Horisontti.

EI kyllä siinä sanotaan, että etäisimmät kohteet mitä voimme teoriassa nähdä ovat koko ajan kauempana alkuräjähdyksestä (ei kai käsittääkseni mikään yksittäinen piste), horisontti pakenee kokoajan. Ja onhan tuota laajenemisen kiihtyvyyttä arvioitu jo monia vuosia.

Oliko huonosti selitetty, mutta ilmeisesti tajusit tuon C:n väärin. Tarkoitin, että C on A:n ja B:n puolivälissä, ja kun kummatkin loittonevat C:stä lähes valonnopeudella tulee nopeuden summaksi yli valonnopeus, ja täten esim. tällä hetkellä näkemämme/havaitsemamme galaksi ei välttämättä näy enää huomenna.

Wesku++ kirjoitti:

EI kyllä siinä sanotaan, että etäisimmät kohteet mitä voimme teoriassa nähdä ovat koko ajan kauempana alkuräjähdyksestä (ei kai käsittääkseni mikään yksittäinen piste), horisontti pakenee kokoajan. Ja onhan tuota laajenemisen kiihtyvyyttä arvioitu jo monia vuosia.

Oliko huonosti selitetty, mutta ilmeisesti tajusit tuon C:n väärin. Tarkoitin, että C on A:n ja B:n puolivälissä, ja kun kummatkin loittonevat C:stä lähes valonnopeudella tulee nopeuden summaksi yli valonnopeus, ja täten esim. tällä hetkellä näkemämme/havaitsemamme galaksi ei välttämättä näy enää huomenna.

Lue lisää

Kohteet jotka voimme nähdä etenevät joka vuosi yhden valuovuoden alkuräjähdyksestä. Toisin sanoen valokartio kasvaa, eli se alue, josta voimme saada tietoa suurimmalla mahdollisella informaation siirtonopeudella c eli valonnopeus.
Valonnopeutta ei avaruuden suhteen voi ylittää. Ei edes sillä, että kaksi kappaletta liikkuu eri suuntiin lähes valonnopeudella. Lorenz-muutos antaa etääntymisnopeudelle aina c:tta pienemmän arvon. Äskettäin (-90 luvulla) havaittu avaruuden laajenemisen kiihtyvyys ei sensijaan ole sidottu valonnopeuteen. Itse avaruus voi laajeta yli c:n, mutta paikasta toiseen ei voi siirtää informaatiota c:tta nopeammin. Eli tulee aika, jolloin maailmankaikkeudessa näkyvän aineen (galaksien) määrä alkaa pienentyä ja joskus kaukaisuudessa muita galakseja ei enää näy.