Iidan pituus on 156 cm ja Jonin 150 cm
kuinka monta prosenttia Iida on Jonia pidempi ?
Voisiko joku laittaa myös laskutavan näkyviin.
Katselin tuossa 6 luokkalaisen laskua, kysyi neuvoa en osaa laskea laskua.
Kiitos
jussi
kuinka monta prosenttia Iida on Jonia pidempi ?
Voisiko joku laittaa myös laskutavan näkyviin.
Katselin tuossa 6 luokkalaisen laskua, kysyi neuvoa en osaa laskea laskua.
Kiitos
jussi
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tällainen ajattelu saattaa auttaa oppilasta alkuun: Prosentti tarkoittaa sadasosaa jostakin. Tehtävässä kysytään siis, kuinka monta Jonin pituuden sadasosaa on Iida Jonia pidempi. Joni oli 150 cm pitkä, joten hänen pituutensa sadasosa (eli prosentti) on 1,5 cm. Nyt vain lasketaan, kuinka monta 1,5:ttä senttimetriä Iida on Jonia pidempi -- siis monestiko 1,5 cm sisältyy pituuksien väliseen eroon.
Kun tämä on selvä, kannattaa prosenttilaskujen lyhemmät tavat opetella rutiininomaisiksi automaatioiksi.
"Prosenttilaskut" ovat vain laskuja, joissa vastaus ilmoitetaan prosenttiyksiköissä. Lasketaanpa ensin paljonko Iida on Jonia pidempi, siis montako Iidan pituutta menee Jonin pituuteen: 156/150=1,04. Iida on siis pituudeltansa 1,04 Jonin pituutta. Kysyttiin paljonko tämä oli enemmän: 1,04-1=0,04. Prosentteina tämä on 0,04*100%=4%.
Joo, oli ihan yksinkertainen juttu en käsitä kuinka menin tuossa niin hämilleen.
Kiitos
jussi
pzq:n antama vastaus on täysin oikein ja oikealla tavalla ajateltuna. Muita tapoja ei kannata edes opettaa...
"Muita tapoja ei kannata edes opettaa... "
Ei nyt sentään. Jos asia ei tule ymmärretyksi yhdellä tavalla, niin sitten kannattaa kokeilla toista tapaa. Kaikki täällä tähän mennessä esitetyt ratkaisut ovat aivan toimivia, ja kutakin niistä kannattaa yrittää, jos asia tuntuu vaikealta.
Toisaalta mihinkään näistä esitetyistä tavoista ei saisi jäädä jumiin. Sitten, kun asia on opittu, siitä pitää tehdä rutiininomaista niin, että tulee vaistonvaraisesti soveltaneeksi periaatetta (A - B) / B kummemmin asiaa ajattelematta. Tulollaan on paljon vaikeampiakin tehtäviä, joita pohtiessa tällaisten prosenttilaskujen pitää olla helppoja rutiinitehtäviä. Muuten ei jää aikaa niiden uusien syvällisempien asioiden sisäistämiseen.
Eikös nuo molemmat edellä olevat mallit ole turhan fiksuja oppilaalle, joka ei ehkä ole ennen prosentteja ajatellutkaan. Iida 156cm, Jon 150cm, kysytään: paljonko iida pidempi kuin Jon. Vastaus 6cm pidempi. Prosenteiksi muunnon ohje koulukirjoissa luullakseni näin: lukujen suhde kertaa 100.
Eli (6/150) * 100 = 4 eli vastaus 4 %
martta ja toisetkin fysiaatikot, kaikella kohteliaisuudella toki :)
Vilkaisin netistä (kun ei peruskoulun kirjaa ollut), niin yksi ainoa perusmalli prossalaskuissa riittää aivan hyvin.
Kun kysytään minkälainen osuus (prosentteina) luku on toisesta, niin se on niitten suhde ja kertaa 100.
Eli tässä: paljonko pituusero 6cm on prosentteina jonin pituudesta 150cm. Tulee 4 %.
Yksi niksi on, että perusarvo (se mihin verrataan ja mikä tulee viivan alle), sitä usein edeltää kuin-sana tai siinä on -sta,-stä -pääte.
Matikoitsijoille: se kaavahan tiivisteenä on i*a=b, a=perusarvo, i=kerroin, johon se satanenkin on upotettu. Opettaja purkaa tuota tietämäänsä totuutta auki sen mukaisesti kuin asioita on ollut, lieneekö yhtälökäsite vasta seiskalla?? Kun ajatellaan muutoksia, vertailuja niin nehän on sovelluksesta määräytyviä asioita, alkuun parempi ettei niitä leivota %-laskukaavoihin kertoimiksi sisään sekoittamaan ikäänkuin ne olisivat prosenttikäsitteen itsensä kannalta jotenkin oleellisia. Sitten kun jotain sovellusta joutuu laskemaan yhtenään, kuten hoitsuoppilas laimennuksia esimerkiksi, niin sitten on kaikenlaisten sapluunoitten keksimisen paikka. Näin maalainen miettii...