Kaksoispisteen jälkeen käytetään nykyään aika usein isoa kirjainta, vaikka virkkeitä olisi vain yksi.
Ministeri Virtanen oli raivoissaan: Rahat menivät väärään osoitteeseen, ja maa on nyt konkurssissa.
Onko tämä iso kirjain hyväksyttyä? Miksi väärä käyttö on viime vuosina yleistynyt?
Ministeri Virtanen oli raivoissaan: Rahat menivät väärään osoitteeseen, ja maa on nyt konkurssissa.
Onko tämä iso kirjain hyväksyttyä? Miksi väärä käyttö on viime vuosina yleistynyt?
Vastaukset 11
Vanhimmat
HS 16.3.2010, otsikko sivulla A9:
”Philip Morris: Presidentti ei saa vahvistaa uutta tupakkalakia”
Mielestäni ”presidentti” kirjoitetaan tasavallan presidenttiä tarkoitettaessa pienellä alkukirjaimella ja kaksoispisteen jälkeinen virke pitäisi aloittaa normaalisti samoin pienellä. Iso alkukirjain tulee kysymykseen esimerkiksi tarkoitettaessa Sokos Hotel Presidenttiä tai Pauligin Presidentti-kahvia.
Hesarikin käytti jutun leipätekstissä pieniä alkukirjaimia tyyliin ”Kantelussa Philip Morris pyysi oikeuskansleria esittämään, että tasavallan presidentti ei vahvista uutta tupakkalakia, jos eduskunta sen hyväksyy.
Eriäviä mielipiteitä?
Join tuota Hesarin juttua lukiessani aamukahvinani juuri Presidenttiä – sitä tummapaahtoista eli nk. Barack Obamaa.
Philip Morris -konsernin tuotteiden käytön lopetin jo heinäkuussa 1972, enkä ole päätöstäni katunut.
Minulle opetettiin koulussa, että jos kaksoispistettä seuraa täydellinen lause subjekteineen ja predikaatteineen, se aloitetaan isolla kirjaimella. Isoa alkukirjainta kaksoispisteen jälkeen käytetään myös sitaatissa, vaikkei siinä olisikaan täydellistä lausetta.
Kummassakin edellä olevassa esimerkissä nähdäkseni molemmat ehdot täyttyvät, joten ainakin minä käyttäisin niissä isoa alkukirjainta. Tosin on hiukan epäselvää, onko kumpikaan suora sitaatti (lainausmerkit puuttuvat), mutta en pitäisi sitäkään ratkaisevana tekijänä.
Käytäntö on tietenkin saattanut muuttua, sillä sain oman oppini jo 50-luvulla.
Saattaa johtua niinkin yksinkertaisesta syystä kuin leikkaa/liimaa -menetelmän käyttämisestä tekstinkäsittelyssä: leikataan jostain virke tai kappale virkkeen alusta ja liimataan se kaksoispisteen jälkeen. Sitten vain yksinkertaisesti unohdetaan korjata tuo pikku alkukirjainvirhe ja siinä kaikki.
On se hyväksytty, minä ainakin hyväksyn sen. Eipä tuosta haittaakaan kenellekään koitune, ellei sitten satu olemaan varsinainen pedantti luonteeltaan.
Meillä jo alakoulussa 70-luvulla hoettiin, että kaksoispisteen jälkeen tulee aina pieni kirjain, kun ei ole "lainausmerkkejä" eli suoraa esitystä kaksoipisteen perässä. Ison kirjaimen käyttäminen oli iso virhe!
Näin olen myös havainnut teksteissä viimeiset 40 vuotta. Viime aikoina iso kirjain on ilmeisesti huonokielisyyden ja mallioppimisen myötä yleistynyt, ja se näyttää kököltä.
Kielenhuollon käsikirjan (2006, s. 91) mukaan isoa kirjainta käytetään vain, kun kaksoispisteen jäljessä on perustelu tai selitys, jossa on useampi kuin yksi virke. (Toinen syy isoon kirjaimeen on tuo edellä mainitsemani suora esitys.)
Tämän päivän Hesarissa sivulla 2 lainataan piirroksen vieressä Aamulehteä. Kaksoispisteen jälkeen käytetään tuossakin väärin isoa kirjainta.
Nähdäkseni tuon jutun tarkoittamassasi kohdassa puhutaan Paras-hankkeesta.
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;55264;55275;82183
Erisnimi Paras kirjoitetaan isolla alkukirjaimella myös kaksoispisteen jälkeen.
http://blogit.hs.fi/lukupiiri/2010/03/15/valiaikahuomioita-elamasta-kerrostalossa/
Hesarissa on ajoittain oikeinkin tuo asia, eli pieni kirjain.
Tosihan on, eettä kaksoispiste on jatkumisen merkki, "jatkoa seuraa", toisin kuin yksinkertainen piste. Sen voi hyvin rinnastaa esimerkiksi pilkkuun, jonka jälkeen osataan aina jatkaa pienellä kirjaimella.
>> Tosihan on, eettä kaksoispiste on jatkumisen merkki, "jatkoa seuraa", toisin kuin yksinkertainen piste. Sen voi hyvin rinnastaa esimerkiksi pilkkuun, jonka jälkeen osataan aina jatkaa pienellä kirjaimella.
Tosiasia kuitenkin on, että kaksoispisteen jälkeistä tekstiä ei voi luontevasti poistaa. Kirjoitus tai edes sen kappale ei nähdäkseni voi päättyä kaksoispisteeseen. Jatko siis liittyy kiinteästi kaksoispisteen edelliseen tekstiin. Tätä tarkoitan.
Eikä kaksoispisteen perään voi laittaa mitä tahansa, vaan sen on oltava suoraa ja loogista jatkoa edelliselle.