Olisi muutama kysymyksen poikanen..
Elikkä, teen lähes joka ilta etunojapunnerruksia ja leuanvetoja. Tällä hetkellä punnerruksia teen kuutena päivänä viikosta 3x150 kappaletta; jotka sillä tavalla että yhden sarjan mahdollisimman leveällä otteella, yhden mahdollisimman kapealla otteella ja yhden siitä välistä. Kysymys kuuluukin nyt kun nuo em. sarjojen koot eivät enää kovin kovasti tunnu vaikuttavan, onko enää järkeä lisätä sarjojen kokoa esim. 3x200 kappaleeseen??
Tämä vaan sen takia, että alkaakohan liian suurista sarjoista jo nivelet sun muut rasittua tai kulua liikaa? Eikös tämä ole vaarana punteillakin jos liian pitkiä sarjoja vääntää (itse en mikään expertti näissä asioissa ole)??
Entäs sitten leuanvedossa? Sitä teen myös kuutena päivänä viikosta, vielä niin että tekniikka vaihtuu päivittäin. Homma menee neljän päivän "sarjoissa" niin, että ensimmäisenä iltana leukoja teen vastaotteella 90 asteen kulmaan, toisena iltana myötäotteella 90 asteen kulmaan, kolmantena vastaotteella ihan alhaalta asti ja neljäntenä myötäotteella alhaalta asti.
Onko leuanvedossakin mahdollista että nivelet tai vastaavat kuluisivat liikaa? Meinaan vaan siksi, että vastaotteella 90 asteen leukoja menee jo 60 kappaletta, ja tätä vauhtia lukema pikku hiljaa kasvaa koko ajan.
Näiden lisäksi vielä lähes päivittäin teen vatsa- ja selkälihasliikkeitä, sekä ns. "dippejä" hienossa patentti-dippitangossa :D
Onko parempia keinoja treenata kotona ilman kuntosalilaitteita? Niitä kun ei opiskelijakämppään mahdu vaikka rahatilanne ehkä muuten myöten antaisikin. Kuntosalilaitteisiin en ole koskenut kotoa pois muuttamisen jälkeen parin vuoden takaa (sieltä löytyi käsipainoja ja tanko sekä penkki).
Kuntosalille en halua (uskalla) lähteä. Yksinkertaisesti kantti ei riitä. Koko ikäni olen ollut niin uskomattoman arka että kuntosaliin päin katsominenkin tekee pahaa; kuten myös peiliin katsominen. Aina tuntuu, että kädet on kuin siimaa ja hartioita ei ollenkaan. Tuntuu vähän että mitä enemmän kuntoilen, sitä surkeammalta peilissä näytän :D Ikinä ei oo hyvä! Sama arkuus ongelma vaivaa vahvasti myös kaikessa muussakin liikunnassa. Vielä yläasteella harrastin (aina enemmän tai vähemmän vakavissaan) nyrkkeilyä, mutta nyt ei enää uskallus riittäisi moiseen.
Tässä onkin päivän toinen ongelma, joka on jo vähän vaikeampi ratkottava. Kuinka saan tsempattua itsestäni tuota jumalatonta ujoutta vähemmälle, että uskaltaisi taas lähteä harrastamaan jotain? Varmaan olisi pikemminkin kallonkutistajan heiniä, mutta ehkä täältäkin jotain ehdotusta irtoaa :D
Elikkä, teen lähes joka ilta etunojapunnerruksia ja leuanvetoja. Tällä hetkellä punnerruksia teen kuutena päivänä viikosta 3x150 kappaletta; jotka sillä tavalla että yhden sarjan mahdollisimman leveällä otteella, yhden mahdollisimman kapealla otteella ja yhden siitä välistä. Kysymys kuuluukin nyt kun nuo em. sarjojen koot eivät enää kovin kovasti tunnu vaikuttavan, onko enää järkeä lisätä sarjojen kokoa esim. 3x200 kappaleeseen??
Tämä vaan sen takia, että alkaakohan liian suurista sarjoista jo nivelet sun muut rasittua tai kulua liikaa? Eikös tämä ole vaarana punteillakin jos liian pitkiä sarjoja vääntää (itse en mikään expertti näissä asioissa ole)??
Entäs sitten leuanvedossa? Sitä teen myös kuutena päivänä viikosta, vielä niin että tekniikka vaihtuu päivittäin. Homma menee neljän päivän "sarjoissa" niin, että ensimmäisenä iltana leukoja teen vastaotteella 90 asteen kulmaan, toisena iltana myötäotteella 90 asteen kulmaan, kolmantena vastaotteella ihan alhaalta asti ja neljäntenä myötäotteella alhaalta asti.
Onko leuanvedossakin mahdollista että nivelet tai vastaavat kuluisivat liikaa? Meinaan vaan siksi, että vastaotteella 90 asteen leukoja menee jo 60 kappaletta, ja tätä vauhtia lukema pikku hiljaa kasvaa koko ajan.
Näiden lisäksi vielä lähes päivittäin teen vatsa- ja selkälihasliikkeitä, sekä ns. "dippejä" hienossa patentti-dippitangossa :D
Onko parempia keinoja treenata kotona ilman kuntosalilaitteita? Niitä kun ei opiskelijakämppään mahdu vaikka rahatilanne ehkä muuten myöten antaisikin. Kuntosalilaitteisiin en ole koskenut kotoa pois muuttamisen jälkeen parin vuoden takaa (sieltä löytyi käsipainoja ja tanko sekä penkki).
Kuntosalille en halua (uskalla) lähteä. Yksinkertaisesti kantti ei riitä. Koko ikäni olen ollut niin uskomattoman arka että kuntosaliin päin katsominenkin tekee pahaa; kuten myös peiliin katsominen. Aina tuntuu, että kädet on kuin siimaa ja hartioita ei ollenkaan. Tuntuu vähän että mitä enemmän kuntoilen, sitä surkeammalta peilissä näytän :D Ikinä ei oo hyvä! Sama arkuus ongelma vaivaa vahvasti myös kaikessa muussakin liikunnassa. Vielä yläasteella harrastin (aina enemmän tai vähemmän vakavissaan) nyrkkeilyä, mutta nyt ei enää uskallus riittäisi moiseen.
Tässä onkin päivän toinen ongelma, joka on jo vähän vaikeampi ratkottava. Kuinka saan tsempattua itsestäni tuota jumalatonta ujoutta vähemmälle, että uskaltaisi taas lähteä harrastamaan jotain? Varmaan olisi pikemminkin kallonkutistajan heiniä, mutta ehkä täältäkin jotain ehdotusta irtoaa :D
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nivelet ei kulu käytössä, joten siltä osin voit olla huoleti. Lihasten rasitusvammat on eri asia, ehditköhän palautua riittävästi?
Treenisi on kovin yksipuolinen, noilla jutuilla ei hartiat levene ja hauikset kasva. Käsipainot oliis ainakin tarpeen. Kuntosaleilla on nykyään kaikenlaista väkeä, ei niitä ujostella tarvitse eikä treenata ennakkoon, että kehtaisi näyttää kroppaansa siellä. Mene hiljaisempaan aikaan, viikonloppuina aamupuolella ei luulisi olevan salilla tungosta.
OIipa huono trolli.
Mene keksimään jotain kunnollista.
Jos todellakin teet lähes joka ilta 450 punnerrusta, niin se on kestävyysurheilua ei voimailua. Jos haluat kasvattaa lihaksia ja voimaa, niin silloin sarjojen pituuksien olisi hyvä olla noin 5-20 toistoa ja korkeintaan kolme sarjaa yhdellä harjoituskerralla. Harjoituskertoja viikossa olisi hyvä olla yhdelle lihasryhmälle 1-3 kertaa. Suuria lihaksia kannattaa harjoittaa ehkä kerran viikossa ja pieniä lihaksia 1-3 kertaa viikossa.
Jos pystyt tekemään etunojapunnerruksia 150 kappaletta kerralla, niin kokeile kuinka monta saat tehtyä yhdellä kädellä. Lisäksi voit kokeilla laittaa jalat esim sängyn tai tukevan pöydän päälle ja tehdä punnerruksia tässä asennossa. On ainakin hieman raskaampaa ja hieman eri lihakset tekevät työtä.
Leuanvedosta voin sanoa sen, että siinä kannattaa tehdä puhtaita suorituksia, jos siis toistomäärät ovat yli 20. Tee jokainen toisto alhaalta ylös asti ja jokainen toisto lähtee pysäytyksen jälkeen eli ei siis ole tarkoitus tehdä hirmuisella vauhdilla toistoja vaan jokainen toisto puhtaasti. Oteleveyksiä kannattaa vaihtaa ja käyttää sekä myötä että vastaotetta. Leuanvedossa voi myös kokeilla yhden käden leuanvetoa. Se on varsin raskas laji ja sitä voikin helpottaa esim laittamalla tangon alle tuolin tai muun korokkeen ja avittaa jaloilla suoritusta.
Lopuksi pieni kannustuspuhe kuntosalille uskaltamiseen. Mene salille ja vetäiset heti ensimmäisenä esim. 30 puhdasta leuanvetoa, niin ei tule kukaan naureskelemaan narukäsillesi tai jos tulee, niin haasta leuanvetokisaan tai vaikka punnerruskisaan! Itse ainakin olen saanut narukäsineni tehdä rauhassa kuntosalitreenin. Suomalaiset eivät kuntosalillakaan puhu liikoja paitsi ne jotka ovat vain näyttäytymässä salilla ja puhuvat keskenään...