Olen aloittamassa retkipyöräily harrastusta. Aloitan tietenkin ensin pyöräillen Suomessa. Onko Suomen Gt pyöräilykarttojen avulla helppo pysyä reitillä, kun katsoin että kartat eivät ole mitenkään erityisen tarkkoja. Entä onko edullista yömajoitusta tiheään suomen teillä niin että jos eksyy kartalta ettei tarvitsisi polkea 100km ylimääräistä saadakseen yöksi katon päälle. Kertokaa mielellään muitakin kokemuksia retkipyöräilystä ja millaisia retkiä olette tehneet. Paljonko suurin piirtein maksaa yö jossakin majoituksessa, (ei hotellissa)
Retkipyöräilystä?
pyörille päästävä
12858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itselläni oli reitti selvillä, joten printtasin Google mapsista karttoja sopivilta etäisyyksiltä. Yhden a4:n pystyi aina laittamaan tankolaukkuun näkösälle ja heittämään pois kun siirtyi seuraavaan. Samaten google mapsista löytyy leirintäalueet ja muut palvelut, jotka voi haluamallaan tavalla merkkailla karttaan.
Telttaa kun pitää mukana niin majoituspaikkoja löytyy luonnosta rajattomasti.
Pyöräillyt retkilläni koko suomen ympäri, useissa pätkissä, aina lomien antamien aikataulujen puitteissa. Oman kokemukseni mukaan suomessa hyvin riittää kyllä GT- kartakin. Hyvin sillä pysyy kartalla. Tosin kaupungeista, ainakin suuremista kannataisi olla mukana tarkemmat kartat. Yksi hyvä ja varsin käyttökelpoinen on caravaanareitten käyttämä ja joka vuosi ilmestyvä caravan-lehti. Siihen on merkitty kaikki leirintä-alueet, niinden palvelut, hinnat ja ajo-ohjeet sekä yhteystiedot. Itsellä ollut se mukana joka reissulla. Uusi numero ilmestyy joka kevät ja on ihan yleisessä myynissä esm. R-kioskeilla. Omat reissuni olen tehnyt niin että se ratkaisee lähtöpaikan mihin edellinen reissu päättyi. Esimerkiksi yksi reissuni päättyi turun saaristolenkin jälkeen turkuun,( olin aloitanut kouvolasta). Menin seuraavalla, ensin junalla turkuun ja siitä alkoi retkeni taasen rannikoa pitkin ylöspäin ja jatkui aina Ouluun saakka. Silloin loppui loma ja bussilla kotio. Seuraava reissu taas alkoi Oulusta. Varsinaisia kaupunki kartoja ei ole kauhiasti ollut mukana. Yleensä suomessa on leirintäalueille varsin hyvä oppaat tien varressa. Tosin niissä saa olla tarkana, ne kun on laitettu auto-teitten varsille ja aina ei pyörätie vie ajoradan varrella. Varusteista sanoisin että jos et aio olla aina mökkimajoituksissa yötä, niin hanki kunnon teltta. Nykyään on kyllä myytävänä pieneen tilaan meneviä "putkitelttoja" johon kyllä mahdut nukkumaan, mutta...jos joudut olemaan siellä esim. paripäivää putkeen, lepopäivän tai kelien takia. Niissä tulee äitiä kyllä ikävä. Jos et ole leirintä alueellä niin teeppä niissä mahallasi ruokaa vesisateen sattuessa. Mielestäni retkipyöräilyssä ei ole mitään väliä painaako kamat kilon enempi väi vähempi. Kyllä ne mukana kulkevat. Itse suosin kahden hengen absiniteltaa. Viime reisullani kesäkuun alussa olin Ivalossa ja lämpötila laski 2, maahan satoi 5cm lunta. Olisipa ollut pitkät päivät viettää siinä putkessa. Pyörälaukuista sen verran, että älä vaan missään nimessä sorru Haltin pyörälaukuihin. Itselläni oli ne käytössä ja ei reissun reissua ettei niitä joutunut korjaamaan. Kaikki vetoketjut on jouduttu vaihtamaan, pohjat paikattu. Viimeksi kun ne oli käytössä jouduin ostamaan irtohihnoja että ne saatiin pysymään kasassa. Oman kokemukseni paras aika kelien puiteissa on retkeillä heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Silloin mahtuu myös hyvin leirintä alueille. Iso plussa on myös se että pyöräilijä saa myös helposti juttuseuraa kun pysähtyy. Esim. Olen kahdesti mennyt pyörällä Ouluun ja molemmilla kerroilla on tullut paikkakuntalainen pyytämättä tarjoutumaan oppaaksi. Eräällä reisulla pari ystävällistä naista tarjosi minulle levähdysalueella pullolisen kahvia ja tuoreet pullat, lähtiessä vielä survoivat minulle laukuihin lisää pullaa että saan niitä seuraavallakin tauolla. Puhumattakaan miehestä joka P-K auttoi minua kun melkein uusi päälysrengas räjähti. Kaveri ajoi 40km suuntaansa ja kävi hakemassa minulle uuden renkaan...eikä kelvanut edes bensaraha. Budjetista sen verran että jos aiot yöpyä leirintäalueilla niin sanoisin että 30-40€ per päivä on mukava summa jolla ei joudu ihan säästöliekille. Leirintä alueissa on se plussa että niissä on suihku ja ruokakatokset. Jos aiot käyttää yleisiä kulkuneuvoja siirtymä paikoissa niin, ilman muuta paras on matkahuolto. VR:ltä nuo pyörän kuljetus mahdollisuudet mukana ovat kokoajan heikentyneet. Nykyisin junissa on vaan 3 pyöräpaikkaa ja ne pitää varata etukäteen. Lisäksi kamojen kuljetus/säilytys hyllyt on toisessa päässä vaunua.
Kiitoksia vinkeistä. Itse oon ostanut ortblie pyörälaukut maksoi 120 euroa 2kpl. Toistaiseks oon käyttänyt vain kauppaamatkoilla. Mulla on varusteissa aina se periaate että halvalla ei saa hyvää ja tulee pidemmän päälle kalliimmaksi kun joutuu ostaa uusia. On myös ekologisempa ostaa kalliita mutta kestäviä. Nuo pyörälaukut varmaan kestää loppuelämän mulla. Myyjä sanoi että orblien tuotteesta tulee harvoin reklamaatioita. Pyörästäkin maksoin 2000 euroa. Mua mietityttää vähän tuo teltassa nukkuminen. Voisin muuten kyllä hyvin nukkua ja keitellä trangialla ruokia mutta jotenkin vähän mietityttää että tienvarsilla nukkuminen kun olen nuori nainen että onkohan se miten turvallista sitten.
Siitä että olet heti kättelyssä onnistunut hankimaan pyörälaukut jotka ovat ainakin minusta tällä hetkellä markinoilla olevista ne parhaat. Satsaus varmasti kannatti. Totta tuo tienvarsissa nukkuminen. Jos siihen turvautuu niin kannattaa ainakin hakea sellainen paikka josta ei näy tielle ihan helposti. Tuo antamani budjetti sisältää kyllä, niin leirintä-alue maksut kuin (huom) itse trangialla tehty retkimuonankin, itse nukun teltassa aina. Itsekkin yleensä pyrin hakeutumaan leirintä-alueille yöksi. Siinä on monta hyvää puolta, esm. suihku, ruuanteko mahdollisuus sähköhellalla ja eikä vähiten se että pääsee luontevasti keskustelemaan muiden matkalaisten kanssa. Samalla saa hyviä vinkkejä siitä missä kaikkialla kannattaa poiketa. Yksi hyvä matkalais ryhmä kenen kanssa kannattaa heitäytyä juttelemaan on moottoripyöräporukat. He luonnollisesti ehtivät käymään useammassa paikassa kuin sinä ja heillä on joskus tosi hyviä vinkkejä. Minulle he turunsaaristossa ajoivat saaret edeltä läpi ja sitten toivat minulle paikalliset esitteet mihi kannattaa poiketa. Reilua porukkaa mielestäni. Kannattaa myös suunitella päivämatkat sen verran väljäksi että itse kilometrien tehtailu on tois-sijainen asia. Paljon mukavampi jos vastaan tulee mukava ja kiinostava paikka, voi rauhassa pysähtyä tutustumaan paremmin. Minun mielestäni ja kokemuksieni mukaan parasta seutua pyöräillä suomessa on ehdottomasti länsi-rannikko. Paljon katsottavaa, leirintäalueita tiheään ja ainakin aloittavalle vähintäänkin riittävän tasainen maasto. Tuo paljon mainostettu Lappi......varsinkin itä...eipä juurikaan paljoa tarjoa pyöräilijälle. Satoja kilometrejä melki suoraa tietä..välissä ei juuri mitään. Tien varret sellaista rääteikköä ja risukkoa josta on teltan paikan löytyminen työlästä. Oma seuraava reissuni halkaisee suomen itä-länsi suunassa kahdesta kohtaa ja käy ahvenanmaalla. Sitten onkin edessä jo ruotsin- ja norjan kierto. Heh..toivottavasti sinulla riittää fillarissasi ketjua reisuillesi..mukavaa matkaa!
onhan se pyöräily parempaa kuin autoilu..maisemat ja liikunta. Luontoystävällistäkin.
Kannattaa ensin kokeilla työpaikkapyöräilyä ja vasta myöhemmin ajaa pidemmälle.
Hi, hi, monta on Suomessa tarinaa kun ukko lähtee ajaa Oulusta Helsinkiin tavallisella polkupyörällä joskus talvellakin.
Osmo Soininvaara muistakseni pyöräili niin pitkälle kuin Eteläiseen Eurooppaan. Sisukas Lenin.
En tiedä miksi pitää ajaa kaikialle autolla.
Pyöräillessä on kaikki aistit käytössä. Vauhti ei ole liian kova, jolloin ympäristöstä kerkeää näkemään kaikenlaista mitä autossa ei jouda katsomaan, tai edes kykene näkemään, sillä auton runko kuitenkin estää suurimman osan näkymästä. Kuulet mitä ympäristössä tapahtuu, tunnet tuulen ja haistat hajut - jopa lehmän lannan käry saa yksinkertaisen reissun tuntumaan niin paljon elävämmältä.
Oikein hyviä neuvoja sait edellä. Pyöräily GT-kartat on yleensä riittävän tarkat, ja niissä on erilliset pikkukartat alueen kaupungeista - useinhan kaupungissa on hankala suunnistaa pyörällä, kun reitit eivät ole kunnolla merkittyjä ja menevät jossain puskissa, josta ei näe autoille laitettuja opasteita.
Tosin ne karttoihin merkityt pyöräreitit ei aina ole kovin mukavat ajaa. Tuppaavat osittain olemaan jotain vanhoja hiekkapohjaisia kärrypolkuja, joissa on paljon mäkiä ja mutkia. Vieressä sitten menee tasoitettu ja asfaltoitu isompi tie. Jos on pitempi päivämatka ajettavana, kannattaa suosia näitä isompia teitä. Pyöräreitit on usein merkattu myös pienillä ruskeilla tarroilla liikennemerkkeihin ja valotolppiin yms.,mutta niitä ei ole kovin helppo havaita.
Suosittelisin Saimaan ympäristöä, kaunista järvimaisemaa. Siitä, kuten muutamista muistakin reiteistä, on saatavilla opasvihkonen "Suur-Saimaan kierros." Tiedot siinä kyllä on jo vanhentuneet, mutta tiet varmaan kulkevat aikalailla samalla tavalla...
>>Jos on pitempi päivämatka ajettavana, kannattaa suosia näitä isompia teitä.
Omaan makuun kolminumeroiset asfaltoidut tiet on mielekkäimpiä ajaa. Kaksinumeroiset tiet on yleensä jo aika vilkkaasti liikennöityjä ja tiet on pyritty vetämään aika suoriksi, jolloin niihin mahtuu rasittavia pitkiä, suoria ja loivia ylämäkiä. Valtateiltä kannattaa tietenkin pysyä poissa.
Tiet 314 ja 612 Päijänteen itä-puolella ovat mielestäni hyvin nättejä reittejä.
Itse olen kuljettanut pyöräni junassa.
Viime kesän retkeni aloitin siirtymällä aluksi päiväjunalla Helsingistä Kouvolaan, mistä vasta aloin fillaroinnin. Junassa oli tuolloin hyvin tilaa, joten matkatavarani sain mahtumaan hyllyille ja lattialle oman istumapaikkani läheisyyteen. Pyörä kulki samaisen vaunun päässä pyöränkuljetustelineessä.
Junissa olevat pyöränkuljetukseen tarkoitetut telineet saattavat joskus olla ongelmallisia käyttää. Niiden kanssa toimiessa on syytä pysyä rauhallisena ja käyttää harkintaa, ettei aiheuta vahinkoa pyörälleen.
Oman pyöräni kanssa minulla ei ollut ongelmia, mutta kaikki pyörät telineisiin eivät välttämättä sovi. Jos pyörässä on esimerkiksi tavarakori edessä, niin koukkua ei saa kiinnitettyä.
Viime kesän paluumatkalla, kun oma pyöräni oli jo telineessä ja matkalta tuli kaksi pyörää lisää, niin yhtä pyöristä ei yksinkertaisesti saanut mahtumaan tuohon kolmelle pyörälle tarkoitettuun tilaan. Lisäksi vaikutti siltä, että kyseisen pyörän ohjaintangon mallista/varustelusta johtuen sitä ei ilman rikkoutumisvaaraa olisi edes saanut asettumaan telineen kannatinkoukkuun, eli se täytyi jättää lattialle.
Muistan myös vuosien takaa tilanteen toisen pyöräni kanssa, jonka ohjaintanko on hyvin täyteen varusteltu. Ollessani laittamassa sitä telineeseen, huomasin koukun ottavan vaihtajavipuihin. Höllensin hieman mukanani olleella kuusiokoloavaimella vaihtajavipujen kiinnityspantojen ruuveja. Näin vaihtajat kiertyivät riittävästi syrjään koukun niihin osuessa.
Tällainen puuhastelu onnistuu parhaiten, kun on lähdössä pääteasemalta ja on saapunut paikalle ajoissa. Edellyttäen vielä, että junakin saapuu raiteelle hyvissä ajoin ennen lähtöä.
Pyörien kuljetusteline on toiminnaltaan sellainen, että siinä on seinällä linkkumaisen varren päässä koukku, johon ohjaintanko asetetaan. Koukku vedetään ensin alas ja asetetaan ohjaintankoon. Ylös nostamista helpottaa linkkuun rakennettu jousivoima. Pyörä siis tulee roikkumaan ohjaintangostaan seinälle. Lopuksi vielä takaratas työnnetään alempana seinällä olevaan koukkuun, joka työntyy pinnojen välistä ja pitää takarenkaan paikallaan. Linkussa on paikka 50 sentin kolikolle, jolloin sen pystyy lukitsemaan vääntämällä avaimesta, jonka saa tällöin irrotettua mukaansa. Kolikon saa takaisin avatessaan lukon.
Itse en uskaltaisi lähteä pitemmälle retkelle 200 euron pyörällä, koska halvalla ei todella saa hyvää. Itse ostin aikoinaan halvan pyörän, jolla on on tosin ajettu 11 vuoden aikana 58 000 km. Tosin pyörässä ei ole alkuperäistä kuin runko ja lokarit, sillä muut osat ovat menneet vaihtoon heti alkuvuosina. Olen ostanut pyörääni vain korkealaatuisia melko kalliita osia, jotka ovat kestäneet kovan käytön hintansa edestä. Ostamalla halvan pyörän, jolla todella aiot ajaa kunnon lenkkejä, joudut todella maksamaan enemmän vaihto-osista kuin olisit kerralla ostanut laadukkaamman ja kalliimman pyörän. Laatupyörällä kustannukset kilometriä kohden ovat todella halvemmat, minkä olen todennut kakkospyörän kohdalla.
Kakkospyöräni on laadukas Cresent-maastopyörä, jolla on ajettu yli 10 000 kilometriä ilman suurta huoltoa tai varaosien hankintaa. Onneksi ykköspyöräni runko on todella kestänyt. Runko saattaa olla ainoa laadukas osa halpapyörissä.
Oma periaatteeni pyöräretkeä suunnitellessani on ollut se, että suunnittelen reitin kartan ääressä. Kirjoitan paperille ylös reitille osuvien vähän isompien paikkakuntien nimet. Siirryn nettiin ja vierailen kyseisten kuntien sivuilla 'Matkailijoille/Majoitus' osiossa. Kirjoitan muutaman sopivalta vaikuttavan maijotuskohteen/paikkakunta nimen puh. numeron ylös paperille, jonka otan mukaan matkalle.
Kokemukseni on ollut se, että ainakin yksittäiselle kulkijalle löytyy majoitus kun varaa sen päivällä seuraavaksi yöksi.
Itse olen käyttänyt yöpymiseen hotelleja/kesähotelleja/leirintämökkejä yms.
Hinnat muistaakseni hotelleissa jossain 50€-70€/yö tuntumassa sis. aamupalan. Kesähotelleissa/retkeilymajoissa ehkä noin 30€/yö.
Mutta netistä kun tsekkaa saa tarkemman kuvan.
Hieman kyllä kannattaa tuota majoituspuolta harkita etukäteen, sillä ihan missä tahansa pikkukylässä ei majoituspaikkoja ole tarjolla ja seuraavalle isommalle paikkakunnalle voi helposti matkaa kertyä tuo 50-100km.
Itse olen käyttänyt Pyöräily GT karttoja. Aina kuitenkin väliin sattuu, että huomaa ajaneensa harhaan. Monesti esimerkiksi pyöräilijän kannalta järkevän reitin löytäminen isomman kaupungin keskustaan tai sieltä pois kohden seuraavaa määränpäätä saattaa olla yhtä tuskaa.
...tehnyt pikkuretkiä,eli tuollaisia komen päivän...
Pisin päivämatka oli ruhtinaalliset 82 kilometriä. Eli ajan lyhkäisiä päivämatkoja jotta ehdin leikkiä turistia ja valokuvata.En viitsi ahnehtia yli sadan kilsan päiviä,kuten jotkut tekevät.
Teltta oli mukana,tottakai ja hyvin uskalsin leiriytyä metsäautoteiden varsilla vaikka nainen olenkin.
Aina kun ei leirialue osu kohdalle... Nuo vanhat sivutiet,älä vaan laita tienpohjalle telttaa niinkuin itse kerran tein kun luulin ettei siitä kukaan aja... Pitikin yöllä ruveta purkamaan teltaa kun mökkiläinen tulikin mökilleen. No loppuyön se olikin hänen pihallaan ;) Mukava täti,keitti vielä aamukahvetkin.
Mukana on myös retkikeitin ja varaevästä sen yhden vyurokauden yli ainakin. Itse laitan ruokani sillä muiden laittama maksaa liikaa...
Leirialuellakaan en mene mökkiin vaan nukun teltassani. Telttapaikka maksaa vähiten ja rahaa jää muuhun mukavaan. Lienevät telttapaikat tuolla 7-14 euron paikkeilla,enkä koskaan ole jäänyt ilman paikkaa.
Minulla Oli noilla retkillä Wauden sivulaukut ja ovat käytössä edelleenkin vaikka viime keväänä hommasin
Nordiccapin peräkärryn.
Hommasin myös etutelineen ja edessä oli pienemmän Vauden laukut joissa oli keittiö ja ruoka ja ensiapu mm. takalaukuissa sitten vaate-hygienia sekä mm makuupussi.
Tarakalla teltta ja makuualusta poikittain sekä pieni pressu etukatokseksi telttaan. Tämän saman pressun voi virittää paljaaltaan puiden väliin tienvarrella jos vaikka kova ukkoskuuro yllättää.
Arvoon arvaamattomaan nousee myös hyvä sadeasu,sillä itse en viitsi jäädä koko päiväksi paikoilleni vaikka sataisikin.
Muista myös opetella korjaamaan pyörääsi ja pidä mukana työkaluja ja varaosia.
Itselläni oli aina pari vara-sisäkumia ja paikkoja ja kaikenlaista vaijeria ja ruuvia...
Fillarifoorumissa on muuten hyviä vinkkejä pilvin pimein ja itse Fillarilehden sivuilla kaikenlaisia huolto-vinkkejä.