Looginen ajattelu... Noh, joka tapauksessa loogista ajattelua ei ole olemassa erillisenä "kykynä", vaan se kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Esimerkkinä voisi ottaa vaikkapa kansanedustajan joka puhuu julkisuudessa mutta jolla ei ole enää yhteyttä reaalielämään. Logiikka alkaa hänellä vähitellen pettää ja kommentit ovat yhä enemmän ristiriitaisia. En tarkoita nyt logiikalla digitaalista tai matemaattista logiikkaa vaan sitä miten hyvin arjen asioita perustellaan. Tämä logiikka on johdonmukaisuutta sanoissa.
Logiikka ei siis ole pelkkää tosi-epätosi-päätelmää, vaan käsitteiden ymmärtämistä suhteessa toisiin käsitteisiin ja ympäristöön. Sanojen logiikka perustuu siis aina kokemukseen ja kokemus on erehdyksen kautta oppimista. Matemaattisen logiikan ero tähän on silti näennäinen. Kyse on samasta asiasta mutta matematiikassa käsitteillä on vain yksi merkitys. Näin loogista ajatusten ketjua voi jatkaa hyvin pitkälle, aina niin pitkälle että jokin käsitteistä osoittautuu puutteelliseksi tai sitten koko kehitelmä kohtaa reaalimaailman eli ympäristön.
Loppujen lopuksi kammioonsa sulkeutunut matemaatikko joutuu kömpimään sieltä ulos ja kohtaamaan maailman. Maailmassa kaikki on loogista -paitsi puheet ja ajatukset!
Logiikka ei siis ole pelkkää tosi-epätosi-päätelmää, vaan käsitteiden ymmärtämistä suhteessa toisiin käsitteisiin ja ympäristöön. Sanojen logiikka perustuu siis aina kokemukseen ja kokemus on erehdyksen kautta oppimista. Matemaattisen logiikan ero tähän on silti näennäinen. Kyse on samasta asiasta mutta matematiikassa käsitteillä on vain yksi merkitys. Näin loogista ajatusten ketjua voi jatkaa hyvin pitkälle, aina niin pitkälle että jokin käsitteistä osoittautuu puutteelliseksi tai sitten koko kehitelmä kohtaa reaalimaailman eli ympäristön.
Loppujen lopuksi kammioonsa sulkeutunut matemaatikko joutuu kömpimään sieltä ulos ja kohtaamaan maailman. Maailmassa kaikki on loogista -paitsi puheet ja ajatukset!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suhteellisen asiallista pohdiskelua! Arjen semantiikan ja matemaattisen semantiikan olemuksessa on eroa. Luonnollisten kielien semantiikan sisältö on hyvin paljon, rekursiivisesti, riippuvaista asiayhteydestä. Siis asiayhteys vaikuttaa käsitteiden keskinäisiin riippuvuuksiin joka taas vaikuttaan lauseiden merkitykseen, joka taas vaikuttaa asiayteyteen... Sellaisia ovat luonnolliset kielet: aina kun käsitellään hieman triviaalista poikkeavia kokonaisuuksia, pahimpina esimerkkeinä sopimukset, lakiasiat, patentit..
Matematiikan semantiikka on eksaktimpaa, mutta sen aksiomaattisuudestakin on ongelmia, joida Gödel ym. ovat analysoineet.
Semanttinen Web hankkeena on pakottanut yritykseen luonnollisen kielen sumeuden hälventämiseen, ontologioden määrittelemiseen. Tällaiset uudet hierarkiset ontologiat määriitevät loogiikan avulla arkikielen käsitteille tarkemmat merkitykset.
Minulle tutuin ja selkein on SUMO-ontologia:
http://www.ontologyportal.org/
Voi pyhä jysäys. Olen filosofisessa pohdiskelussa päässyt ainoastaan siihen ahaa-elämykseen mitä lähinnä semantiikka tuo, eikä sanojen ja käsitteiden keskinäinen hierarkia millään luonnollisella tai keinokielellä ole vielä koskaan kääntänyt yhtään aivosoluani toiseen asentoon. Sen olen kuitenkin itsestäni ja oppimisestani oppinut että vaikka kykenisin selvittämään kaiken sen minkä sanoilla sanoista ja elämästä voi ymmärtää tai niiden avulla hyötyä, saattaisin kadottaa kyvyn kuulla lokkien keväiset kirkuvat äänet taivaalla. Tätä lapselle ominaista herkkyyttäni en halua menettää liiallisella pohdiskelulla sillä ilman sanoja tiedän olevani paremmin yhteydessä omaan ympäristööni.
En aio ottaa selvää mitä ontologia ja SUMO tarkoittavat. Tyydyn vain perustelemaan ja selventämään yksittäisiä arjen asioita silloin kun niitä vastaan tulee. On se silti mukava kun joku vastaa.
"Sen olen kuitenkin itsestäni ja oppimisestani oppinut että vaikka kykenisin selvittämään kaiken sen minkä sanoilla sanoista ja elämästä voi ymmärtää tai niiden avulla hyötyä, saattaisin kadottaa kyvyn kuulla lokkien keväiset kirkuvat äänet taivaalla."
Ei se kyky katoa (vahingossa). Sellainen katoaminen olisi semantiikan "maadoittumisen" katkeamista ja tarkoittaisi sitä, että kaikki se perusymmärrys, "commonsense", joka semanttista ymmärrysverkkoamme maadoittaa reaalitodellisuuteen, häviäisi, ja verkko häipyisi tyhjien ideoiden kosmiseen tuuleen.
Tätä maadoittamista olen pohdiskellut blogissani, vaikkakin robotin kannalta.
http://lojban-ajattelua.blogspot.com/
"En aio ottaa selvää mitä ontologia ja SUMO tarkoittavat."
Ontologialla tarkoitetaan (tässä yhteydessä) "sanakirjaa", jossa hyvin loogisesti, täsmällisesti, ristiriidattomasti, yksiselitteisesti, määritellään käsitteiden merkitys toisten käsitteiden ja loogisten operaattoreiden avulla. SUMO on yksi sellainen yritys.