mä olen käynyt n. vuoden terapiassa ja nyt siinä on ollut taukoa yli 6kk kun olin ulkomailla töissä. takaisin tultuani olen ruvennut epäilemään terapeutin sopivuutta itselleni. mulla on päänsiäsiset asiat edelleen tosi kesken ja pitää ehdottomasti palata terapiaan, mutta mistä tietää että terapeutti on just sopiva? kuuluuko epäilyt kuvaan joka tapauksessa?
omalla kohdallani tuntuu, että terapeutti ei haasta mua tarpeeksi. mä toivoisin että se kyselisi multa napakoita kysymyksiä, jotka auttaisivat mua oivaltamaan miten mun ajattelumallit torpedoi mun hyvinvointia (tiedän torpedoivan). mulla on mm. ahdistuneisuutta ja unettomuutta, jotka mun mielestä pohjaa lapsuuskodin ongelmiin. napakoiden kysymysten sijaan terapeutti yleensä suurimmaksi osaksi vaan kuuntelee ja saattaa kysyä joitan tarkentavia kysymyksiä, mutta mitää mullistavampia oivalluksia ei musta ole vuoden sisällä tapahtunut.
kaikenkaikkiaan eteniminen tuntuu vaan tosi tosi hitaalta enkä totta puhuen ole edes varma miten paljon sitä on tapahtunut.
kantsisko vaihtaa terapeuttia vai onko mun polkuni vaan pitkä ja hidas? tiedän, ettei tähän voi kukaan muu tietenkään vastata, mutta jos on vastaankaltaisi kokemuksia, pähkäilyjä, kuulisin mielelläni miten asiassa on edetty vai onko ollenkaan?
omalla kohdallani tuntuu, että terapeutti ei haasta mua tarpeeksi. mä toivoisin että se kyselisi multa napakoita kysymyksiä, jotka auttaisivat mua oivaltamaan miten mun ajattelumallit torpedoi mun hyvinvointia (tiedän torpedoivan). mulla on mm. ahdistuneisuutta ja unettomuutta, jotka mun mielestä pohjaa lapsuuskodin ongelmiin. napakoiden kysymysten sijaan terapeutti yleensä suurimmaksi osaksi vaan kuuntelee ja saattaa kysyä joitan tarkentavia kysymyksiä, mutta mitää mullistavampia oivalluksia ei musta ole vuoden sisällä tapahtunut.
kaikenkaikkiaan eteniminen tuntuu vaan tosi tosi hitaalta enkä totta puhuen ole edes varma miten paljon sitä on tapahtunut.
kantsisko vaihtaa terapeuttia vai onko mun polkuni vaan pitkä ja hidas? tiedän, ettei tähän voi kukaan muu tietenkään vastata, mutta jos on vastaankaltaisi kokemuksia, pähkäilyjä, kuulisin mielelläni miten asiassa on edetty vai onko ollenkaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
terapiassa olet? Onko kyseessä psykoterapeutti vai "terapeutti"?
Mikäli haluat, että saat jutella itseksesi ja tehdä oivalluksia aivan "omiin nimiisi", niin lienet varmaan oikeassa terapiassa. Mikäli taas toivot, että psykoterapeutti ottaa enemmän vastuuta terapian etenemisestä, suosittelen etsimään joko kognitiivisen- tai voimavarakeskeisen suuntauksen omaavan psykoterapeutin.
Ota asia puheeksi seuraavalla käynnillä.
"omalla kohdallani tuntuu, että terapeutti ei haasta mua tarpeeksi. mä toivoisin että se kyselisi multa napakoita kysymyksiä, jotka auttaisivat mua oivaltamaan miten mun ajattelumallit torpedoi mun hyvinvointia (tiedän torpedoivan). "
Kirjoitat asiasta tosi selkeästi. Kerro sama terapeutille. Hän ei tiedä, mitä toivot, ellet kerro. Jos on ammatti-ihminen, on hän varmasti vain tyytyväinen palautteestasi.
Jos vaihdat terapeuttia, joudut aloittamaan asioittesi selvittämisen taas alusta. Siksi olisi varmaan hyvä selvittää, voisiko terapeutti muuttaa tyyliään.
kiitos vastauksista ja vähän tarkennusta.
mun terapeuttini on ihan alan koulutuksen saanut saanut henkilö, psykoterapeutti siis, kela-pätevyydet sun muut löytyy ja tehnyt alan hommia yli 10 vuotta.
en siis ole ulkomailla oleskeluni jälkeen palannut terapiaan vaan harkitsen nyt josko pitäisi ottaa yhteyttä johonkin uuteen henkilöön.
terapeutti, jolla olen käynyt, edustaa kehopsykoterapiaa, siinä huomioidaan kehon viestejä paljon. musta se on periaatteessa ihan hedelmällinen lähestymistapa, mutta tuntuu, että kehon kuunteluun ja erilaisiin kehoharjoitteisiin menee aika paljon aikaa ja energiaa, minkä johdosta sanallistaminen jää vähemmälle. tai siis kyllähän minä olen siellä puhua pälpättänyt, esim. ahdistuksesta, mutta usein jotenkin abstraktilla tasolla ja samaa toistaen, esim. sen osatekijöihin paremmin pureutumatta.
olenkin ruvennut miettimään josko hakeutuisi kognitiiviseen psykoterapiaan tämän sijaan. jos oikein olen ymmärtänyt, siellä ongelmia todella eritellään - kynän ja paperin ja harjoitusten kautta. pitääkö paikkansa? mun pitää kertakaikkiaan saada parempi käsitys siitä mistä mun tunnetilani juontuu ja mitä ajatuskehiä niiden taustalla on, jotta pärjäisin pääni kanssa paremmin.
on kyllä totta, että koko prosessin uudelelleen aloittaminen tuntuu uuvuttavalta. taustatyön tekemiseen menee aika tovi, mutta ehkä nyt vuoden terapiassa käynnin jälkeen osaisi vähän näpsäkämmin summata asioita.
suurin haaste olisi tietenkin just mulle sopivan tyypin löytämisessä. ehkä pitäisi ottaa yhteyttä vaan vet tai et-tason koulutuksen omaaviin, olisihan niillä ainakin enemmän koulutusta takanaan. löysin kognitiivisen psykoterapia yhdistyken sivut ja siellä on lista terapeuteista, mutta info on todella olematonta, eikä melkein kellään ole nettisivujakaan.
ehkä tää menee entten tentteniksi.