Normaalisti täällä Vaasan seutuvilla on pääsisäisenä lumi sulanut niin, että
tiet ovat lumettomia ja pellollakaan ei ole paljoa lunta.
Kevät on myös edennyt siihen malliin, että pajunkissoja on pajuissa.
Tänä vuonna on ollut kylmempi talvi ja luntakin on ennätyksellisen paljon.
Pääsiäisenä on lunta paljon ja tiet ovat lumisia. Pajunkissoja ei ole missään, eikä
muutenkaan ole lämmintä.
Jokaisen aiemman pääsiäisen muistaa aina siitä, että trullit kulkevat ja tulevat kuraisilla kengillä sotkemaan
ulko oven edustan kivetyksen ja maton.
Tänä pääsiäisenä ei ole vesilammikoita, loskaa ja rapakoita pihalla, koska maa ei ehdi
sulaa pääsiäiseksi, vaan on jäässä.
Vappuna on lunta maassa, eikä kaikki lumi ole sulanut vielä kesäkuun alkuun mennessäkään.
Juhannuksenakin löytyy lunta.
Meri on jäässä koko toukokuun ja kesäkuussakin on jäätä.
Vappuna käytiin yleensä katsomassa jäiden lähtöä joesta, mutta ei tänä keväänä
tarvitse mennä vielä vappuna vaan joskus toukokuun lopulla voi joki vasta tulvia.
tiet ovat lumettomia ja pellollakaan ei ole paljoa lunta.
Kevät on myös edennyt siihen malliin, että pajunkissoja on pajuissa.
Tänä vuonna on ollut kylmempi talvi ja luntakin on ennätyksellisen paljon.
Pääsiäisenä on lunta paljon ja tiet ovat lumisia. Pajunkissoja ei ole missään, eikä
muutenkaan ole lämmintä.
Jokaisen aiemman pääsiäisen muistaa aina siitä, että trullit kulkevat ja tulevat kuraisilla kengillä sotkemaan
ulko oven edustan kivetyksen ja maton.
Tänä pääsiäisenä ei ole vesilammikoita, loskaa ja rapakoita pihalla, koska maa ei ehdi
sulaa pääsiäiseksi, vaan on jäässä.
Vappuna on lunta maassa, eikä kaikki lumi ole sulanut vielä kesäkuun alkuun mennessäkään.
Juhannuksenakin löytyy lunta.
Meri on jäässä koko toukokuun ja kesäkuussakin on jäätä.
Vappuna käytiin yleensä katsomassa jäiden lähtöä joesta, mutta ei tänä keväänä
tarvitse mennä vielä vappuna vaan joskus toukokuun lopulla voi joki vasta tulvia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Vappuna on lunta maassa, eikä kaikki lumi ole sulanut vielä kesäkuun alkuun mennessäkään.
Juhannuksenakin löytyy lunta."
Joo, kyllähän keskäkuussa ja juhannuksena lunta löytyykin - tosin Etelämantereelta. Täältä Suomenmaalta ei kesäkuussa eikä juhannuksena löydy lunta kuin korkeintaan sieltä jostain Kilpisjärven tunturilta, jossa järjestetään joka vuosi perinteiset juhannushiihdot.
Suuren nälkävuosien aikana v.1866 ja 1867 oli Suomessa Etelä-Suomea myöten (ankarien talvien jälkeen) talvisia ilmoja jopa touko- ja kesäkuussa. Myös silloin kuten nyt auringon aktiivisuus oli poikkeuksellisen matalalla tasolla.
Ks. Wikipediasa suuret nälkävuodet.
Vuosi 1866
"Seuraava talvi oli ankara ja kevät tuli myöhässä. Esimerkiksi Helsingin toukokuun keskilämpötila oli 1,8 astetta, kun se oli normaalisti kymmenen asteen vaiheilla. Jäiden lähtö viivästyi monissa paikoin kesäkuulle. "
Vuosi 1867
"Toukokuussa olivat järvet jäässä Etelä-Suomessa ja pellot paksujen lumikinosten peittäminä. [13] Kato tuli maahan Ahvenanmaata ja maamme lounaista ja eteläistä osaa lukuun ottamatta. Kato oli kaikkia edellisiä täydellisempi.
Talvi kesti kesäkuun puoleen väliin saakka.
Tuossa olikin kyse tulivuoritoiminnan vaikutuksesta. Auringon aktiivisuudella ei ole mitään tekemistä tuon asian kanssa. Jos olisi, niin miten muut vuodet sekä ennen että jälkeen nälkävuosien olisivat olleet suhtkoht normaaleja, ja sitten nuo kaksi vuotta noin poikkeuksellisia? Hei haloo, Auringon aktiivisuus ei todellakaan selitä tuollaisia vuosia. Koska Auringon aktiivisuus on pitempivaikutteinen juttu, niin se ei selitä millään kahta huonoa vuotta.
Vuosien 1866-1867 vuosien kylmyydellä ei ollut mitään tekemistä tulivuorien purkauksien kanssa. Sekoitit ilmeisesti em. vuodet vuoteen 1816, jota kutsutaan kesättömäksi vuodeksi ja jonka kylmyys johtui ilmeisesti Tamboran tulivuoren purkauksesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kesätön_vuosi_1816
1866-67 kylmyyden keskeinen selittävä tekijä on auringon matala aktiivisuus sekä NAO-indeksin negatiivisuus. Nämä tekijät vaikuttavat nytkin - tästä ei silti välttämättä seuraa samoja kylmyysvaikutuksia. Pointtini oli siinä että tällainen touko-kesäkuun kylmyys on täysin mahdollista, toisin kuin sinä viestissäsi esitit.
Auringon aktiivisuus vaikuttaa pitkävaikutteisesti, ei lyhytvaikutteisesti. Jos kyseessä olisi tuolloin ollut Auringon aktiivisuuden aiheuttama viileneminen, niin miksi ihmeessä sitten vain nuo 2 vuotta olisi ollut normaalia viileämpiä ja kaikki muut vuodet likimain normaalissa. Jos kyse olisi todellakin ollut Auringon aktiivisuudesta tuolloin, olisi kaiken järjen mukaan tuolloin täytynyt olla roppakaupalla kylmiä vuosia, eikä ainoastaan noita kahta vuotta. Jos Auringon aktiivisuus laskee niin se ei todellakaan laske joksikin kahdeksi vuodeksi ainoastaan, vaan vuosikymmeniksi.
Eikä Auringon aktiivisuudella loppujen lopuksi ole edes kovin paljoa vaikutusta Maapallon lämpötiloihin.
http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1239007562.html
...on ihmisten olematon kyky käsittää luonnonilmiöitä.
Helsingin seudulla on vakavissaan puhuttu siitä että nyt on niin paljon lunta että kaikki ei mahdollisesti kerkiä sulaa ensi kesän aikana. ;)
Ei ole sitten tullut mieleen että Pudasjärvi-Taivalkoski akselilla on JOKA vuosi enemmän lunta kuin Helsingissä nyt ja kerkiää hyvin sulaa muutamassa viikossa.