Sterne und Weltraum sisältää ohjeet miten pari tyhjää keksipakettia ja tarpeeton CD-levy voidaan hyödyntää spektroskoopin rakennusaineksina. Sillä voi katsella esim. auringon valon spektriä. Muiden tähtien spektrejä ei sentään tässä tavoitella. Katulampun valon spektrin voi kuvata noin minuutin valotusajalla.
Rakennelman parempi hyödyntäminen vaatii järjestelmäkameran, mutta voi sitä kokeilla ilmankin. Kuvattaessa ei tavanomaisia kuvaustilanteita varten kehitetystä automatiikasta ole apua. Objektiivin tarkennus ja kameran valotusaika täytyy voida asettaa itse, manuaalisesti. Tarkennusmatka voi olla alle puoli metriä ja valotusaika auringon spektrille noin 1/100 sekunti. Digitaalisella kameralla sopivat arvot löytää nopeiten.
Rakennelman parempi hyödyntäminen vaatii järjestelmäkameran, mutta voi sitä kokeilla ilmankin. Kuvattaessa ei tavanomaisia kuvaustilanteita varten kehitetystä automatiikasta ole apua. Objektiivin tarkennus ja kameran valotusaika täytyy voida asettaa itse, manuaalisesti. Tarkennusmatka voi olla alle puoli metriä ja valotusaika auringon spektrille noin 1/100 sekunti. Digitaalisella kameralla sopivat arvot löytää nopeiten.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kenties sitä spektroskoopin tuottamaa kuvaa voisi yrittää kuvata digipokkarillakin? Yleensähän kamera lukitsee valotusajan ja tarkennuksen kun laukaisinta painetaan puoleenväliin. Jollakin tavalla temppuilemalla ja olemalla onnekas voisi digipokkarillakin saada kuvan osoittamalla kameraa ensin valoisuudeltaan ja etäisyydeltään sopivaan kohteeseen ja painamalla laukaisimen puoleenväliin sekä sen jälkeen siirtämällä pokkarin spektroskoopin kohdalle ja ottamalla kuvan? Melkoista temppuilua se kuitenkin edellyttää. Tarkennuksesta on huomattava että ei tarkenneta CD-levyn pintaan vaan siihen keksipaketin kapeaan rakoon joka on CD:stä noin 30 cm etäisyydellä ja josta tuleva valo heijastuu CD-levyn pinnasta.
Eo. ei kylläkään taida kannattaa koska tarkentaminen on tarkkaa puuhaa. Eri aallonpituuksillakin on hiukan erilaiset tarkennusetäisyydet. Spektirviivat jäävät haaveeksi jos tarkennus ei ole oikein.
Digijärkkärin kanssa tuolla voisi kuitenkin kuvata ensimmäisen ja toisen kertaluvun hilaspektrejä vaikkapa auringosta. Ei tule kalliiksi jos se järkkäri on jo olemassa. Mutta voihan niitä spektrejä katsella ilman kameraakin.
Omassa halvassa pokkarissanikin on valotuksen käsisäätö, joten sen puolesta onnistuu. Tarkennuksen lukitus on juuri esittelemälläsi tavalla. Ainoa puute on aukon säätö vain automatiikalla.
Hankalaa taitaa olla kun valotus _kokonaisuutena_ ei tuossa ole säädettävissä käsin. Pelkkä valotusajan käsisäätö ei paljon auta jos automaatiikka pääsee kuitenkin muuttamaan aukkoa ja näin mitätöimään valotusajan asetuksen vaikutuksen. Aukkokin vaikuttaa lopputulokseen.
Kameroiden automatiikka on tehty normaaleja yleisiä kuvaustilanteita varten. Olisi kai sellaistakin automatiikkaa mahdollista kehittää joka sopisi erikoisempiin käyttötarkoituksiin, mutta sille on niin vähän kysyntää.
http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/CDSpektri.html
Suurin vaikeus on spektriviivojen tulkinta.
t. MrKAT
Ongelma katoaa sillä että ostaa valmiiksi kalibroidun keksipaketin :-)
Miten tiheässä ne CD-levyn "raidat" ovat, eli mikä on "raitojen" välinen matka? Tarvitseeko em. tietoa mihinkään tai voiko em. tietoa hyödyntää mitenkään CD-spektroskoopilla kokeillessa?