (polttaa/kiristää/vihloo). Onko muilla ollut tällästä vaivaa ja kuinka kauan se on kestänyt. Soitin tayssiin ja sanoivat että noin 3vko toimen piteen jälk voi olla kipuja... Miten teillä? Entä nivunen? Mulla tuntuu kova isohko patti nivusessa. Työterveyslääkärin mukaan ei ole nivusesta vaaraa. Lisäksi lääkityksestä huolimatta (selocen 25mgx3-4,primaspan 100mg), pulssi on korkea( 80-120) ja yöt on ihan hirveitä ja henkisesti raskasta, kun ei apua saanutkaan ablaatiosta! Miten olette pystynyt jatkamaan laadukasta elämää epäonnistuneen ablaation jälkeen!?

Nim.vertaistukea vailla

25

11222

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mindy777

      itselläni vaiva poistui neljällä poltolla eikä kipuja sen jälkeen kyllä ollut. Sydän tosin ei ollut heti normaali, esiintyi jotain haarakatkoksia ja vähän rythmihäiriöitäkin edelleen jonkun aikaa. Nivusissa oli patti mullakin, ilmeisesti verta, joka sitten "suli" pois.. Joka tapauksessa, mitä tahansa asiaan liittyvää kysyt, kysy suoraan sydänkirurgilta, älä työterveyslääkäriltä..

      • Foorumi

        Äläkä Suomi 24:ssä


      • Anonyymi

        Minulle on tehty 3 aplaatiota eikä eteisvärinä ole loppunut ,2viikkoa sitten laitettiin tahdistin ja 4viikon päästä His kimppu Ablaatio, sitten pitäisi kuulemma tulla hyvä ,jännää vähän ,mutta toivossa on hyvä elää ,Hyvää kevättä kaikille rytmiryhmäläisille,kyllä se joskus korjaantuu ,ite pitää olla aktiivinen ,eikä luottaa arvsuskeskuslääkäreihin ,jokaisellä on oikeus valita hoito paikka ,itse olen aina odottanut kun on flimmeri ollut että tulee kello 4 kun terveyskeskus sukeutuu niin olen soittanut ampulanssin ja keskusairaalaan ovat kuskanneet ,sähkö siirto yrityksiä on minun kohdallani ollutlähemmäs 10 jonkun aikaa pysyivät flimmerit pois ,mutta nyt odotan että tämä toisi avun.


    • tum di dum

      Heissan! Toivottavasti eksyt vielä lukemaan tätä ketjua. Itse kaipaisin myös jutustelua aiheesta ablaatio ja runsas kammiolisälyöntisyys... Keväällä pitäisi moiseen kärvennykseen mennä eikä oikein ole hyvät fiilikset siitä. Onnistumisesta ei uskaltanut lääkäri juuri mitään sanoa, mutta kokeiltava sitä varmaan on kun näillä määrillä väitti aikanaan voivan johtaa sydämen vajaatoimintaankin.

      Minulla siis holteri otettu vain kerran ja ns. hyvänä päivänä tuli 26 000 kammiolisälyöntiä (plus eteisestä jotain 1500) Minkämoisissa lukemissa sinulla liikuttiin? Kerro toki myös jos tilanne on nyt parantunut tai huonontunut.

      • alkuperäinen......

        Moi! Vertaistukea tähän hommaan todellakin kaipais!!! Tuntuu et on niin yksin tän asian kans, eikä tällästä oo kellään kaverilla tai tuttavalla....

        Eli mun kohdalla rytmihäiriökohtaa ei saatu runsaallakaan poltolla sammumaan, kun on kuulemma niin sydämen pinnassa toi paikka. En tiä miten ikinä opin tän veemäisen vaivan kans tuleen toimeen!?

        Mulla ei saatu koskaan nauhalle niitä pahimpia päiviä, mut kymmenistä tuhansista kammiolisäreistä kuitenkin pahimpina päivinä on kyse! Ihan hirveetä, kun tuntee niistä joka ikisen muljahduksen ja on paha olla!! Tätä on kestäny 4 v, enkä ole asian kanssa oppinut elään!!

        Nyt pitää syödä 3kk primaspania ettei operaation takia tuu veritulppia, ja selocen zoc (beetasalpaaja) on nyt uus lääke, joka tuntuu vähän lisälyöntejä hillitsevän, mutta aiheuttaa sivuvaikutuksia mm väsymys, pahoinvointi, ajatuskatkot, lievä hengenahdistus ja päänsärky....

        En tiä millä helvetillä tähän oloon tottuis ja oppis elään tän vaivan kans!?

        Tsemppiä sulle koitokseen!! Kertoilen lisää operaatiosta jos haluat?


      • tum di dum
        alkuperäinen...... kirjoitti:

        Moi! Vertaistukea tähän hommaan todellakin kaipais!!! Tuntuu et on niin yksin tän asian kans, eikä tällästä oo kellään kaverilla tai tuttavalla....

        Eli mun kohdalla rytmihäiriökohtaa ei saatu runsaallakaan poltolla sammumaan, kun on kuulemma niin sydämen pinnassa toi paikka. En tiä miten ikinä opin tän veemäisen vaivan kans tuleen toimeen!?

        Mulla ei saatu koskaan nauhalle niitä pahimpia päiviä, mut kymmenistä tuhansista kammiolisäreistä kuitenkin pahimpina päivinä on kyse! Ihan hirveetä, kun tuntee niistä joka ikisen muljahduksen ja on paha olla!! Tätä on kestäny 4 v, enkä ole asian kanssa oppinut elään!!

        Nyt pitää syödä 3kk primaspania ettei operaation takia tuu veritulppia, ja selocen zoc (beetasalpaaja) on nyt uus lääke, joka tuntuu vähän lisälyöntejä hillitsevän, mutta aiheuttaa sivuvaikutuksia mm väsymys, pahoinvointi, ajatuskatkot, lievä hengenahdistus ja päänsärky....

        En tiä millä helvetillä tähän oloon tottuis ja oppis elään tän vaivan kans!?

        Tsemppiä sulle koitokseen!! Kertoilen lisää operaatiosta jos haluat?

        No mulla ei nyt "suoranaista vaivaa" ole :D HAAHAAA... mä oon mestari vähättelemään...

        Siis en hermostu tuosta lisälyöntisyydestä ja pitkistäkään sarjoista joita pumppu takoo... Pystyn nukkumaan vaikka useimmiten iltaisin lyönnit on vähintään joka kolmas lisälyöntejä ja toisinaan joka toinen.

        Enempi minua rassaa serkkuni äkkikuolema muutama kk sitten ja tietysti riepoo kun ei ole minkäänmoista suorituskykyä vaikka olen elämässäni harrastanut jos jotakin. Aina se on jäänyt vaan "huonosta kunnosta ja kestävyydestä" kiinni.

        Aikoinaan kilpauintiakin tuli vedettyä 7 kertaa viikossa treenejä ja salit päälle... Eikä se pirun kunto siinäkään tuntunut nousevan (tai kestävyys) eli törmäsin samaan ongelmaan mihin oli yleisurheilu aiemmin päättynyt. Ostin sykemittarinkin, jotta voisin treenata hitaasti kuntoni ylös vaan jo alle 16v huomasin että hemmetti.... mullahan nousee rauhallisessa kävelyssä syke yli 170 joten miten mä sitten treenaan? Heitin sykemittarin nurkkaan kunnes melkeen 10v jälkeen kaivoin sen taas esille.

        Sykkeet nousee pienessäkin rasituksessa ihan muutamassa kymmenessä sekunnissa yli 200. Sitä jyskettä ei sitten pumppu kauaa jaksa ja tulee pakon omainen tarve lopettaa... ja yleensä jos yritän "kuntoilla" hölkkäilen ehkä 3 min pätkissä ja kävelen välit.

        No tämäkin sitten provosoi lisälyöntejä niin että seuraava päivä tulee aina olemaan ihan helvetillinen.

        Kärsin myös vuosia ainaisesta pahoinvoinnista. Ruuan jälkeen tuli aina huono olo ja toisinaan ihan ilman syömistäkin. Aina vaan oksetti mutta en oksentanut. Nyt kun sain beetasalpaajat sekin vaiva katosi TÄYSIN kokonaan... :) Siinä suhteessa on lääkkeet auttaneet minua toimintakykyisemmäksi.

        Lenkin ja mm pidemmän fillaroinnin päätteeksi minulla on aina ihan järkyttävä vilu vaikka olisi kesäinen hellepäivä. Tuppaa myös noin vartin päästä kuntoilusta tuo tajunta menemään niinkin pahasti että olen itseni nurmikolta kertaalleen rähmältään löytänyt.

        Ongelmia siis on, mutta jostain syystä mä aina jaksan ne jossain vaiheessa sivuuttaa niinkuin tein taas muutama päivä sitten... Mietiskelin asiaa ja totesin että kahteen kuukauteen ei oo ollu mitään sellasta "oiretta" että tää vaivais mua... ja "hyvälaatuisiahan" nää olis... Vaan eipä menny kun kaksi päivää ja alko taas tulemaan huimailuja ja rintakipuilua yms rumbakohtauksia. Siinä sitten taas tuli nenille ja päädyinkin tänne lueskelemaan mitä ablaatiot on muille tehny ja löytyiskö ketään jolle kammiolisälyöntisyyteen olis moisella puututtu.

        Itse uskon että pumpustani löytyy myös muita rytmihäiriöitä, koska isäni esim mennyt ihan samalla kaavalla ja aloittanut flimmeriuransa kutakuinkin näihin aikoihin.

        Mies kovasti haluaisi lasta kuten tietysti minäkin, mutta vuoden tahkoamisen jälkeen ei ole mitään tapahtunut. Nyt sitten tää serkun kuoleman aiheuttama sählinki päälle, enkä enää uskaltautuisi edes paksuksi, koska silloin en tietystikään pääsisi grillattavaksi. (joka taas sekään ei kuulosta monien kokemusten mukaan kovin hyvältä idealta)

        Noooooooh.... Täällä odotetaan TYKSistä papereita ja kutsua. Ehkäisyä ei ole, joten hullun tuurilla mennään ja eihän se ole vielä tähänkään päivään mennessä tärpännyt niin..... :D


      • Emmille
        tum di dum kirjoitti:

        No mulla ei nyt "suoranaista vaivaa" ole :D HAAHAAA... mä oon mestari vähättelemään...

        Siis en hermostu tuosta lisälyöntisyydestä ja pitkistäkään sarjoista joita pumppu takoo... Pystyn nukkumaan vaikka useimmiten iltaisin lyönnit on vähintään joka kolmas lisälyöntejä ja toisinaan joka toinen.

        Enempi minua rassaa serkkuni äkkikuolema muutama kk sitten ja tietysti riepoo kun ei ole minkäänmoista suorituskykyä vaikka olen elämässäni harrastanut jos jotakin. Aina se on jäänyt vaan "huonosta kunnosta ja kestävyydestä" kiinni.

        Aikoinaan kilpauintiakin tuli vedettyä 7 kertaa viikossa treenejä ja salit päälle... Eikä se pirun kunto siinäkään tuntunut nousevan (tai kestävyys) eli törmäsin samaan ongelmaan mihin oli yleisurheilu aiemmin päättynyt. Ostin sykemittarinkin, jotta voisin treenata hitaasti kuntoni ylös vaan jo alle 16v huomasin että hemmetti.... mullahan nousee rauhallisessa kävelyssä syke yli 170 joten miten mä sitten treenaan? Heitin sykemittarin nurkkaan kunnes melkeen 10v jälkeen kaivoin sen taas esille.

        Sykkeet nousee pienessäkin rasituksessa ihan muutamassa kymmenessä sekunnissa yli 200. Sitä jyskettä ei sitten pumppu kauaa jaksa ja tulee pakon omainen tarve lopettaa... ja yleensä jos yritän "kuntoilla" hölkkäilen ehkä 3 min pätkissä ja kävelen välit.

        No tämäkin sitten provosoi lisälyöntejä niin että seuraava päivä tulee aina olemaan ihan helvetillinen.

        Kärsin myös vuosia ainaisesta pahoinvoinnista. Ruuan jälkeen tuli aina huono olo ja toisinaan ihan ilman syömistäkin. Aina vaan oksetti mutta en oksentanut. Nyt kun sain beetasalpaajat sekin vaiva katosi TÄYSIN kokonaan... :) Siinä suhteessa on lääkkeet auttaneet minua toimintakykyisemmäksi.

        Lenkin ja mm pidemmän fillaroinnin päätteeksi minulla on aina ihan järkyttävä vilu vaikka olisi kesäinen hellepäivä. Tuppaa myös noin vartin päästä kuntoilusta tuo tajunta menemään niinkin pahasti että olen itseni nurmikolta kertaalleen rähmältään löytänyt.

        Ongelmia siis on, mutta jostain syystä mä aina jaksan ne jossain vaiheessa sivuuttaa niinkuin tein taas muutama päivä sitten... Mietiskelin asiaa ja totesin että kahteen kuukauteen ei oo ollu mitään sellasta "oiretta" että tää vaivais mua... ja "hyvälaatuisiahan" nää olis... Vaan eipä menny kun kaksi päivää ja alko taas tulemaan huimailuja ja rintakipuilua yms rumbakohtauksia. Siinä sitten taas tuli nenille ja päädyinkin tänne lueskelemaan mitä ablaatiot on muille tehny ja löytyiskö ketään jolle kammiolisälyöntisyyteen olis moisella puututtu.

        Itse uskon että pumpustani löytyy myös muita rytmihäiriöitä, koska isäni esim mennyt ihan samalla kaavalla ja aloittanut flimmeriuransa kutakuinkin näihin aikoihin.

        Mies kovasti haluaisi lasta kuten tietysti minäkin, mutta vuoden tahkoamisen jälkeen ei ole mitään tapahtunut. Nyt sitten tää serkun kuoleman aiheuttama sählinki päälle, enkä enää uskaltautuisi edes paksuksi, koska silloin en tietystikään pääsisi grillattavaksi. (joka taas sekään ei kuulosta monien kokemusten mukaan kovin hyvältä idealta)

        Noooooooh.... Täällä odotetaan TYKSistä papereita ja kutsua. Ehkäisyä ei ole, joten hullun tuurilla mennään ja eihän se ole vielä tähänkään päivään mennessä tärpännyt niin..... :D

        Ihan vaan off-topicina kysyn, onko sinulle, joka syöt Selokenia kokeiltu muuta beetasalpaajaa. Minulla kun ei Seloken Zoc minkäänlaisina annoksina kovasti auttanut, mutta Orloc/Emconcor vähensi oireisuutta. En malta tätä olla sanomatta, kun minulla ero oli niin suuri - enkä etukäteen uskonut.


      • lisärisydän....
        Emmille kirjoitti:

        Ihan vaan off-topicina kysyn, onko sinulle, joka syöt Selokenia kokeiltu muuta beetasalpaajaa. Minulla kun ei Seloken Zoc minkäänlaisina annoksina kovasti auttanut, mutta Orloc/Emconcor vähensi oireisuutta. En malta tätä olla sanomatta, kun minulla ero oli niin suuri - enkä etukäteen uskonut.

        Mulla just akasemmin kokeiltiin emconcoria ja siitä ei tullu mitään apua. Luulin et kaikki beetat on samanlaisia ja siks ei oikein muuta kokeiltukkaan kunnes nyt 3,5 vko sitten alotettiin toi selocen zoc ja se näyttäs mulla ainakin vähentävän lisäreitä. Joten mulla on just toisin päin... Mut kiitti vinkistä silti!

        Ja edelliselle vastaajalle voin kertoo et itelläni on 2 lasta ja jälkimmäinen meni hyvin lisäreistä huolimatta, joten tsemppiä sille saralle! Oon kohta 30-kymppinen ja kärsiny vaivasta 4-vuotta.


      • tum di dum
        lisärisydän.... kirjoitti:

        Mulla just akasemmin kokeiltiin emconcoria ja siitä ei tullu mitään apua. Luulin et kaikki beetat on samanlaisia ja siks ei oikein muuta kokeiltukkaan kunnes nyt 3,5 vko sitten alotettiin toi selocen zoc ja se näyttäs mulla ainakin vähentävän lisäreitä. Joten mulla on just toisin päin... Mut kiitti vinkistä silti!

        Ja edelliselle vastaajalle voin kertoo et itelläni on 2 lasta ja jälkimmäinen meni hyvin lisäreistä huolimatta, joten tsemppiä sille saralle! Oon kohta 30-kymppinen ja kärsiny vaivasta 4-vuotta.

        Mulle kans sanottiin että toi selocen olis parempi näihin lisäreihin, mutta ei se sitä sitten muistanut mulle määrätä :D Odottelen tässä kutsua... mahtaakohan mennä kauan...


    • Handle

      Kolmannella kerra Tayssissa saatiin poltettua kiertorata poikki, ja nopeat lyöntikotaukset about 200 lyötiä min. loppuivat.
      Ensimmäisellä kerralla poltettiin useita kohtia kunnes tietokone kaatui ja homma loppui siihen.
      Toisella kerralla poltettiin taas useita paikkoja, kunnes tuli lepatuskohtaus poltosta, pumppu löi mitä sekavammin, nukutettiin ja sähköllä pantiin rytmiin, kolmannella kerralla ei ollut sopivaa katetria, taksi lähti hesasta hakemaan ja 4 h.:n kulttua homma alkoi, joka kesti n. 2 h. löytyi oikea paikka. Sen jälkeen rytmi oli korkea n.100 ja syd. rauhottui aamuun mennessä. Sen jälkeen oli kaikenlaisia olotiloja pumpussa 2 kk. ajan jotka sitten hävisivät vähitellen.
      Mutta jäi joku uusi juttu lyhyet tykytykset 4-5 lyönnistä useisiin kymmeniin lähes päivittäin.
      Oma lääkäri viittasi kintaalla ja sanoi, jos kestävät pitkään n. 30 min voi palata asiaan.
      Tämmöstä.

      • Bisoprolista..

        Voi että on jännää, miten ihmisillä auttavat eri aineet :) Minulla tosiaan Orloc/Emconcor auttavat, Seloken ei yhtään - ja minulle lääkäri sanoi, että "bisoproli onkin enemmän sydänselektiivinen".. ;) Että tiedä nyt sitten näistä. No, tärkeintä on, että löytyis joku, joka auttaa, on se rymyäminen vaan niin kamalaa..

        Saapa nähdä, joutuuko/pääseekö sitä itsekin ablaatiojonoon jossain vaiheessa. Mutta voimia vaan kaikille näiden vaivojen kanssa painiville!


      • tf
        Bisoprolista.. kirjoitti:

        Voi että on jännää, miten ihmisillä auttavat eri aineet :) Minulla tosiaan Orloc/Emconcor auttavat, Seloken ei yhtään - ja minulle lääkäri sanoi, että "bisoproli onkin enemmän sydänselektiivinen".. ;) Että tiedä nyt sitten näistä. No, tärkeintä on, että löytyis joku, joka auttaa, on se rymyäminen vaan niin kamalaa..

        Saapa nähdä, joutuuko/pääseekö sitä itsekin ablaatiojonoon jossain vaiheessa. Mutta voimia vaan kaikille näiden vaivojen kanssa painiville!

        Niin, bisoprololi on nimenomaan sydänselektiivinen beetasalpaaja, että sinänsä ei ihmetytä lääkärin sanat ;) Metoprololia sitten taas käytetään myös mm. migreenin estoon.


    • rymi

      Hieman taustaa: Mies, ikää 32v. Ablaation syy kohtauksittainen eteisvärinän kohtauksia n3 kertaa viikossa. Kestoltaan 10min-30h. Sydän rakenteeltaan terve. Flimmereitä ollut noin kymmenen vuotta, koko ajan olen kuntoillut (juossut, hiihtänyt, kuntosalilla käynyt) kunnon mukaan. Lääkityksenä emconcoria marevan.
      Ablaatiossa kävin kolmeviikkoa sitten, vuosi sitten ensimmäisen kerran. Flimmeri pysyi silloin poissa kuukauden, jonka jälkeen kohtaukset palasivat.
      Kipuja ei ole ollut sydämessä normaalin rytmin aikana, kummankaan toimenpiteen jälkeen. Tosin nyt kolme viikkoa sitten tehdyn toimenpiteen jälkeen, eteisvärinä on uusiutunut ja olen joutunut käymään kääntämässä rytmin viimeisen viikon aikana kolmasti ensiavussa. Tätä ennen yhden kerran aiemmin koko hoito historian aikana käännetty. Miten teillä muilla ablaatiossa käyneillä on rytmit pysyneet kohdallaan? Onko esim. alussa ollut häiriöitä, mutta ajan kanssa rytmärit jääneet pois?
      Flimmerin aikana sykä ravaa 80-150 välillä, huippaa, sydän on sen tuntuinen että tulee rinnasta ulos. Seisominen on ainut siedettävä asento kohtauksen aikana.

    • alkuperäinen..... :(

      Ei ollu selocenistä si ku muutaman viikon apu. Muljutukset on palanneet!!! En tiä miten tän kans oppii elään, ku mikään ei auta ja kaikki on kokeiltu!!!??? Antakaa neuvoja ja vinkkejä, miten näitten tuhansien kammiolisäreiden kans pystyy elään!?

      • tum di dum

        Kävin ablaatiossa... tai pikemminkin pöydällä kääntymässä. Tarkkailivat lisäreitä vielä ennen operaatiota ja totesivat että eivät pystyneet määrittämään mistä lähtevät joten eivät tiedä miten ne korjaisikaan. Ihan oikean päätöksen siis mielestäni tekivät kun vaiva on ihan sama kuin alkuperäisellä kirjoittajalla. Ne lisälyönnit lähtevät sydämmen pintakerroksista eikä niitä kannata sisältä yrittää poltella.

        Minulla jatkoksi nyt sitten amgneettikuvausta ja uutta holteria seurannan merkeissä. Juuri sain mukavan laskun tyksistä 65e siitä hyvästä että vietin siellä yhden yön ja senkin turhaan... Tulipa stressiä ainakin kerättyä...


      • 33
        tum di dum kirjoitti:

        Kävin ablaatiossa... tai pikemminkin pöydällä kääntymässä. Tarkkailivat lisäreitä vielä ennen operaatiota ja totesivat että eivät pystyneet määrittämään mistä lähtevät joten eivät tiedä miten ne korjaisikaan. Ihan oikean päätöksen siis mielestäni tekivät kun vaiva on ihan sama kuin alkuperäisellä kirjoittajalla. Ne lisälyönnit lähtevät sydämmen pintakerroksista eikä niitä kannata sisältä yrittää poltella.

        Minulla jatkoksi nyt sitten amgneettikuvausta ja uutta holteria seurannan merkeissä. Juuri sain mukavan laskun tyksistä 65e siitä hyvästä että vietin siellä yhden yön ja senkin turhaan... Tulipa stressiä ainakin kerättyä...

        Täällä 33v. nainen joka myös kärsinyt (ja kärsii edelleen) sydämen rytmihäiriöistä.Lääkityksenä Seloken Zoc 95 mg ja silti vaivoja piisaa....:(Olen myös "hoidossa" tyksissä ja piti kysyä sinulta nimimerkki tum di dum, että jos haluat kirjoitella esim. s-postilla, niin täällä olisi vertaistukea kaipaava myös:)Tsemppiä kaikille !Pirullinen vaiva, ei voi muuta sanoa!!!!!Lisäksi kun löytyy muutakin ongelmaa terveydessä, niin kestämistä on.Mut hymy pintaan, vaiks sydän märkänis, vai miten se nyt meni....


      • tum di dum
        33 kirjoitti:

        Täällä 33v. nainen joka myös kärsinyt (ja kärsii edelleen) sydämen rytmihäiriöistä.Lääkityksenä Seloken Zoc 95 mg ja silti vaivoja piisaa....:(Olen myös "hoidossa" tyksissä ja piti kysyä sinulta nimimerkki tum di dum, että jos haluat kirjoitella esim. s-postilla, niin täällä olisi vertaistukea kaipaava myös:)Tsemppiä kaikille !Pirullinen vaiva, ei voi muuta sanoa!!!!!Lisäksi kun löytyy muutakin ongelmaa terveydessä, niin kestämistä on.Mut hymy pintaan, vaiks sydän märkänis, vai miten se nyt meni....

        No mulla ei oo mitään näppärää sähköpostia mitä nyt jakelis julkisesti. Jos sulta löytyy niin laita tulemaan. Loppuviimein täällä pärjätään kuitenkin ihan hyvin, mutta pelkään vaan että tavanomainen tyylini vähätellä ongelmia tulee vielä koitumaan isoksi ongelmaksi joskus. kerrankin kun yrittää pitää huolta niin nenille tulee :)


      • 33
        tum di dum kirjoitti:

        No mulla ei oo mitään näppärää sähköpostia mitä nyt jakelis julkisesti. Jos sulta löytyy niin laita tulemaan. Loppuviimein täällä pärjätään kuitenkin ihan hyvin, mutta pelkään vaan että tavanomainen tyylini vähätellä ongelmia tulee vielä koitumaan isoksi ongelmaksi joskus. kerrankin kun yrittää pitää huolta niin nenille tulee :)

        No eipä löydy multakaan sen puoleen...itseä vaan tympii kun koko ajan oirehtii ja lähipiirissä ei ketään joka oikeesti ymmärtäisi millaista tää on.Yötkin ihan kamalia, kun unesta herää kesken yötä kun sydän tykyttää jne...lisäksi mulla on painon tunnetta rinnassa, en sit tiedä liittyvätkö just siihen kun on rytmihäiriöitä. Ainakaan sepelvaltimotutia ei pitäisi olla, se on tutkittu.Lääkäri tyrkytti jo masennuslääkettä, mutta kun en ole pätkän vertaa masentunut/ahdistunut!Tottakai tällanen alkaa jo tympiä kun on kestänyt jo puoli vuotta ihan jatkuvana....en kyllä millään alkais syömään mitään mielialalääkkeitä turhan takia. Miten yleistä mahtaa olla, että lääkärit alkaa sitten noita ehdottaa kun ei betasalpaajat riitä pitämään oireita poissa?


      • tum di dum
        33 kirjoitti:

        No eipä löydy multakaan sen puoleen...itseä vaan tympii kun koko ajan oirehtii ja lähipiirissä ei ketään joka oikeesti ymmärtäisi millaista tää on.Yötkin ihan kamalia, kun unesta herää kesken yötä kun sydän tykyttää jne...lisäksi mulla on painon tunnetta rinnassa, en sit tiedä liittyvätkö just siihen kun on rytmihäiriöitä. Ainakaan sepelvaltimotutia ei pitäisi olla, se on tutkittu.Lääkäri tyrkytti jo masennuslääkettä, mutta kun en ole pätkän vertaa masentunut/ahdistunut!Tottakai tällanen alkaa jo tympiä kun on kestänyt jo puoli vuotta ihan jatkuvana....en kyllä millään alkais syömään mitään mielialalääkkeitä turhan takia. Miten yleistä mahtaa olla, että lääkärit alkaa sitten noita ehdottaa kun ei betasalpaajat riitä pitämään oireita poissa?

        Tädää! Olen jo pitkään meinannut luoda tuollasen huuhaapostin vaan en oo saanu aikaseksi... Nyt sain... ;)

        Eli composti(at)yahoo.com voit naputella viestiä niin vastaan sitten omastani taasen takasin... :)


      • 33
        tum di dum kirjoitti:

        Tädää! Olen jo pitkään meinannut luoda tuollasen huuhaapostin vaan en oo saanu aikaseksi... Nyt sain... ;)

        Eli composti(at)yahoo.com voit naputella viestiä niin vastaan sitten omastani taasen takasin... :)

        Huomasin vasta nyt viestisi....kirjoittelen heti kun kerkeän:)


      • PidäPillerisHuonotohtori
        33 kirjoitti:

        No eipä löydy multakaan sen puoleen...itseä vaan tympii kun koko ajan oirehtii ja lähipiirissä ei ketään joka oikeesti ymmärtäisi millaista tää on.Yötkin ihan kamalia, kun unesta herää kesken yötä kun sydän tykyttää jne...lisäksi mulla on painon tunnetta rinnassa, en sit tiedä liittyvätkö just siihen kun on rytmihäiriöitä. Ainakaan sepelvaltimotutia ei pitäisi olla, se on tutkittu.Lääkäri tyrkytti jo masennuslääkettä, mutta kun en ole pätkän vertaa masentunut/ahdistunut!Tottakai tällanen alkaa jo tympiä kun on kestänyt jo puoli vuotta ihan jatkuvana....en kyllä millään alkais syömään mitään mielialalääkkeitä turhan takia. Miten yleistä mahtaa olla, että lääkärit alkaa sitten noita ehdottaa kun ei betasalpaajat riitä pitämään oireita poissa?

        Lääkärit jotka eivät osaa muuta kuin heti tarjota jotain rauhoittavaa heitä on tosi paljon.

        Millähän perusteilla lääkäriksi pääsee jos ei osaa mutta kuin tarjota ensimmäiseksi korvienväli pillereitä, taitavat käyttää niitä itsekkin, niin epäilen vahvasti.


      • Anonyymi
        33 kirjoitti:

        No eipä löydy multakaan sen puoleen...itseä vaan tympii kun koko ajan oirehtii ja lähipiirissä ei ketään joka oikeesti ymmärtäisi millaista tää on.Yötkin ihan kamalia, kun unesta herää kesken yötä kun sydän tykyttää jne...lisäksi mulla on painon tunnetta rinnassa, en sit tiedä liittyvätkö just siihen kun on rytmihäiriöitä. Ainakaan sepelvaltimotutia ei pitäisi olla, se on tutkittu.Lääkäri tyrkytti jo masennuslääkettä, mutta kun en ole pätkän vertaa masentunut/ahdistunut!Tottakai tällanen alkaa jo tympiä kun on kestänyt jo puoli vuotta ihan jatkuvana....en kyllä millään alkais syömään mitään mielialalääkkeitä turhan takia. Miten yleistä mahtaa olla, että lääkärit alkaa sitten noita ehdottaa kun ei betasalpaajat riitä pitämään oireita poissa?

        Opamox on täsmännyt .Ei sitä tarvii, ku ajoittain. 1tbl/pv, ja vaik 1/2 auttant.


    • TuhattaJaSataaMeniSydän

      Minulla oli pahoja rytmihäiriöitä kymmenkunta vuotta sitten , tehtiin ainakin 4-5 eri kertaa ablaatioita viimeisellä kerralla lähti taju, mutta selvisin siitäkin .
      Ablaatiot eivät auttaneet vaan lopulta laitettiin tahdisti 3.4.2012 ja tässä odotellaan että koska seuraavaksi laitetaan uusi tahdistin.

      • Anonyymi

        Hei rytmihäiriöiset, joillain voi vähentää rytmäreitä raudan syönti. Jopa vaikeita rytmäreitä joko lieventää tai loppuu kokonaan kun varastoraudat on päälle 100. Mä olen sellainen, että ylimääräisiä hermoratoja löytyy, mutta kun raudat on hyvällä tasolla, niin harvoin on kohtauksia. Jos raudat matalat kohtaukset päivittäin. Ottakaa selvää ja kokeilkaa.


    • Anonyymi

      Olin katetriaplaatiossa pari viikkoa sitten. Se toiminpiteessä oleva kipu meinasi viedä järjen. En ole moista kipua tuntenut kun synnytyksessä. Kun olisi tulessa oleva puutappi lyöty olkapäästä sisään. Kipulääkkeistä ei ollut apua., enempää ei kuulemma voinut antaa. Kipu oli oikean puolen olkapää, leukaperät ja kaula alueella. Kivun takia heilahdin hiukan jolloin lääkäri totesi että "älä liiku tai tulee loputon yö" eikö ole hiton riskialtista tehdä nukuttamatta tuollaista kipua tuottava toiminpide.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      310
      7221
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2126
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      175
      1817
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      15
      1337
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1277
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      8
      1203
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      169
      1200
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      54
      1136
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1071
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1009
    Aihe