Kenttäoikeus ja rintamakarkuruus sota-aikana.

...saattoivat joutua tuomiolle.

Kertainen poistuminen ei aiheuttanut mitään, ellei sitten niskuroinut taistelutilanteessa vihollisen ollessa vastassa. Silloin niskuroija, joka myös yllytti muita karkaamaan, saattoi saada luodin päähänsä esimiehen aseesta. Kuten hyvä olikin.

Ankara suhtautuminen pelkuruuteen ja karkuruuteen. Tässä suhteessa Suomi tuntuu olleen kyllä muihin verrattuna sentään "sivistysvaltio", vaikka suur-suomea tehtiinkin. Ankarat ovat sodan lait.

kyllä koko joukko punaisia, mutta ei desimoimalla. Se on yksi punaisten teloituksiin liittyvä myytti. Vankeja otettiin noin tuhat. Varkaaudessa toimi kenraali Löfströmin asettama sotaoikeus, joka antoi runsaasti kuolemantuomioita.Väitetään, että juuri Löfström olisi antanut käskyn ampua joka kymmenennen vangin. Majuri Carl Malm sai sen estetyksi.

Huruslahden jäälle ammuttiin ilman oikeuskäsittelyä joukko vankeja, jotka paikalliset valkoiset olivat tunnistaneet johtajiksi tai rikoksiin syyllistyneiksi. Heidät valittiin ohi kulkevasta vankirivistöstä.

Mannerheimin toiminta ampumisasioissa oli ristiriitaista. Samana päivänä ( 25.2. 18), kun hän antoi "ammutaan paikalla" ohjeen selustan sabotöörien varalta, hän allekirjoitti ohjeen, jossa kielsi sotaoikeuksien asettamisen ja niiden jo määräämien kuolemantuomioiden toimeenpanon. Käskyä ei kuitenkaan kaikkialla noudatettu ja mm. Varkaudessa sotaoikeus toimi 14.3. asti.

Kaikkiaan teloitettujen luku nousi noin kahteensataan, joista pääosa sotaoikeuden määräyksellä.

ammuttiin kirjoitti:

kyllä koko joukko punaisia, mutta ei desimoimalla. Se on yksi punaisten teloituksiin liittyvä myytti. Vankeja otettiin noin tuhat. Varkaaudessa toimi kenraali Löfströmin asettama sotaoikeus, joka antoi runsaasti kuolemantuomioita.Väitetään, että juuri Löfström olisi antanut käskyn ampua joka kymmenennen vangin. Majuri Carl Malm sai sen estetyksi.

Huruslahden jäälle ammuttiin ilman oikeuskäsittelyä joukko vankeja, jotka paikalliset valkoiset olivat tunnistaneet johtajiksi tai rikoksiin syyllistyneiksi. Heidät valittiin ohi kulkevasta vankirivistöstä.

Mannerheimin toiminta ampumisasioissa oli ristiriitaista. Samana päivänä ( 25.2. 18), kun hän antoi "ammutaan paikalla" ohjeen selustan sabotöörien varalta, hän allekirjoitti ohjeen, jossa kielsi sotaoikeuksien asettamisen ja niiden jo määräämien kuolemantuomioiden toimeenpanon. Käskyä ei kuitenkaan kaikkialla noudatettu ja mm. Varkaudessa sotaoikeus toimi 14.3. asti.

Kaikkiaan teloitettujen luku nousi noin kahteensataan, joista pääosa sotaoikeuden määräyksellä.

Lue lisää

Menee vähän off topic mutta fakta on, että mitään sotaoikeutta ei v. 1918 voitu asettaa koska senaatti ei ollut julistanut maata sotatilaan. Huruslahden arpajaiset oli lainvastainen teko, josta tekoon osallisia olisi tullut rangaista.

sotaoikeus? kirjoitti:

Menee vähän off topic mutta fakta on, että mitään sotaoikeutta ei v. 1918 voitu asettaa koska senaatti ei ollut julistanut maata sotatilaan. Huruslahden arpajaiset oli lainvastainen teko, josta tekoon osallisia olisi tullut rangaista.

Lue lisää

Kerrassaan huipaisaa on puhua v:n 1918 yhteydessä Suomen "laillisesta" hallituksesta kun se toimi täysin laista piittaamatta niin asevelvollisuuslain kuin kuningashankkeenkin osalta. Maan itsenäisyydenkin josta muka taisteltiin, Vaasan senaatin edustajat kävivät luovuttamassa pois Saksalle.

En näe eroa Suomen sisällissodan valkoisen ja punaisen puolen välillä. Kummankin toiminta osoittaa ettei Suomi vielä tuolloin ollut kypsä itsenäisyyteen. Parempi Suomen olisi ollut jäädä Venäjän yhteyteen ainakin joksikin aikaa (näin suomalainen elinkeinoelämä muuten toivoi talous- ja huoltosyistä vielä v. 1917). Valitettavasti Saksan masinoima Leninin bolsevikkikaappaus teki sen mahdottomaksi.

sotaoikeus? kirjoitti:

Menee vähän off topic mutta fakta on, että mitään sotaoikeutta ei v. 1918 voitu asettaa koska senaatti ei ollut julistanut maata sotatilaan. Huruslahden arpajaiset oli lainvastainen teko, josta tekoon osallisia olisi tullut rangaista.

Lue lisää

Kyseessä eivät olleet arpajaiset, kuten edellä selvisi.
Vastaavia lainvastaisia tekoja tehtiin maassa runsaastikin, mutta niistä ei liene rangaistu, koska ne oli tehty "hyvässä tarkoituksessa".

sotaoikeus? kirjoitti:

Menee vähän off topic mutta fakta on, että mitään sotaoikeutta ei v. 1918 voitu asettaa koska senaatti ei ollut julistanut maata sotatilaan. Huruslahden arpajaiset oli lainvastainen teko, josta tekoon osallisia olisi tullut rangaista.

Lue lisää

Savon Ryhmän komentaja kenraalimajuri Ernst Löfström vastoin Mannerheimin käskyä. Maa oli de facto sotatilassa, oli senaatti julistellut mitä tahansa. Sehän oli asettanut Mannerheimin laillisen hallituksen joukkojen ylipäälliköksi ja käskenyt palauttaa järjestyksen.Kyllä siinä oli sotatilaa ihan tarpeeksi.

Minkä lain nojalla muuten punaisen puolen kenttäoikeudet toimivat?

Koroljov kirjoitti:

Kerrassaan huipaisaa on puhua v:n 1918 yhteydessä Suomen "laillisesta" hallituksesta kun se toimi täysin laista piittaamatta niin asevelvollisuuslain kuin kuningashankkeenkin osalta. Maan itsenäisyydenkin josta muka taisteltiin, Vaasan senaatin edustajat kävivät luovuttamassa pois Saksalle.

En näe eroa Suomen sisällissodan valkoisen ja punaisen puolen välillä. Kummankin toiminta osoittaa ettei Suomi vielä tuolloin ollut kypsä itsenäisyyteen. Parempi Suomen olisi ollut jäädä Venäjän yhteyteen ainakin joksikin aikaa (näin suomalainen elinkeinoelämä muuten toivoi talous- ja huoltosyistä vielä v. 1917). Valitettavasti Saksan masinoima Leninin bolsevikkikaappaus teki sen mahdottomaksi.

Lue lisää

maa ollut ehtinyt säätää lakeja, käytettiin soveltaen Venäjän vallan aikaista lainsäädäntöä. Ei siinä mitään ihmeellistä ollut. Se oli täysin järkevää ja myös laillista toimintaa sen ajan näkökulmasta..

asetti kirjoitti:

Savon Ryhmän komentaja kenraalimajuri Ernst Löfström vastoin Mannerheimin käskyä. Maa oli de facto sotatilassa, oli senaatti julistellut mitä tahansa. Sehän oli asettanut Mannerheimin laillisen hallituksen joukkojen ylipäälliköksi ja käskenyt palauttaa järjestyksen.Kyllä siinä oli sotatilaa ihan tarpeeksi.

Minkä lain nojalla muuten punaisen puolen kenttäoikeudet toimivat?

Lue lisää

Millään kenraalimajurilla ei ollut toimivaltaa asettaa sotaoikeuksia ja sotatila olisi edellyttänyt senaatin julistusta. Mannerheimin asettaminen ylipäälliköksi ei suinkaan merkinnyt sotatilan julistamista tai edes epäsuoraa sotatilan hyväksymistä. Senaatti halusi pitää ylimmän vallan itsellään ja varsinkin Svinhufvudilla oli muun ohella henkilökohtaisiakin syitä suhtautua varauksellisesti venäläisen sotatilalainsäädännön mukaisen poikkeustilan hyväksymiseen.

Mitä punaisiin tulee, heidän toiminta oli tietenkin laitonta. Sen ei kuitenkaan luulisi länsimaisessa sivistysvaltiossa tarkoittavan sitä, että rikollisia vastaan olisi ryhdytty järjestelmällisiin rikollisiin toimiin. Hyvä kysymys toki kuuluu, oliko Suomi sittenkään sivistysvaltio silloin(kaan)?

puuttui kirjoitti:

Millään kenraalimajurilla ei ollut toimivaltaa asettaa sotaoikeuksia ja sotatila olisi edellyttänyt senaatin julistusta. Mannerheimin asettaminen ylipäälliköksi ei suinkaan merkinnyt sotatilan julistamista tai edes epäsuoraa sotatilan hyväksymistä. Senaatti halusi pitää ylimmän vallan itsellään ja varsinkin Svinhufvudilla oli muun ohella henkilökohtaisiakin syitä suhtautua varauksellisesti venäläisen sotatilalainsäädännön mukaisen poikkeustilan hyväksymiseen.

Mitä punaisiin tulee, heidän toiminta oli tietenkin laitonta. Sen ei kuitenkaan luulisi länsimaisessa sivistysvaltiossa tarkoittavan sitä, että rikollisia vastaan olisi ryhdytty järjestelmällisiin rikollisiin toimiin. Hyvä kysymys toki kuuluu, oliko Suomi sittenkään sivistysvaltio silloin(kaan)?

Lue lisää

Sota oli todellisuutta ja sen mukaan toimittiin. Jälkikäteen voi sitten jauhaa loputtomiin, oliko jokin asia mennyt juridisesti oikein tai ei. Kapina oli käsketty kukistaa ja se kukistettiin. Siinä ei ollut kyse taiteellisesta vaikutelmasta vaan voitosta tai kuolemasta.

Esimerkiksi Vaasan hovioikeuden presidentti oli sitä mieltä, että vallitsevissa oloissa oli mahdollista asettaa kenttäoikeuksia, jotta valloilleen lähteneeltä vankien teloituksilta voitaisiin välttyä. Näin sitten meneteltiin Tampereen valtauksen jälkeen.

viilaamista!! kirjoitti:

Sota oli todellisuutta ja sen mukaan toimittiin. Jälkikäteen voi sitten jauhaa loputtomiin, oliko jokin asia mennyt juridisesti oikein tai ei. Kapina oli käsketty kukistaa ja se kukistettiin. Siinä ei ollut kyse taiteellisesta vaikutelmasta vaan voitosta tai kuolemasta.

Esimerkiksi Vaasan hovioikeuden presidentti oli sitä mieltä, että vallitsevissa oloissa oli mahdollista asettaa kenttäoikeuksia, jotta valloilleen lähteneeltä vankien teloituksilta voitaisiin välttyä. Näin sitten meneteltiin Tampereen valtauksen jälkeen.

Lue lisää

Sotatilassakin tulee noudattaa voimassaolevaa lainsäädäntöä. Se on todellisuutta. Senaatti ei suinkaan käskenyt kukistaa kapinaa rikollisilla teoilla. Lainmukaisuus ei ole mitään "taiteellisen vaikutelman" antamista, toisin kuin joku typerys ehkä kuvittelee. Lainvastainen on laitonta, oli rikollinen toiminta sitten puna- tai valkobandiittien harjoittamaa.

Se, että senaatin edustajana Tampereella käynyt valkoisen armeijan ruumiskasoilla pelottelema hysteerikko, joka tosiaan oli myös Vaasan hovioikeuden presidentti, ylitti toimivaltansa ja salli kenttäoikeudet, ei muuta sitä tosiasiaa, että kenttäoikeudet olivat laittomia. Kenttäoikeuksien laillinen asettaminen olisi edellyttänyt senaatin julistamaa sotatilaa. Vain täydellinen idiootti ei kykene ymmärtämään tätä asiaa.

ole suhteellista kirjoitti:

Sotatilassakin tulee noudattaa voimassaolevaa lainsäädäntöä. Se on todellisuutta. Senaatti ei suinkaan käskenyt kukistaa kapinaa rikollisilla teoilla. Lainmukaisuus ei ole mitään "taiteellisen vaikutelman" antamista, toisin kuin joku typerys ehkä kuvittelee. Lainvastainen on laitonta, oli rikollinen toiminta sitten puna- tai valkobandiittien harjoittamaa.

Se, että senaatin edustajana Tampereella käynyt valkoisen armeijan ruumiskasoilla pelottelema hysteerikko, joka tosiaan oli myös Vaasan hovioikeuden presidentti, ylitti toimivaltansa ja salli kenttäoikeudet, ei muuta sitä tosiasiaa, että kenttäoikeudet olivat laittomia. Kenttäoikeuksien laillinen asettaminen olisi edellyttänyt senaatin julistamaa sotatilaa. Vain täydellinen idiootti ei kykene ymmärtämään tätä asiaa.

Lue lisää

velvollisuuksiaan vaikeassa tilanteessa. Suomalaisessa lakikirjassa oli asetus, joka antoi sotaväelle oikeuden asettaa kenttäoikeuksia sotatilaan julistetuille alueille. Sotilaiden oli toimittava, koska oli sota.Ja he toimivat. Idiootit voivat sitten pian sata vuotta jälkikäteen julistella tuomioitaan.Kenttäoikeudet olivat de facto tarpeen ja siksi ne perustettiin.

Kerro nyt viimein, mihin lakeihin aseellinen kapina perustui ja mihin lakeihin punaiset sotaoikeudet perustivat toimintansa.

hoitanut kirjoitti:

velvollisuuksiaan vaikeassa tilanteessa. Suomalaisessa lakikirjassa oli asetus, joka antoi sotaväelle oikeuden asettaa kenttäoikeuksia sotatilaan julistetuille alueille. Sotilaiden oli toimittava, koska oli sota.Ja he toimivat. Idiootit voivat sitten pian sata vuotta jälkikäteen julistella tuomioitaan.Kenttäoikeudet olivat de facto tarpeen ja siksi ne perustettiin.

Kerro nyt viimein, mihin lakeihin aseellinen kapina perustui ja mihin lakeihin punaiset sotaoikeudet perustivat toimintansa.

Lue lisää

Senaatti hoiti asiansa juuri niinkuin pitikin, esti vallanhimoisen Mannerheimin sotilasdiktatuurin. Valkoisen armeijan olisi tullut alistua esivallalle eikä syyllistyä rikoksiin punaisia murhatessaan. Idiootti on rikollisia puolusteleva typerys, joka näyttää kuvittelevan kaiken riittävää aktiivisuutta osoittavan toiminnan olevan laillista. Kas kun hän ei tyhmyyttään puolustele punaista terroriakin sen vuoksi kun "sotilaiden on toimittava, koska olis sota.Ja he toimivat". Kenttäoikeudet olivat de facto ja de jure laittomia ja niiden toimintaan myötävaikuttaneet rikollisia.

Kukaan muu kuin idiootti ei ole väittänyt punakapinan perustuneen lakiin. Rikollisuutta vaan ei torjuta rikollisuudella, sen luulisi idiootinkin ymmärtävän.

hoitanut kirjoitti:

velvollisuuksiaan vaikeassa tilanteessa. Suomalaisessa lakikirjassa oli asetus, joka antoi sotaväelle oikeuden asettaa kenttäoikeuksia sotatilaan julistetuille alueille. Sotilaiden oli toimittava, koska oli sota.Ja he toimivat. Idiootit voivat sitten pian sata vuotta jälkikäteen julistella tuomioitaan.Kenttäoikeudet olivat de facto tarpeen ja siksi ne perustettiin.

Kerro nyt viimein, mihin lakeihin aseellinen kapina perustui ja mihin lakeihin punaiset sotaoikeudet perustivat toimintansa.

Lue lisää

Mikä asetus mukamas antoi ilman senaatin myötävaikutusta sotaväelle oikeuden asettaa kenttäoikeuksia sotatilaan julistetuille alueille?

ammuttiin kirjoitti:

kyllä koko joukko punaisia, mutta ei desimoimalla. Se on yksi punaisten teloituksiin liittyvä myytti. Vankeja otettiin noin tuhat. Varkaaudessa toimi kenraali Löfströmin asettama sotaoikeus, joka antoi runsaasti kuolemantuomioita.Väitetään, että juuri Löfström olisi antanut käskyn ampua joka kymmenennen vangin. Majuri Carl Malm sai sen estetyksi.

Huruslahden jäälle ammuttiin ilman oikeuskäsittelyä joukko vankeja, jotka paikalliset valkoiset olivat tunnistaneet johtajiksi tai rikoksiin syyllistyneiksi. Heidät valittiin ohi kulkevasta vankirivistöstä.

Mannerheimin toiminta ampumisasioissa oli ristiriitaista. Samana päivänä ( 25.2. 18), kun hän antoi "ammutaan paikalla" ohjeen selustan sabotöörien varalta, hän allekirjoitti ohjeen, jossa kielsi sotaoikeuksien asettamisen ja niiden jo määräämien kuolemantuomioiden toimeenpanon. Käskyä ei kuitenkaan kaikkialla noudatettu ja mm. Varkaudessa sotaoikeus toimi 14.3. asti.

Kaikkiaan teloitettujen luku nousi noin kahteensataan, joista pääosa sotaoikeuden määräyksellä.

Lue lisää

Sinäkö puolustelet vaikka ammuttiin vielä paljon enemmän kuin tuo sanottu 10% ?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huruslahden_arpajaiset#.22Huruslahden_arpajaiset.22

Punaisten tapahtumista levittämät tiedot pitivät sikäli paikkansa, että teloitettuja oli suhteessa antautuneiden kokonaismäärään likimain tuo 10 %.

Mannerheim yritti siistiä mainettaan laatimalla noita "käskyjä" joita ei noudatettu ja liekö oikeasti edes annettu. Vain "ammutaan paikalla" -käsky meni läpi ja sitä noudatettiin kautta maan hämmästyttävän tehokkaasti.

Vanha päälahtari tuli tunnontuskiinsa ja tulevan koston pelossa perusti punaorvoille nimeään kantavan uudelleenkasvatuslaitoksen. Motiivina oli varmanakin vain punikkien orpopentujen tuleva koston pelko. Tietenkin näin. Punaisten tuhonta oli järjestelmällistä ja ulottui tuleviin sukupolviin saaka. Kaikki perinteetkin kitkettiin. Tämä oli varmaankin sitä "vanhurskasten lemepyttä" voitettuja kohtaan.

Onneksi tuli Katariina Lillqvist ja teki kunnon elokuvan, missä Murha-Kustaa todella paljastettiin.

http://www.cameracagliostro.fi/suomi/uralin-perhonen.htm

hoitanut kirjoitti:

velvollisuuksiaan vaikeassa tilanteessa. Suomalaisessa lakikirjassa oli asetus, joka antoi sotaväelle oikeuden asettaa kenttäoikeuksia sotatilaan julistetuille alueille. Sotilaiden oli toimittava, koska oli sota.Ja he toimivat. Idiootit voivat sitten pian sata vuotta jälkikäteen julistella tuomioitaan.Kenttäoikeudet olivat de facto tarpeen ja siksi ne perustettiin.

Kerro nyt viimein, mihin lakeihin aseellinen kapina perustui ja mihin lakeihin punaiset sotaoikeudet perustivat toimintansa.

Lue lisää

Jos toiminta on aina ok, terroristitkaan ei ole mitään kriminaaleja. Ne on toiminnan miehiä jos ketkä. Punasetkin toimi ja oli sen takia oikeastaan kunnollisia. Rikos on olla tekemättä mitään. Liike on tärkein, ei päämäärä.

10% kirjoitti:

Sinäkö puolustelet vaikka ammuttiin vielä paljon enemmän kuin tuo sanottu 10% ?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huruslahden_arpajaiset#.22Huruslahden_arpajaiset.22

Punaisten tapahtumista levittämät tiedot pitivät sikäli paikkansa, että teloitettuja oli suhteessa antautuneiden kokonaismäärään likimain tuo 10 %.

Mannerheim yritti siistiä mainettaan laatimalla noita "käskyjä" joita ei noudatettu ja liekö oikeasti edes annettu. Vain "ammutaan paikalla" -käsky meni läpi ja sitä noudatettiin kautta maan hämmästyttävän tehokkaasti.

Vanha päälahtari tuli tunnontuskiinsa ja tulevan koston pelossa perusti punaorvoille nimeään kantavan uudelleenkasvatuslaitoksen. Motiivina oli varmanakin vain punikkien orpopentujen tuleva koston pelko. Tietenkin näin. Punaisten tuhonta oli järjestelmällistä ja ulottui tuleviin sukupolviin saaka. Kaikki perinteetkin kitkettiin. Tämä oli varmaankin sitä "vanhurskasten lemepyttä" voitettuja kohtaan.

Onneksi tuli Katariina Lillqvist ja teki kunnon elokuvan, missä Murha-Kustaa todella paljastettiin.

http://www.cameracagliostro.fi/suomi/uralin-perhonen.htm

Lue lisää

ei ole elokuva. Sillä ei ole mitään historiallista pohjaa. Taiteellinen arvokin on mitätön.

"Onneksi tuli Katariina Lillqvist ja teki kunnon elokuvan, missä Murha-Kustaa todella paljastettiin."

Punaisert aloittivat terrorin ja murhat jo loppuvuonna 1917. He tappoivat noin 150 ihmistä ennen kuin yhtään laukausta oli ammuttu. Jostain syystä Lillqvist ei ole tarttunut näihin asioihin. Yleensäkin punaiset pyritään esittämään viattomina uhreina, vaikka he olivat terrorin ja joukkomurhiin syyllistyneitä aseellisia kapinoitsijoita.

Hallituksen joukot otivat koston omiin käsiinsä varsinkin Suinulan ja muiden joukkomurhien jälkeen. Ylipäällikön hillitsevistä käskyistä ei todellaaan aina piitattu. Jopa rintamakomentajat rikkoivat niitä. Mannerheimillä ei ollut sitä ehdotonta arvovaltaa, joka hänellä oli viime sodissa. Senaatista ei ollut juuri tukea sodan johtamisessa. Se pyrki vain pienentämään ylipäällikön liikkumatilaa, mistä M. ei tietenlään pitänyt.

idiootille? kirjoitti:

Mikä asetus mukamas antoi ilman senaatin myötävaikutusta sotaväelle oikeuden asettaa kenttäoikeuksia sotatilaan julistetuille alueille?

sisältyi Venäjän sotatila-asetus. Sen mukaan saattoi sotaväki asettaa valtaamansa alueen sotatilaan. Koska senaatti ei kyennyt hoitamaan tehtäviään, ottivat sotilaat asian omiin käsiinsä. Jokin perustehan piti olla.

Suosittelen asiaan perehtymistä esimerkiksi Sisällissodan pikku jättiläinern ss 235-244. Saat edes jonkin kästiyksen höpinöittesi pohjaksi.

Sisälissodaksi muuttunut kapina oli hyvin erikoinen kaikin puolin. Mannerheimia ja valkoista armeijaa on turha syyttää olosuhteista. He tekivät tehtäviensä suorittamiseksi sen minkä voivat.

Hurskastelijoilla on sitten sodan jälkeen mahdollisuus jaella omat tuomionsa.

10% kirjoitti:

Sinäkö puolustelet vaikka ammuttiin vielä paljon enemmän kuin tuo sanottu 10% ?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huruslahden_arpajaiset#.22Huruslahden_arpajaiset.22

Punaisten tapahtumista levittämät tiedot pitivät sikäli paikkansa, että teloitettuja oli suhteessa antautuneiden kokonaismäärään likimain tuo 10 %.

Mannerheim yritti siistiä mainettaan laatimalla noita "käskyjä" joita ei noudatettu ja liekö oikeasti edes annettu. Vain "ammutaan paikalla" -käsky meni läpi ja sitä noudatettiin kautta maan hämmästyttävän tehokkaasti.

Vanha päälahtari tuli tunnontuskiinsa ja tulevan koston pelossa perusti punaorvoille nimeään kantavan uudelleenkasvatuslaitoksen. Motiivina oli varmanakin vain punikkien orpopentujen tuleva koston pelko. Tietenkin näin. Punaisten tuhonta oli järjestelmällistä ja ulottui tuleviin sukupolviin saaka. Kaikki perinteetkin kitkettiin. Tämä oli varmaankin sitä "vanhurskasten lemepyttä" voitettuja kohtaan.

Onneksi tuli Katariina Lillqvist ja teki kunnon elokuvan, missä Murha-Kustaa todella paljastettiin.

http://www.cameracagliostro.fi/suomi/uralin-perhonen.htm

Lue lisää

ammutuiksi joutuneiden määrää. Esimerkiksi Varkaudessa kenttäoikeus tutki kolmessa viikossa 1 254 vangittua kapinallista, joista määrättiin ammuttavaksi 87 eli 6,9 %. Lisäksi valkoiset joukot ampuivat noin 20 välittömästi vangitsemisen jälkeen. Suunnilleen samaan tapaan kenttäoikeudet toimivat kaikkialla. Se oli joka tapauksessa parempi kuin joissain tilanteissa hillittömäksi mennyt vankien ampuminen heti taistelun päätyttyä. Siihen tarvittiin vain muutaman oman miehen kaatuminen tai vangiksi jääneen löytyminen surmattuna.Ilman kenttäoikeuksia olisi joukkojen surmaamia vankeja ollut todennälöisesti huomattavasti enemmän.

Senaatti ei laillisuusinnossaan käsittänyt, että maassa oli sotatila, oli se laillisesti julistettu tai ei. Samalla tavallahan senaatti pyrki järjettömään laillisuuteen leirivankien asiassa saaden näin tuhansia uusia kuolleita pelkän laillisuusbyrokratian takia.

Punavankien kuolemat on pantu Mannerheimin syyksi. Todellisuudessa nimenomaan leirivangit ja heidän tutkimisensa olivat Svinhufvudin ja Paasikiven hallinnon vastuulla. Mannerheim erosi 30. toukokuuta 1918.

soopaa kirjoitti:

Senaatti hoiti asiansa juuri niinkuin pitikin, esti vallanhimoisen Mannerheimin sotilasdiktatuurin. Valkoisen armeijan olisi tullut alistua esivallalle eikä syyllistyä rikoksiin punaisia murhatessaan. Idiootti on rikollisia puolusteleva typerys, joka näyttää kuvittelevan kaiken riittävää aktiivisuutta osoittavan toiminnan olevan laillista. Kas kun hän ei tyhmyyttään puolustele punaista terroriakin sen vuoksi kun "sotilaiden on toimittava, koska olis sota.Ja he toimivat". Kenttäoikeudet olivat de facto ja de jure laittomia ja niiden toimintaan myötävaikuttaneet rikollisia.

Kukaan muu kuin idiootti ei ole väittänyt punakapinan perustuneen lakiin. Rikollisuutta vaan ei torjuta rikollisuudella, sen luulisi idiootinkin ymmärtävän.

Lue lisää

"Senaatti hoiti asiansa juuri niinkuin pitikin, esti vallanhimoisen Mannerheimin sotilasdiktatuurin."

Milloinhan Mannerheim on tällaista puuhannut? Kerro, se olisi uutta tietoa.

Senaatti nimenomaan laiminlöi tehtävänsä. Sen olisi tullut luoda armeijalle edellytykset hoitaa punavankikysymys esimerkiki tilapäisen sotatila-asetuksen avulla. Senaatti keskittyi vain saksalaisten ja kiihkosuomalaisten nuoleskeluun. Mannerheim hoiti tehtävänsä kunnon sotapäällikön tavoin. Räksyttäminen jää kaltaisillesi rakeille.

Missä olen väittänyt punakapinan perustuneen lakiin? Kysyin vain, mihin lakeihin perustui puolustelemasi punaisten toiminta?

Mannerheim toimi niin kuin toimi juuri punaisen terrorin kukistamiseksi. Olisiko hänen pitänyt odottaa poliitikkojen selvittävän keskinäiset kissanhännän vetonsa ja ryhtyä vasta sitten sotimaan. Mannerheim otti vastuullisen sotapäällikön tavoin ohjat käsiinsä, kun senaatista ei siihen ollut. Se oli se pienimmän riesan tie. Nyt sitten yli 90 vuotta tapahtimien jälkeen on kaltaistesi hurskastelijoiden helppo jaella tuomioita. Sen helpompi, kun vuoden 1918 tilannetta ja oloja et näy lainkaan tuntevan.

animaatio kirjoitti:

ei ole elokuva. Sillä ei ole mitään historiallista pohjaa. Taiteellinen arvokin on mitätön.

"Onneksi tuli Katariina Lillqvist ja teki kunnon elokuvan, missä Murha-Kustaa todella paljastettiin."

Punaisert aloittivat terrorin ja murhat jo loppuvuonna 1917. He tappoivat noin 150 ihmistä ennen kuin yhtään laukausta oli ammuttu. Jostain syystä Lillqvist ei ole tarttunut näihin asioihin. Yleensäkin punaiset pyritään esittämään viattomina uhreina, vaikka he olivat terrorin ja joukkomurhiin syyllistyneitä aseellisia kapinoitsijoita.

Hallituksen joukot otivat koston omiin käsiinsä varsinkin Suinulan ja muiden joukkomurhien jälkeen. Ylipäällikön hillitsevistä käskyistä ei todellaaan aina piitattu. Jopa rintamakomentajat rikkoivat niitä. Mannerheimillä ei ollut sitä ehdotonta arvovaltaa, joka hänellä oli viime sodissa. Senaatista ei ollut juuri tukea sodan johtamisessa. Se pyrki vain pienentämään ylipäällikön liikkumatilaa, mistä M. ei tietenlään pitänyt.

Lue lisää

...ratsuväen kenraali, joka oli tehnyt koko työuransa Pietarissa ja armeijassa eripuolilla keisarikuntaa.

Suomessa siis melko tuntematon. Valittiin valkoisten ylipäälliköksi, mutta osasiko rivi-lahtari edes lausua ylipäällikön nimeä? "Man...man...-joku Manne se oli??"

Ei Mannerheimilla todellakaan ollut karriääriä ennenkuin kuin sisällissodan. Eikä hän pystynyt sanomaan mitä tehdään, jos porukalla oli pinna tiukalla punaisten veritöiden takia.

väitteitä!! kirjoitti:

"Senaatti hoiti asiansa juuri niinkuin pitikin, esti vallanhimoisen Mannerheimin sotilasdiktatuurin."

Milloinhan Mannerheim on tällaista puuhannut? Kerro, se olisi uutta tietoa.

Senaatti nimenomaan laiminlöi tehtävänsä. Sen olisi tullut luoda armeijalle edellytykset hoitaa punavankikysymys esimerkiki tilapäisen sotatila-asetuksen avulla. Senaatti keskittyi vain saksalaisten ja kiihkosuomalaisten nuoleskeluun. Mannerheim hoiti tehtävänsä kunnon sotapäällikön tavoin. Räksyttäminen jää kaltaisillesi rakeille.

Missä olen väittänyt punakapinan perustuneen lakiin? Kysyin vain, mihin lakeihin perustui puolustelemasi punaisten toiminta?

Mannerheim toimi niin kuin toimi juuri punaisen terrorin kukistamiseksi. Olisiko hänen pitänyt odottaa poliitikkojen selvittävän keskinäiset kissanhännän vetonsa ja ryhtyä vasta sitten sotimaan. Mannerheim otti vastuullisen sotapäällikön tavoin ohjat käsiinsä, kun senaatista ei siihen ollut. Se oli se pienimmän riesan tie. Nyt sitten yli 90 vuotta tapahtimien jälkeen on kaltaistesi hurskastelijoiden helppo jaella tuomioita. Sen helpompi, kun vuoden 1918 tilannetta ja oloja et näy lainkaan tuntevan.

Lue lisää

Mannerheimin ja valkoisen armeijan olisi tullut noudattaa senaatin määräyksiä, sillä armeija oli senaatin alainen. Omavaltaisen ja laittomuuksiin syyllistyneen hevosmiehen ihailu on osoitus typeryydestä ja täydellisestä tietämättömyydestä. Lainvastainen toiminta on laitonta ja siten rikollista. Kaikenlainen pienemmän riesan tiestä lässyttäminen on paljastavan tyhmää tavisten oikeustajua. Tällaiseen lautapääjärjenkäyttöön perustuivat myös punaiset vallankumousoikeudet, joissa sekatyömies Virtanen syytti ja tehdastyömies Lahtinen tuomitsi. Rikolliset olisi tullut saattaa laillisen oikeuden tuomittavaksi eikä kostaa heidän tekojaan kohdistamalla heihin uusia rikoksia. Armeijan mielivallankäytöllä luotiin vain halveksittava vahvemman "oikeuteen" perustuva laittomuuden kulttuuri. Kuvaavaa on, että länsimainen demokratiakin Suomeen saatiin vasta Saksan tappion myötä länsimaiden painostuksesta, ei suinkaan valkoisen Suomen toimesta.

Mannerheimin, tuon hevosmiesten hevosmiehen demokratianvastaisuudesta saa parhaan kokonaiskuvan Martti Ahdin ansiokkaasta tutkimuksessa Salaliiton ääriviivat. Joskus kannattaisi lukea muutakin kuin Mannerheimin omia muistelmia, jotka on kauniisti sanottuna valikoituja muisteluksia.

Jos joku kysyy, että mihin lakeihin punaisten rikokset perustuivat, on aivan luonnollista lähteä siitä olettamasta, että tyhmän kyselijä kuvittelee typeryyksissään näiden toiminnan perustuneen lakiin. Missä olen puolustellut punaisten toimintaa?

lakikirjaan kirjoitti:

sisältyi Venäjän sotatila-asetus. Sen mukaan saattoi sotaväki asettaa valtaamansa alueen sotatilaan. Koska senaatti ei kyennyt hoitamaan tehtäviään, ottivat sotilaat asian omiin käsiinsä. Jokin perustehan piti olla.

Suosittelen asiaan perehtymistä esimerkiksi Sisällissodan pikku jättiläinern ss 235-244. Saat edes jonkin kästiyksen höpinöittesi pohjaksi.

Sisälissodaksi muuttunut kapina oli hyvin erikoinen kaikin puolin. Mannerheimia ja valkoista armeijaa on turha syyttää olosuhteista. He tekivät tehtäviensä suorittamiseksi sen minkä voivat.

Hurskastelijoilla on sitten sodan jälkeen mahdollisuus jaella omat tuomionsa.

Lue lisää

Tosiasiat eivät ole mitään hurskastelua toisin kuin Mannerheimia ihaileva tolvana yrittää väittää.

Asetus sotajoukkojen hallinnnosta, linnoitusten hoidosta ja sotatilassa olevista paikkakunnista oli julkaistu 1909. Asetus oli kuitenkin laittomasti voimaansaatettu sillä sitä ei koskaan hyväksytty Suomen valtiopäivillä. Ylin valta myös maan sotatilaan asettamisen osalta oli ja kuuluikin olla senaatilla. Senaatti hoiti asiallisesti tehtävänsä, asetti suojeluskunnat hevosmies Mannerheimin johdolla ylläpitämään järjestystä maassa ja tämän sotilaille annetun valtuutuksen olisi pitänyt riittää. Sotatilaan maata ei missään vaiheessa julistettu ja laillinen tuomiovalta jäi oikeusviranomaisille. Leikkiessään oikeusviranomaisia Mannerheim ja muut sotilaat ylittivät toimivaltansa ja menettelivät lainvastaisesti. Kunnon sotilaan olisi silloinkin kuulunut totella esivaltaa eikä kärttää lisää valtaa - ellei tavoitteena ollut jotain aivan muuta kuin demokraattinen Suomi.

Venäläinen... kirjoitti:

...ratsuväen kenraali, joka oli tehnyt koko työuransa Pietarissa ja armeijassa eripuolilla keisarikuntaa.

Suomessa siis melko tuntematon. Valittiin valkoisten ylipäälliköksi, mutta osasiko rivi-lahtari edes lausua ylipäällikön nimeä? "Man...man...-joku Manne se oli??"

Ei Mannerheimilla todellakaan ollut karriääriä ennenkuin kuin sisällissodan. Eikä hän pystynyt sanomaan mitä tehdään, jos porukalla oli pinna tiukalla punaisten veritöiden takia.

Lue lisää

Mannerheimista tuli ratsuväen kenraali vasta 7.3.1918. Sitä ennen hän oli kenraaliluutnantti. Mannerheim kerjäsi ylennystä Svinhufvudilta ettei olisi tarvinnut kalauttaa kantapäitä yhteen Etelä-Suomen vapauttajan, Rüdiger von der Goltzin edessä. Tärkeilemätöntä Svinhufvudia tilanne varmasti huvitti.

Venäläinen... kirjoitti:

...ratsuväen kenraali, joka oli tehnyt koko työuransa Pietarissa ja armeijassa eripuolilla keisarikuntaa.

Suomessa siis melko tuntematon. Valittiin valkoisten ylipäälliköksi, mutta osasiko rivi-lahtari edes lausua ylipäällikön nimeä? "Man...man...-joku Manne se oli??"

Ei Mannerheimilla todellakaan ollut karriääriä ennenkuin kuin sisällissodan. Eikä hän pystynyt sanomaan mitä tehdään, jos porukalla oli pinna tiukalla punaisten veritöiden takia.

Lue lisää

rintamakomentajana sekä Japanin sodasta että maailmansodasta. Hän toimi 1914-17 lähinnä itävaltalaisia vastaan noin kolme vuotta yhtymien komentajana kunnostautuen, saaden ylennyksen sekä Pyhän Yrjön sapelin ja Pyhän Yrjön 4. luokan ristin. Hän oli Venäjän eturivin kenttäkomentajia. Suomalaisista tsaarinupseereista ei kellään ollut läheskään hänen kykyjään ja kokemustaan. Ainoa toinen rintamakomentaja ol kenraalimajuri Löfström, joka taas muilta kyvyiltään ei ollut lähelläkään Mannerheimia.

M. yritti hillitä sotavankien ampumista, mutta joukot ottivat oikeuden omiin käsiinsä vielä Viipurissakin.

täyskenraali kirjoitti:

Mannerheimista tuli ratsuväen kenraali vasta 7.3.1918. Sitä ennen hän oli kenraaliluutnantti. Mannerheim kerjäsi ylennystä Svinhufvudilta ettei olisi tarvinnut kalauttaa kantapäitä yhteen Etelä-Suomen vapauttajan, Rüdiger von der Goltzin edessä. Tärkeilemätöntä Svinhufvudia tilanne varmasti huvitti.

Lue lisää

Mannerheim ylennettiin ratsuväen kenraaliksi, jotta hän olisi varmasti ollut saksalaisen apuretkikunnan komentajaa vanhempi. Sehän oli sitten kenraalimajuri, joten ongelmaa ei tältä osin olisi ollut ilman ylennystäkään.

Mitään "kerjäämistä" ei tietenkään tapahtunut. Se ei sopinut M:n luonteeseen lainkaan. Toisaalta se saattoi olla hyvitystä, koska M. ei halunnut saksalaisia mukaan. Se oli kuitenkin poliittinen päätös.

faktoja kirjoitti:

Tosiasiat eivät ole mitään hurskastelua toisin kuin Mannerheimia ihaileva tolvana yrittää väittää.

Asetus sotajoukkojen hallinnnosta, linnoitusten hoidosta ja sotatilassa olevista paikkakunnista oli julkaistu 1909. Asetus oli kuitenkin laittomasti voimaansaatettu sillä sitä ei koskaan hyväksytty Suomen valtiopäivillä. Ylin valta myös maan sotatilaan asettamisen osalta oli ja kuuluikin olla senaatilla. Senaatti hoiti asiallisesti tehtävänsä, asetti suojeluskunnat hevosmies Mannerheimin johdolla ylläpitämään järjestystä maassa ja tämän sotilaille annetun valtuutuksen olisi pitänyt riittää. Sotatilaan maata ei missään vaiheessa julistettu ja laillinen tuomiovalta jäi oikeusviranomaisille. Leikkiessään oikeusviranomaisia Mannerheim ja muut sotilaat ylittivät toimivaltansa ja menettelivät lainvastaisesti. Kunnon sotilaan olisi silloinkin kuulunut totella esivaltaa eikä kärttää lisää valtaa - ellei tavoitteena ollut jotain aivan muuta kuin demokraattinen Suomi.

Lue lisää

päätöksiin, vaan harrastaa juridista hiuksenhalontaa vastoin sotatilan tarpeita, on sotilaiden otetttava vastuu. Näin teki Mannerheim ja sai sotavankien ampumisen ainakin osittaiseen kuriin. Se ei loppunut kokonaan, mutta rajoittui merkittävästi. Ylipäällikön auktoriteetti ei riittänyt vapaaehtoisille sotilaille. He ottivat oikeuden omiin käsiinsä kostaen punaisten veriteot.

Kenttäoikeuksien asettaminen merkitsi kuiten sitä, että syytteeseen pannuista ammuttiin "vain" noin 3-7 %. Se oli se pienemmän riesan tie. Mannerheim halusi rangaista vain johtajia ja rikoksiin syyllistyneitä. Se onnistui suurin piirtein.

Asia olisi tietysti ollut toinen, jos myös senaatti olisi kantanut vastuunsa. Sitähän se ei tehnyt. Ei sodan aikana, eikä sen jälkeen.

ei kykene kirjoitti:

päätöksiin, vaan harrastaa juridista hiuksenhalontaa vastoin sotatilan tarpeita, on sotilaiden otetttava vastuu. Näin teki Mannerheim ja sai sotavankien ampumisen ainakin osittaiseen kuriin. Se ei loppunut kokonaan, mutta rajoittui merkittävästi. Ylipäällikön auktoriteetti ei riittänyt vapaaehtoisille sotilaille. He ottivat oikeuden omiin käsiinsä kostaen punaisten veriteot.

Kenttäoikeuksien asettaminen merkitsi kuiten sitä, että syytteeseen pannuista ammuttiin "vain" noin 3-7 %. Se oli se pienemmän riesan tie. Mannerheim halusi rangaista vain johtajia ja rikoksiin syyllistyneitä. Se onnistui suurin piirtein.

Asia olisi tietysti ollut toinen, jos myös senaatti olisi kantanut vastuunsa. Sitähän se ei tehnyt. Ei sodan aikana, eikä sen jälkeen.

Lue lisää

Armeijan tehtävä ei ollut sisällissodan aikana eikä myöhemminkään arvostella esivaltaa vaan totella kuuliaisesti ja noudattaa niitä määräyksiä, joita armeijalle annetaan. Niin olisi kuulunut myös hevosmies Mannerheimin valkoisine joukkoineen tehdä eikä potkia aisan yli. Tuomiovalta kuului tuomioistuinlaitokselle ja punaisiin rikollisiin tuli soveltaa sisällissodan aikana rikoslakia. Rikoslaki mahdollisti kuolemantuomiot vain murhista ja maanpetoksista. Laittomat teloitukset olivat rikollisia ja laittomien tekojen puolustelu on typeryyttä vailla vertaa. Kukaan lapsellinen valkoisten murhamiesten ihailija ei määrittele sitä, mitä senaatin piti tehdä ja mitä ei. Senaatilla oli ylin valta ja Mannerheimin osa oli nöyrästi noudattaa niitä määräyksiä, joita senaatti antoi. Muutenhan valkoiset olisivat olleet samanlaisia rikollisia kuin punaisetkin.

väite on! kirjoitti:

Mannerheim ylennettiin ratsuväen kenraaliksi, jotta hän olisi varmasti ollut saksalaisen apuretkikunnan komentajaa vanhempi. Sehän oli sitten kenraalimajuri, joten ongelmaa ei tältä osin olisi ollut ilman ylennystäkään.

Mitään "kerjäämistä" ei tietenkään tapahtunut. Se ei sopinut M:n luonteeseen lainkaan. Toisaalta se saattoi olla hyvitystä, koska M. ei halunnut saksalaisia mukaan. Se oli kuitenkin poliittinen päätös.

Lue lisää

Mitä sinä mukamas tiedät M:n luonteesta. Valehteletko muka tunteneesi keikarikenraalin henkilökohtaisesti? Hovidiiva on aina hovidiiva ja eniten ylennyksiä ja prenikoita mankuvat aina ne jotka eivät sellaisia ansaitse.

Ukkopekka oli kunnon suomalainen mies. Mannerheim oli pelkkä pelle.

tuttuja? kirjoitti:

Mitä sinä mukamas tiedät M:n luonteesta. Valehteletko muka tunteneesi keikarikenraalin henkilökohtaisesti? Hovidiiva on aina hovidiiva ja eniten ylennyksiä ja prenikoita mankuvat aina ne jotka eivät sellaisia ansaitse.

Ukkopekka oli kunnon suomalainen mies. Mannerheim oli pelkkä pelle.

Lue lisää

kuvauksia hänet tunteneilta ynnä elämäkerroista.

Hän ei koskaan palvellut hovimiehenä, vaikka joutui henkikaartin upseerina siellä päivystämään. Hän toimi kyllä useita vuosia hovitallihallinnon asiantuntijana, mutta se tarkoitti hevosten ostoa hovin tarpeisiin, ei hovissa palvelua.

Vuodesta 1904 syksyyn 917 M. palveli ensin tiedustelijana Aasian ratsastuksella, sitten kentällä joukkojen komentajana kaksi sotaa mukaan lukien. Hänet palkittiin ylennyksillä ja kunniamerkeillä. Niitä ei tarvinnut mankua.

Ukkopekka oli toivoton jahkailija, joka puhui ja puhui. Myytti hänen päättäväisyydestään on luotu jälkeen päin. Hän luovutti Suomen Saksan vasalliksi Mannerheimin lähes yksin vastustaessa.

JOs M. oli pelkkä pelle, niin miksi hän oli kahdesti valtionpäämies ja kolmasti ylipäällikkö?

Olet näkökään täysin vaille asiantuntemusta tästäkin aiheesta.

tuttuja? kirjoitti:

Mitä sinä mukamas tiedät M:n luonteesta. Valehteletko muka tunteneesi keikarikenraalin henkilökohtaisesti? Hovidiiva on aina hovidiiva ja eniten ylennyksiä ja prenikoita mankuvat aina ne jotka eivät sellaisia ansaitse.

Ukkopekka oli kunnon suomalainen mies. Mannerheim oli pelkkä pelle.

Lue lisää

kenttäkenraali ja rintamakomentaja kiireestä kantapäähän. Hän oli päättäväinen, kovaotteinen ja lisäki taitava ihmisten käsittelijä. Punaiset olivta hävinneet sodan jo siloin kun M. otti komennon. Ketään edes lähelle samaa tasoa yltävää ei olltu näkösällä. Ei edes 1940-luvulla.

Hovidiiva? Ei M. koskaan palvellut hovimiehenä. Hän oli upseeri, joka hakeutumalla hakeutui Japanin sotaan.

itsenäistynyt kirjoitti:

maa ollut ehtinyt säätää lakeja, käytettiin soveltaen Venäjän vallan aikaista lainsäädäntöä. Ei siinä mitään ihmeellistä ollut. Se oli täysin järkevää ja myös laillista toimintaa sen ajan näkökulmasta..

Lue lisää

Puna-armeijan perusti Lev Trotski ja hän lausui kurin suhteen seuraavaa: Puna-armeijan sotilas on pantava valitsemaan edestä tulervan todennäköisen kuoleman ja takaa tulevan varman kuoleman välillä!

Nyt nimimerkki Koroljov voi tietenkin pohtia, että mihin lainkohtaan lausunto mahtoi nojata?

Toisen maailmansodan aikana itse Stalin lausahti länsimaisille toimittajille: Puna-armeijassa peräytyminen vaatii paljon suurempaa rohkeutta kuin hyökkääminen!

Eri mailla oli eri tavat ja keinot saada 'terästä selkärankaan' kuten Väinö Linnan eräs hahmo lausahti.

"Vuonna 1918 järjestettiin Huruslahden arpajaisina tunnettu suuri Putschi Varkaudessa. Silloin puhuttiin desimalisoinista eli noin joka 10. ammuttiin Huruslahden jäälle."

Etkö sä edes lue omia lähteitäsi? Tuossa wikipediartikkelissahan kerrotaan, että tuo huhu ei pidä paikkaansa.

Wikiartikkelistasi:
"Havaitessaan vankijoukossa tuntemiaan punaisia "kiihottajia", väkivallantekoihin osallistuneita tai punakaartin johtajia oli valkoisten edustajien yksinkertainen kommentti: "Ammutaan"."

Samankaltainen merkintä 1-7.7 44 ilmeisesti Vuosalmelta. Tuomio annettu 6.11.44. Ei kuitenkaan ole koskaan pantu täytäntöön. Eli näyttäisivät molemmat olevan suurhyökkäyksen ajalta, kun "pakka" oli tosiaan sekaisin. Hänen oman kertomansa mukaan vihollisen jalkaväen ja tankkien aiheuttama paine ja tykistökeskitykset olivat olleet kertakaikkiaan kestämättömiä. Panssarikauhuista ja nyrkeistä hän puhui kuin "taivaanlahjasta". Isä selvisi myös lapinsodasta, mutta kyllä sota jälkensä oli jättänyt.

rukiver kirjoitti:

Samankaltainen merkintä 1-7.7 44 ilmeisesti Vuosalmelta. Tuomio annettu 6.11.44. Ei kuitenkaan ole koskaan pantu täytäntöön. Eli näyttäisivät molemmat olevan suurhyökkäyksen ajalta, kun "pakka" oli tosiaan sekaisin. Hänen oman kertomansa mukaan vihollisen jalkaväen ja tankkien aiheuttama paine ja tykistökeskitykset olivat olleet kertakaikkiaan kestämättömiä. Panssarikauhuista ja nyrkeistä hän puhui kuin "taivaanlahjasta". Isä selvisi myös lapinsodasta, mutta kyllä sota jälkensä oli jättänyt.

Lue lisää

Näitä syytteitä ei ilmeisesti käsitelty, jos palasi riviin. Ehkä sodan loppuminen vaikutti asiaan, ei haluttu enää lähteä tuomioistuimeen. Se olisi varmaan aiheuttanut vastustusta siviilien keskuudessa.

"Tilasin isäni kantakortin Kansallisarkistosta"

Kerrotko miten menettelit että sait kantakortin sieltä? Minua kiinnostaisi isän veljen kantakortti, voiko sellaisen saada? Hänellä ei ole jälkeläisiä, kuoli muistaakseni 1943 rintamalla.

utelias piimä kirjoitti:

"Tilasin isäni kantakortin Kansallisarkistosta"

Kerrotko miten menettelit että sait kantakortin sieltä? Minua kiinnostaisi isän veljen kantakortti, voiko sellaisen saada? Hänellä ei ole jälkeläisiä, kuoli muistaakseni 1943 rintamalla.

Lue lisää

mutta jäljennös lähetetään pientä maksua vatsaan. Ota yhteys kansallisarkiston Söörnäisten toimipisteeseen ( ent. sota-arkisto) ja anna tarvittavat tiedot eli koko nimi, syntymäaika ja -paikka. Voit myös käydä sovittuna aikana itse tutkimassa alkuperäisen kortin.Tiedot ovat suunnilleen samat kuin sotilaspassissa.

et saa, kirjoitti:

mutta jäljennös lähetetään pientä maksua vatsaan. Ota yhteys kansallisarkiston Söörnäisten toimipisteeseen ( ent. sota-arkisto) ja anna tarvittavat tiedot eli koko nimi, syntymäaika ja -paikka. Voit myös käydä sovittuna aikana itse tutkimassa alkuperäisen kortin.Tiedot ovat suunnilleen samat kuin sotilaspassissa.

Lue lisää

Onkos seuraavasta kokemuksia, onko "parempi":

http://www.propatria.fi/

Lappeenrannankin osalta moneen kertaan tutkittu. Yhtään laitonta ampumista tai laillistakaan ei ole tapahtunut.
Karkurit kuulusteltiin alustavasti ja lähetettiin yhtymiinsä tuomittaviksi.

Asiaa on puitu loputtomiin tälläkin palstalla.

Saahan sitä satuilla mitä sylki suuhun tuo. Mitkään tiedot eivät tue tuota tarinaa.

Asiaa on tutkittu moneen kertaan ja täälläkin on monta ketjua asiasta. Aika ajoin joku kuitenkin esittää samaa tarinaa.

Kukaan ei ole kertonut miksi näin olisi tehty. Tiedossa olevat teloitukset julkistettiin peloitukseksi karkaamista aikoville.

Suomessa sotapropaganda jäi päälle eikä siitä ole päästy vieläkään.

Se on ymmärrettävää: kenen leipää syöt sen virsiä laulat ja tätä kuoroahan tässä maassa piisaa.

Ja olisihan se perin outoa jos Erkko Helsingin sanomineen ei olisi ollut tietoinen miten Kansaa medialla käsitellään.

"Talvisota on "Erkon sota", sanoi. Paasikivi ja jatkoi niinkin tylysti, että jos Erkko olisi mies, hän ampuisi kuulan kalloonsa."

No Suomi hävisi sodan, menetti valtavat maa-alueet ja paljon, paljon miehiä.

Kun tykki alkoi jatkuvalla syötöllä jyristä niin "sitten lähti," rintamakarkuruus oli ihan inhmillistä, päättäjien suurudenhullut unelmat järjettömiä: Vähän kuin juosta suoraan suden suuhun!

Nykyään kaikki tietävät että Suomen ei olisi kannattanut lähteä jatkosotaan:
Suomen aseistus oli vaatimatonta ja alkeellista. Neuvostoliitto suurvalta.

Jääkiekko on vähän eri asia. Siinä on yhtä monta miestä molemmin puolin ja samat aseet. Sodassa se ei mene näin.

Mannerheim petti oikeastaan kaikki muut paitsi nuoruutensa Pietarin: sinne hän ei hyökännyt kun sodan lopputuloksen kannalta olisi pitänyt. Sortui laukkaan ja hyvä näin, Pietarilaisten ihmispoloisten kannalta.

Omat aseveljensä hän petti (kaksi pataljoonaa,) mestautti surutta Suomalaisia Kansallisodassa jne.

On oikein ja kohtuullista että pyritään aina tuomaan totuus esiin.
"Virallinen totuus" on sitten jotain muuta.

Suomi 2014 kirjoitti:

Suomessa sotapropaganda jäi päälle eikä siitä ole päästy vieläkään.

Se on ymmärrettävää: kenen leipää syöt sen virsiä laulat ja tätä kuoroahan tässä maassa piisaa.

Ja olisihan se perin outoa jos Erkko Helsingin sanomineen ei olisi ollut tietoinen miten Kansaa medialla käsitellään.

"Talvisota on "Erkon sota", sanoi. Paasikivi ja jatkoi niinkin tylysti, että jos Erkko olisi mies, hän ampuisi kuulan kalloonsa."

No Suomi hävisi sodan, menetti valtavat maa-alueet ja paljon, paljon miehiä.

Kun tykki alkoi jatkuvalla syötöllä jyristä niin "sitten lähti," rintamakarkuruus oli ihan inhmillistä, päättäjien suurudenhullut unelmat järjettömiä: Vähän kuin juosta suoraan suden suuhun!

Nykyään kaikki tietävät että Suomen ei olisi kannattanut lähteä jatkosotaan:
Suomen aseistus oli vaatimatonta ja alkeellista. Neuvostoliitto suurvalta.

Jääkiekko on vähän eri asia. Siinä on yhtä monta miestä molemmin puolin ja samat aseet. Sodassa se ei mene näin.

Mannerheim petti oikeastaan kaikki muut paitsi nuoruutensa Pietarin: sinne hän ei hyökännyt kun sodan lopputuloksen kannalta olisi pitänyt. Sortui laukkaan ja hyvä näin, Pietarilaisten ihmispoloisten kannalta.

Omat aseveljensä hän petti (kaksi pataljoonaa,) mestautti surutta Suomalaisia Kansallisodassa jne.

On oikein ja kohtuullista että pyritään aina tuomaan totuus esiin.
"Virallinen totuus" on sitten jotain muuta.

Lue lisää

"Nykyään kaikki tietävät että Suomen ei olisi kannattanut lähteä jatkosotaan:
Suomen aseistus oli vaatimatonta ja alkeellista."

Niin varmaan nykyään, sitä ollaan jälkiviisaita mutta entän silloisena ajankohtana niillä samoilla lähtötiedoilla. Suomen oli vähän pakko valita sotija osapuoli!

Talvisota olisi voitu välttää toimimalla kuten virolaiset, tästä olisi tietenkin ollut muita vakavia seurauksia kuten kyydityksiä ja vainoa eli olisi kuitenkin menetetty paljon ihmishenkiä. Jatkosotaan Suomi olisi varmasti sotkettu ilman meidän halujamme, olisi vain pitänyt valita puolemme, oli sellaiset sodan osapuolet!
Valinta oli tietenkin esinäytöksen (Talvisota), neuvostoliittolaisten painostuksen ja vaatimusten perusteella selvä.

tapahtunutkaan. Et näy tietävän asiasta mitään.

"Olisi naurettavaa väittää tämä joukkio olisi palautettu etulinjaan tykinruuaksi vain sanomalla: menisitte nyt takaisin... "

Kartkurit pidätettiin ja kuulusteltiin.
Sen jälkeen heidät kuljetettiin vartioituina takaisin yhtymiensä Henkilötäydennyskeskuksiin.
Siellä heidän tekemisensä tarkistettiin. Osa palasi jo tässä vaiheessa riviin.
Tarvittaessa määrättiin mies kenttäoikeuteen ja tuomittiin rikkomustensa perusteella.
Noin 4 000 sai vankeustuomion ja 66 kuolemantuomion. Niistä toimeenpantiin 47.
Lisäksi esimiehet tai vartiomiehet ampuivat 13.

Voisit ottaa asioista vähän selvää. Nyt kirjoitat puhdasta lööperiä.

Esimerkiksi Kulmanne ja Mäkilä ammuttiin syksyllä -41 pikaoikeuden päätöksellä heidän kieltäydyttyään useaan kertaan palaamasta linjaan.

"Ei. Nämä jotka karkasivat tiesivät että rintama oli murtunut. "

TODELLISUUDESSA RINTAMA PITI! Jos se olisi oikeasti murtunut niin äitisi olisi raiskattu ja sinä itse puhuisit venäjää!

Eihän se niin kirjoitti:

tapahtunutkaan. Et näy tietävän asiasta mitään.

"Olisi naurettavaa väittää tämä joukkio olisi palautettu etulinjaan tykinruuaksi vain sanomalla: menisitte nyt takaisin... "

Kartkurit pidätettiin ja kuulusteltiin.
Sen jälkeen heidät kuljetettiin vartioituina takaisin yhtymiensä Henkilötäydennyskeskuksiin.
Siellä heidän tekemisensä tarkistettiin. Osa palasi jo tässä vaiheessa riviin.
Tarvittaessa määrättiin mies kenttäoikeuteen ja tuomittiin rikkomustensa perusteella.
Noin 4 000 sai vankeustuomion ja 66 kuolemantuomion. Niistä toimeenpantiin 47.
Lisäksi esimiehet tai vartiomiehet ampuivat 13.

Voisit ottaa asioista vähän selvää. Nyt kirjoitat puhdasta lööperiä.

Esimerkiksi Kulmanne ja Mäkilä ammuttiin syksyllä -41 pikaoikeuden päätöksellä heidän kieltäydyttyään useaan kertaan palaamasta linjaan.

Lue lisää

puhut paskaa ja siitäkää et tiedä yhtää mitää.

pikaoikeus ei ollut mikään PIKA oikeus.

rintama päälliköille/komentajille huomattavasti pikaisempaa ja ennenkaikea huolettomampaa oli pistää heppu ihan oikeaan oikeuteen.

sillä tavalla he olivat alaisten silmissä hyviä tyyppejä, sotaoikeudesta kun shit pystyi valittaan sotaylioikeuteen.

vain idiootti väittää että vuoden -44 vetäytymis vaiheessa olisi jotain karkureita tuomittu ja ammuttu jonkin pikaoikeuden päätöksellä.

on täysin eri asia jos jokin päällikkö/komentaja on ampunut joitain yllyttäjiä.

UPSEERILLA ON VELVOLLISUUS ESTÄÄ RIKOSTA TAPAHTUMASTA VAIKKA SITTEN ASEELLA, JOS HÄN EI SITÄ TEE HÄN ITSE SYYLLISTYY RIKOKSEEN.
kun rikos on jo tapahtunut ei upseerilla ole enää mitään valtaa, se valta on sotaoikeus systeemillä.

sotaoikeuksien tuomarit oli ihan oikeasti siviilissä tuomareita eikä yhdelläkään upseerilla ollut nokan kopauttamista heidän päätöksiin.
voi helwetti...............

näin se vaa oh kirjoitti:

puhut paskaa ja siitäkää et tiedä yhtää mitää.

pikaoikeus ei ollut mikään PIKA oikeus.

rintama päälliköille/komentajille huomattavasti pikaisempaa ja ennenkaikea huolettomampaa oli pistää heppu ihan oikeaan oikeuteen.

sillä tavalla he olivat alaisten silmissä hyviä tyyppejä, sotaoikeudesta kun shit pystyi valittaan sotaylioikeuteen.

vain idiootti väittää että vuoden -44 vetäytymis vaiheessa olisi jotain karkureita tuomittu ja ammuttu jonkin pikaoikeuden päätöksellä.

on täysin eri asia jos jokin päällikkö/komentaja on ampunut joitain yllyttäjiä.

UPSEERILLA ON VELVOLLISUUS ESTÄÄ RIKOSTA TAPAHTUMASTA VAIKKA SITTEN ASEELLA, JOS HÄN EI SITÄ TEE HÄN ITSE SYYLLISTYY RIKOKSEEN.
kun rikos on jo tapahtunut ei upseerilla ole enää mitään valtaa, se valta on sotaoikeus systeemillä.

sotaoikeuksien tuomarit oli ihan oikeasti siviilissä tuomareita eikä yhdelläkään upseerilla ollut nokan kopauttamista heidän päätöksiin.
voi helwetti...............

Lue lisää

sekä tyhmyyttä että tietämättömyyttä.

Pikaoikeus oli erityistuomioistuin, jonka yhtymän komentaja saattoi kutsua koolle tietyin edellytyksin. Se joko antoi kuolemantuomion tai vapautti.

Pikaoikeutta käytettiin melko vähän. Se määräsi kylläkin useita kuolemantuomioita, joitakin myös kesällä -44..
Kussakin yhtymässä tai vastaavassa oli kenttäoikeus. Sen puheenjohtajana oli tuomarin pätevyyden omaava sotatuomari, jonka ylipäällikkö nimitti.
Ne antoivat sodan aikana suuren määrän erilaisia tuomioita mm. noin 500 kuolemantuomiota, pääosa NL:n kansalaisille ja vakoilijoille.

"kun rikos on jo tapahtunut ei upseerilla ole enää mitään valtaa, se valta on sotaoikeus systeemillä."

Esimiehillä oli oikeus määrätä järjestysrangaistus tai vaatia asiaa kenttäoikeuteen. Syytteen nosti yhtymän oikeusupseeri yleensä esiteltyään asian komentajalle.

Sotket asioita kirjoitti:

sekä tyhmyyttä että tietämättömyyttä.

Pikaoikeus oli erityistuomioistuin, jonka yhtymän komentaja saattoi kutsua koolle tietyin edellytyksin. Se joko antoi kuolemantuomion tai vapautti.

Pikaoikeutta käytettiin melko vähän. Se määräsi kylläkin useita kuolemantuomioita, joitakin myös kesällä -44..
Kussakin yhtymässä tai vastaavassa oli kenttäoikeus. Sen puheenjohtajana oli tuomarin pätevyyden omaava sotatuomari, jonka ylipäällikkö nimitti.
Ne antoivat sodan aikana suuren määrän erilaisia tuomioita mm. noin 500 kuolemantuomiota, pääosa NL:n kansalaisille ja vakoilijoille.

"kun rikos on jo tapahtunut ei upseerilla ole enää mitään valtaa, se valta on sotaoikeus systeemillä."

Esimiehillä oli oikeus määrätä järjestysrangaistus tai vaatia asiaa kenttäoikeuteen. Syytteen nosti yhtymän oikeusupseeri yleensä esiteltyään asian komentajalle.

Lue lisää

http://piv.pivpiv.dk/

"Olisi naurettavaa väittää tämä joukkio olisi palautettu etulinjaan tykinruuaksi vain sanomalla: menisitte nyt takaisin... "

Ne palautettiin kertomalla, että menette nyt takaisin tai teidät ammutaan.

Kun ensimmäiset oli ammuttu, loput yleensä lähtivät hyvinkin vikkelään takaisin yksiköihinsä.

Koko prikaatista puuttui runsaat 400 miestä 23.6., mutta lopulliseksi karkurien määräksi jäi noin 70.

E mennyt noin!! kirjoitti:

Koko prikaatista puuttui runsaat 400 miestä 23.6., mutta lopulliseksi karkurien määräksi jäi noin 70.

Joista ilmeisesti osa kaatui tai jäi vangiksi Viipurissa? Siellä jäi vangiksi mm. yksi kokonainen joukkue... liki 30 miestä.

No no.. kirjoitti:

Joista ilmeisesti osa kaatui tai jäi vangiksi Viipurissa? Siellä jäi vangiksi mm. yksi kokonainen joukkue... liki 30 miestä.

vangiksi jääneet ovat eri asia kuin karkurit ja kadonneet.

Kaatuneet ja kirjoitti:

vangiksi jääneet ovat eri asia kuin karkurit ja kadonneet.

On tietenkin! Mutta jos henkilö puuttuu (eli on kadonnut) niin syitä voi olla muitakin, kuin karkaaminen! Viipurista 20. prikaati vetäytyi niin nopeasti, ettei siinä varmaan huomattu, että mikä oli jokaisen kohtalo. Myöhemminlaskettiin puuttuvia.

E mennyt noin!! kirjoitti:

Koko prikaatista puuttui runsaat 400 miestä 23.6., mutta lopulliseksi karkurien määräksi jäi noin 70.

21.6. klo 12 koottiin prikaatin osat Hanhijoki-Kanaoja maastoon. Kapt. Koponen ja Tuominen lähtivät kokoamaan selustassa harhailevia miehiä. Päivän kuluessa saatiin kokoon n. 100 miestä.

Kenttäoikeuksien puheenjohtajat määräsi ylipäällikkö sotatuomarin pätevyyden omaavista lakimiehistä.

Kenttäoikeuden päätökset voitiin tarkistaa sotaylioikeudessa.

"tuon takia on lapsellista väittää että -44 olisi pikaoikeus tuominnut miellettömät määrät kuoleman tuomioita."

Tuo on sinun kuvitteluasi. Tuollaista ei ole kukaan väittänyt. Pikaoikeudet antoivat muutamia kuolemantuomioita.

"sota tuomarit ei olleet mitenkään minkään komentajan tai ylipäällikön määrättävissä missään tilanteessa."

Kenttäoikeuden puheenjohtajana sotatuomari oli velvollinen noudattamaan vain Suomen lakia.

Olet näköjään yrittänyt perehtyä asiaan. Liian vaikea se tuntuu edelleen olevan,

Muutama fakta. kirjoitti:

Kenttäoikeuksien puheenjohtajat määräsi ylipäällikkö sotatuomarin pätevyyden omaavista lakimiehistä.

Kenttäoikeuden päätökset voitiin tarkistaa sotaylioikeudessa.

"tuon takia on lapsellista väittää että -44 olisi pikaoikeus tuominnut miellettömät määrät kuoleman tuomioita."

Tuo on sinun kuvitteluasi. Tuollaista ei ole kukaan väittänyt. Pikaoikeudet antoivat muutamia kuolemantuomioita.

"sota tuomarit ei olleet mitenkään minkään komentajan tai ylipäällikön määrättävissä missään tilanteessa."

Kenttäoikeuden puheenjohtajana sotatuomari oli velvollinen noudattamaan vain Suomen lakia.

Olet näköjään yrittänyt perehtyä asiaan. Liian vaikea se tuntuu edelleen olevan,

Lue lisää

tuomarin määräsi kylläkin korkein oikeus.
tuomarit tuomitsee lain, lainhengen ja omatuntonsa mukaan.

sinun idiootti kannattaisi ensin opetella ymmärtämään en mitä luet.
jos ei ymmärrä on turha lukea mitää.

näin seoh--- kirjoitti:

tuomarin määräsi kylläkin korkein oikeus.
tuomarit tuomitsee lain, lainhengen ja omatuntonsa mukaan.

sinun idiootti kannattaisi ensin opetella ymmärtämään en mitä luet.
jos ei ymmärrä on turha lukea mitää.

Lue lisää

"tuomarin määräsi kylläkin korkein oikeus."

Tuomari on eri asia kuin kenttäoikeuden puheenjohtaja.
Puheenjohtajan tehtävään pätevyyden sotatuomarille määritti kyllä korkein oikeus, mutta tehtävään sijoituksen määräsi ylipäällikkö eli missä KO:ssa sotatuomari toimi pj:na ja milloin.

Olet näköjään yrittänyt perehtyä asiaan. Liian vaikea se tuntuu edelleen olevan,

Muutama fakta. kirjoitti:

Kenttäoikeuksien puheenjohtajat määräsi ylipäällikkö sotatuomarin pätevyyden omaavista lakimiehistä.

Kenttäoikeuden päätökset voitiin tarkistaa sotaylioikeudessa.

"tuon takia on lapsellista väittää että -44 olisi pikaoikeus tuominnut miellettömät määrät kuoleman tuomioita."

Tuo on sinun kuvitteluasi. Tuollaista ei ole kukaan väittänyt. Pikaoikeudet antoivat muutamia kuolemantuomioita.

"sota tuomarit ei olleet mitenkään minkään komentajan tai ylipäällikön määrättävissä missään tilanteessa."

Kenttäoikeuden puheenjohtajana sotatuomari oli velvollinen noudattamaan vain Suomen lakia.

Olet näköjään yrittänyt perehtyä asiaan. Liian vaikea se tuntuu edelleen olevan,

Lue lisää

srl ja komentaja ei liity mitenkään missään yhteen.

aika monet on väittäny pikaoikeuden antaneen melkeinpä miljoonia kuoleman tuomioita jos et tätä tiedä olet tyhmempi kuin kuvittelinkaan.

Sotket asioita kirjoitti:

"tuomarin määräsi kylläkin korkein oikeus."

Tuomari on eri asia kuin kenttäoikeuden puheenjohtaja.
Puheenjohtajan tehtävään pätevyyden sotatuomarille määritti kyllä korkein oikeus, mutta tehtävään sijoituksen määräsi ylipäällikkö eli missä KO:ssa sotatuomari toimi pj:na ja milloin.

Olet näköjään yrittänyt perehtyä asiaan. Liian vaikea se tuntuu edelleen olevan,

Lue lisää

ko:n pj oli tuomari josta käytetään nikkiä sotatuomari. oikeudessa oli 3 tuomaria, syyttäjä, asianajaja ja syytetty.

kaikki muu on pas-kan jauhantaa.
ylipäälliköllä ei ollut mitään valtaa tuomareihin. se oli vienyt riippumattomuudelta pohjan pois ihan täysin.

idiootti on tyhmä kirjoitti:

ko:n pj oli tuomari josta käytetään nikkiä sotatuomari. oikeudessa oli 3 tuomaria, syyttäjä, asianajaja ja syytetty.

kaikki muu on pas-kan jauhantaa.
ylipäälliköllä ei ollut mitään valtaa tuomareihin. se oli vienyt riippumattomuudelta pohjan pois ihan täysin.

Lue lisää

selvittänyt Jukka LIndstedt väitöskirjassaan. Et ymmärrä edes peruskäsitteitä.

Sotilasoikeuksien puheenjohtajina toimivat sotatuomarin pätevyyden omaavat lakimiehet. Päämaja esitteli heidän nimityksensä sotatuomareiksi ja KeO:n pj:ksi. Ylipäällikkö määräsi heidät tehtäviinsä kuten muutkin sotilaat.

näin se oohh kirjoitti:

srl ja komentaja ei liity mitenkään missään yhteen.

aika monet on väittäny pikaoikeuden antaneen melkeinpä miljoonia kuoleman tuomioita jos et tätä tiedä olet tyhmempi kuin kuvittelinkaan.

Lue lisää

ja alemmat esimiehet käyttivät sotaväen rikoslaissa ja järjestyssäännössä määritettyä valtaa antaa järjestysrangaistuksia.
Komentajat ratkaisivat asian viemisen kenttäoikeuteen oikeusupseerin esityksestä.

Pikaoikeuksista voi väittää mitä hyvänsä. Niitä käytettiin hyvin vähän.

Olet näköjään yrittänyt perehtyä asiaan. Liian vaikea se tuntuu edelleen olevan. Et hallitse edes perusasioita sotilasoikeudenhoidosta.
Esitä seuraava perätön väite.

Yhtymän komentajat kirjoitti:

ja alemmat esimiehet käyttivät sotaväen rikoslaissa ja järjestyssäännössä määritettyä valtaa antaa järjestysrangaistuksia.
Komentajat ratkaisivat asian viemisen kenttäoikeuteen oikeusupseerin esityksestä.

Pikaoikeuksista voi väittää mitä hyvänsä. Niitä käytettiin hyvin vähän.

Olet näköjään yrittänyt perehtyä asiaan. Liian vaikea se tuntuu edelleen olevan. Et hallitse edes perusasioita sotilasoikeudenhoidosta.
Esitä seuraava perätön väite.

Lue lisää

srl ei anna mitään tukea johtajille eikä päälliköille eikä komentajille.
talvisodassa oli vuoden 1918 srl ja 1920 järjestys sääntö ja jokin siinä lähellä oleva sotilasoikeudenkäynti laki.

tuntemattomassa ollut kohtaus missä alikikersantti ja kaksi sotilasta seisoo aukealla kovennettua rangaistusta kun ry-ss-än pommarit tuli oli laiton alikersentin osalta.

srl on rikos laki se on täydellisesti itsenäisen oikeuden vallassa.
ainoa tuki mitä johtaja srl:stä sai oli että se toimi omassa paikassaan.

srl merkitsee sotaoikeutta, järjestys sääntörikkomus merkitsee tupla vartio vuoroa yms.

"pikaoikeuksia käytettiin hyvin vähän"
hittoako sitten rupee alkaan niistä. tottakai niitä käytettiin vähän koska se oli niin hankalaa ja aikaa vievää.
siinä sentään piti olla lainoppinut tuomari"olkoon prkle vaikka sinun mainitsemasi puheenjhtaja, tuomari se on seki" ja 8 upseeria.
ei kukaan täysissä järjissä oleva sano sitä pikaoikeudeksi. mutta pitää vain ruveta urputtaan.

Yhtymän komentajat kirjoitti:

ja alemmat esimiehet käyttivät sotaväen rikoslaissa ja järjestyssäännössä määritettyä valtaa antaa järjestysrangaistuksia.
Komentajat ratkaisivat asian viemisen kenttäoikeuteen oikeusupseerin esityksestä.

Pikaoikeuksista voi väittää mitä hyvänsä. Niitä käytettiin hyvin vähän.

Olet näköjään yrittänyt perehtyä asiaan. Liian vaikea se tuntuu edelleen olevan. Et hallitse edes perusasioita sotilasoikeudenhoidosta.
Esitä seuraava perätön väite.

Lue lisää

sun todellisuuden taju on ihan olematon.

pure pas-kaa kirjoitti:

srl ei anna mitään tukea johtajille eikä päälliköille eikä komentajille.
talvisodassa oli vuoden 1918 srl ja 1920 järjestys sääntö ja jokin siinä lähellä oleva sotilasoikeudenkäynti laki.

tuntemattomassa ollut kohtaus missä alikikersantti ja kaksi sotilasta seisoo aukealla kovennettua rangaistusta kun ry-ss-än pommarit tuli oli laiton alikersentin osalta.

srl on rikos laki se on täydellisesti itsenäisen oikeuden vallassa.
ainoa tuki mitä johtaja srl:stä sai oli että se toimi omassa paikassaan.

srl merkitsee sotaoikeutta, järjestys sääntörikkomus merkitsee tupla vartio vuoroa yms.

"pikaoikeuksia käytettiin hyvin vähän"
hittoako sitten rupee alkaan niistä. tottakai niitä käytettiin vähän koska se oli niin hankalaa ja aikaa vievää.
siinä sentään piti olla lainoppinut tuomari"olkoon prkle vaikka sinun mainitsemasi puheenjhtaja, tuomari se on seki" ja 8 upseeria.
ei kukaan täysissä järjissä oleva sano sitä pikaoikeudeksi. mutta pitää vain ruveta urputtaan.

Lue lisää

Miksi jatkat höpinöitäsi?

Sotaväen rikoslaki säädettiin 1919. Sitä täydennettiin sodan aikana 4.7. 44 annetulla eduskunnan päätöksellä. Lakia täydensi 1920 laadittu Sotaväen järjestysääntö.
Molempien tarkoituksena oli tukea esimiesten kurinpitoa.
Laki sotatuomioistumista säädettiin myös 1920. Lakia täydennettiin 1940.

"tuntemattomassa ollut kohtaus missä alikikersantti ja kaksi sotilasta seisoo aukealla kovennettua rangaistusta kun ry-ss-än pommarit tuli oli laiton alikersentin osalta."

Ei ollut. Tosin kyse on romaanista.


"srl merkitsee sotaoikeutta, järjestys sääntörikkomus merkitsee tupla vartio vuoroa yms."

Höpöhöpö. Järjestysrangaistukset on määrätty myös SRL:ssa. Niissä on mm. arestirangaistukset.

"ei kukaan täysissä järjissä oleva sano sitä pikaoikeudeksi. mutta pitää vain ruveta urputtaan. "

Se oli laissa määritelty oikeusistuin, vaikka et sitä ymmärräkään.

Olet näköjään yrittänyt perehtyä asiaan. Liian vaikea se tuntuu edelleen olevan. Et hallitse edes perusasioita sotilasoikeudenhoidosta.
Esitä seuraava perätön väite.

näin se oonh kirjoitti:

sun todellisuuden taju on ihan olematon.

suoraan Lindstedtin väitöskirjasta.
Sinä jäät koko ajan kiinni hölynpölyn esittämisestä.

Yritähän taas.

Voivoi sentään!! kirjoitti:

Miksi jatkat höpinöitäsi?

Sotaväen rikoslaki säädettiin 1919. Sitä täydennettiin sodan aikana 4.7. 44 annetulla eduskunnan päätöksellä. Lakia täydensi 1920 laadittu Sotaväen järjestysääntö.
Molempien tarkoituksena oli tukea esimiesten kurinpitoa.
Laki sotatuomioistumista säädettiin myös 1920. Lakia täydennettiin 1940.

"tuntemattomassa ollut kohtaus missä alikikersantti ja kaksi sotilasta seisoo aukealla kovennettua rangaistusta kun ry-ss-än pommarit tuli oli laiton alikersentin osalta."

Ei ollut. Tosin kyse on romaanista.


"srl merkitsee sotaoikeutta, järjestys sääntörikkomus merkitsee tupla vartio vuoroa yms."

Höpöhöpö. Järjestysrangaistukset on määrätty myös SRL:ssa. Niissä on mm. arestirangaistukset.

"ei kukaan täysissä järjissä oleva sano sitä pikaoikeudeksi. mutta pitää vain ruveta urputtaan. "

Se oli laissa määritelty oikeusistuin, vaikka et sitä ymmärräkään.

Olet näköjään yrittänyt perehtyä asiaan. Liian vaikea se tuntuu edelleen olevan. Et hallitse edes perusasioita sotilasoikeudenhoidosta.
Esitä seuraava perätön väite.

Lue lisää

Ei ollut. Tosin kyse on romaanista.

tiedät siis paremmin kuin KeO:n tuomari.

Se oli laissa määritelty oikeusistuin, vaikka et sitä ymmärräkään.

öööööööööö äääääääääääääää. toi on ihan tajutonta, mutta olet kyllä jäljillä katos kun kaikki oikeusasteet on laissa määrätty ja määritelty. annoitko mieletäs jonkin tärkeänkin tiedon the intternettiin.

Voivoi sentään!! kirjoitti:

Miksi jatkat höpinöitäsi?

Sotaväen rikoslaki säädettiin 1919. Sitä täydennettiin sodan aikana 4.7. 44 annetulla eduskunnan päätöksellä. Lakia täydensi 1920 laadittu Sotaväen järjestysääntö.
Molempien tarkoituksena oli tukea esimiesten kurinpitoa.
Laki sotatuomioistumista säädettiin myös 1920. Lakia täydennettiin 1940.

"tuntemattomassa ollut kohtaus missä alikikersantti ja kaksi sotilasta seisoo aukealla kovennettua rangaistusta kun ry-ss-än pommarit tuli oli laiton alikersentin osalta."

Ei ollut. Tosin kyse on romaanista.


"srl merkitsee sotaoikeutta, järjestys sääntörikkomus merkitsee tupla vartio vuoroa yms."

Höpöhöpö. Järjestysrangaistukset on määrätty myös SRL:ssa. Niissä on mm. arestirangaistukset.

"ei kukaan täysissä järjissä oleva sano sitä pikaoikeudeksi. mutta pitää vain ruveta urputtaan. "

Se oli laissa määritelty oikeusistuin, vaikka et sitä ymmärräkään.

Olet näköjään yrittänyt perehtyä asiaan. Liian vaikea se tuntuu edelleen olevan. Et hallitse edes perusasioita sotilasoikeudenhoidosta.
Esitä seuraava perätön väite.

Lue lisää

kun ei ymmärrä lukemaansa on täysin turha lukea yhtään mitää.
sota olosuhteissa etulinjassa on turha uhta arestilla.

sun on turha lukee kirjoitti:

Ei ollut. Tosin kyse on romaanista.

tiedät siis paremmin kuin KeO:n tuomari.

Se oli laissa määritelty oikeusistuin, vaikka et sitä ymmärräkään.

öööööööööö äääääääääääääää. toi on ihan tajutonta, mutta olet kyllä jäljillä katos kun kaikki oikeusasteet on laissa määrätty ja määritelty. annoitko mieletäs jonkin tärkeänkin tiedon the intternettiin.

Lue lisää

on Linnan romaanista.
Rintamaoloissa ja muuallakin aresti voitiin korvata kahden tunnin seisomisella pakkaus selässä.
Aliupseereilla ja miehistöllä oli samat järjestysrangaistukset.

Et näy ymmärtävän asiaa vieläkään.

vai olisko KERRO NY kirjoitti:

kun ei ymmärrä lukemaansa on täysin turha lukea yhtään mitää.
sota olosuhteissa etulinjassa on turha uhta arestilla.

olleet rintamalla sota-aikanakaan. Siellä oli tehokas rangaistus lomavuoron peruminen.

Suuret määrät miehiä oli koko ajan takalinjoilla ja kotiseudun varuskunnissa.

Eivät kaikki miehet kirjoitti:

olleet rintamalla sota-aikanakaan. Siellä oli tehokas rangaistus lomavuoron peruminen.

Suuret määrät miehiä oli koko ajan takalinjoilla ja kotiseudun varuskunnissa.

Lue lisää

miten loman peruminen liittyy arestiin.
tarkasta faktat.

ajan jaksolla 1939-1944 aika nomi kävi kotona.
takalinjassa palvelleet varmaan olivat ekoja pakoon luikkijoita esim. sun isoisän isä.

pikkuisen hyppää kirjoitti:

miten loman peruminen liittyy arestiin.
tarkasta faktat.

ajan jaksolla 1939-1944 aika nomi kävi kotona.
takalinjassa palvelleet varmaan olivat ekoja pakoon luikkijoita esim. sun isoisän isä.

Lue lisää

oohoh.

onko nyt ihan varma että ei vain ollut 30.07.1939 - 22.08.44.

Kuvaus kovennetusta kirjoitti:

on Linnan romaanista.
Rintamaoloissa ja muuallakin aresti voitiin korvata kahden tunnin seisomisella pakkaus selässä.
Aliupseereilla ja miehistöllä oli samat järjestysrangaistukset.

Et näy ymmärtävän asiaa vieläkään.

Lue lisää

anteeksi vain kun korjaan mutta srl ei tue alipäällystön kovennettuja tuomioita, sillee sanoo sota tuomari" tai helwetti voi se olla pj:ki"

niin sanoin siis ainakin mielestäni, eikä sun mielestä ollut oikein oliko joku vuosi tai päivämäärä tai kellonaika väärin. sä vaa toistat ja sekaat ja lässytät täyttä pas-kaa.

kuvaus on linnan romaanista, ööööööööö ääääääää tota mitä mä sanoin.
no totta fakta oli väärin sanoin jotain tuntemattomas sotilaaasta.

koitas ny pas-kan nielijä tajuta edes jotain. MÄ OLEN JOTENKI RUVENNU SÄÄLIMÄÄN SUA. sulla on tosi vaikea nuoruus.

Kuvaus kovennetusta kirjoitti:

on Linnan romaanista.
Rintamaoloissa ja muuallakin aresti voitiin korvata kahden tunnin seisomisella pakkaus selässä.
Aliupseereilla ja miehistöllä oli samat järjestysrangaistukset.

Et näy ymmärtävän asiaa vieläkään.

Lue lisää

siis sä tiedät paremmin kuin KeO:n tuomari.

Tietoni ovat kirjoitti:

suoraan Lindstedtin väitöskirjasta.
Sinä jäät koko ajan kiinni hölynpölyn esittämisestä.

Yritähän taas.

eikö tää lindstedtti kerro että KeO:n jäsenet kaikki oli tuomareita.

Eivät kaikki miehet kirjoitti:

olleet rintamalla sota-aikanakaan. Siellä oli tehokas rangaistus lomavuoron peruminen.

Suuret määrät miehiä oli koko ajan takalinjoilla ja kotiseudun varuskunnissa.

Lue lisää

pikaoikeus ei koskenut takalinjaa eikä kotirintamaa.
pikaoikeus saatoi kokoontua vain jos syytetty oli jäänyt verekseltään kiinni ja kyseessä oli kuoleman tuomion veroinen rikos.

tätäkään et tiennyt, tarkista tietosi.

kerro ny faktaa kero kirjoitti:

oohoh.

onko nyt ihan varma että ei vain ollut 30.07.1939 - 22.08.44.

että et pysty ymmärtämään asiaa.
Älä munaa enää itseäsi.

arrete kirjoitti:

pikaoikeus ei koskenut takalinjaa eikä kotirintamaa.
pikaoikeus saatoi kokoontua vain jos syytetty oli jäänyt verekseltään kiinni ja kyseessä oli kuoleman tuomion veroinen rikos.

tätäkään et tiennyt, tarkista tietosi.

Lue lisää

määritetty laissa sotilastuomioistuimista ja esimerkiksi Lindstedtin kirjassa s.164 ja 385.

Tietoni ovat kirjoitti:

suoraan Lindstedtin väitöskirjasta.
Sinä jäät koko ajan kiinni hölynpölyn esittämisestä.

Yritähän taas.

elämä on raskasta,,,,,,,,,,,,,, mutta raskaampaa se on ku on idiootti.

semmoistas sillee kirjoitti:

elämä on raskasta,,,,,,,,,,,,,, mutta raskaampaa se on ku on idiootti.

Sinähän sen tiedät kun olet itse idiootti.

Pikaoikeus on kirjoitti:

määritetty laissa sotilastuomioistuimista ja esimerkiksi Lindstedtin kirjassa s.164 ja 385.

Väittääkö tämä Lindsted että pikaoikeus kokoontui koti puolessa.
tämä Lindsted köh määrittää pikaoikeuden.

näin se oh kirjoitti:

Väittääkö tämä Lindsted että pikaoikeus kokoontui koti puolessa.
tämä Lindsted köh määrittää pikaoikeuden.

Höpiset taas omiasi. Perehdy asiaan.

Ei väitä!! kirjoitti:

Höpiset taas omiasi. Perehdy asiaan.

puheistasi saa kuvan että juuri tämä Lindsted määritti pikaoikeuden.

Sillee ja tollee kirjoitti:

Sinähän sen tiedät kun olet itse idiootti.

oliko kenttä oikeudessa niin että sotilas jäsenet oli tuomareita tuomarin oikeuksilla mutta tuomari oli pj.

Sillee ja tollee kirjoitti:

Sinähän sen tiedät kun olet itse idiootti.

pistäs ny ne paljon mainitsemasi KÄSITTEET lailliseen oikeus järjetykseen katsi vaikka mitä tämä lindstedt kertoo käsitteistä.

käsite vs. käsite

on Suomen arvostetuin sodan ajan oikeudenkäytön tukija nimenomaan kuolemantuomioiden osalta.

Kaikkien sodan ajan tuomioistuinten päätösasiakirjat ovat tallessa entisessä sota-arkistossa. Lindstedt on ne tutkinut.

Et tunne asiaa lainkaan, vaan kirjoitat hölynpölyä.

Jukka Lindstedt kirjoitti:

on Suomen arvostetuin sodan ajan oikeudenkäytön tukija nimenomaan kuolemantuomioiden osalta.

Kaikkien sodan ajan tuomioistuinten päätösasiakirjat ovat tallessa entisessä sota-arkistossa. Lindstedt on ne tutkinut.

Et tunne asiaa lainkaan, vaan kirjoitat hölynpölyä.

Lue lisää

Koko sota oli kuoleman tuomio ja mitä se neuvostosotilas suomipojalle oli tehnyt ja päin vastoin , että pitää tappaa ja millä oikeudella herrat tapatti suomalaisia , ne miehet jotka tilanteen kärjistivät sota tilanteeseen olisivat itse sotineet sotansa . Tänäpäivänä tai kesällä tulee 70 vuotta loppumisesta , joten lopetetaan tämä sodan vetäminen perässä ja ei kasvateta lapsillemme venäjän vastaista propakantaa antaa sodan olla jo , suomi hävis ja sillä siisti on vain suomalaisille museovirastolle ja historiikille vaikeaa kunnia kysymys ja vaikeaa jopa katkeria tunnustaa , että hävittiin,tosiasia on sillai jos suomi ei nostanut käsiä ylös suomi olis pyyhitty kartalta ja varmaan hyvä olis ollutkin niin . Vai sankareita , jotka tappoivat.

Kieltäytyjät tuomitiin tapauskohtaisesti. Useimmin määrättiin vankeutta 2-4 vuotta, enimmillään elinkautinen. Näitä oli noin 4 000.
Karkuruuden saattoi sovittaa myös työ- tai rintamapalveluksella. Näin teki karkuien enemmistö.

Teloitus määrättiin erittäin raskauttavissa tapauksissa ja oli oltava kaksinkertainen karkuri ynnä kieltäytyjä. Teloituksia toimeenpantiin 47 kesällä -44.

Kirjoitat edelleen täyttä pötyä.

Mitä höpiset kirjoitti:

Kieltäytyjät tuomitiin tapauskohtaisesti. Useimmin määrättiin vankeutta 2-4 vuotta, enimmillään elinkautinen. Näitä oli noin 4 000.
Karkuruuden saattoi sovittaa myös työ- tai rintamapalveluksella. Näin teki karkuien enemmistö.

Teloitus määrättiin erittäin raskauttavissa tapauksissa ja oli oltava kaksinkertainen karkuri ynnä kieltäytyjä. Teloituksia toimeenpantiin 47 kesällä -44.

Kirjoitat edelleen täyttä pötyä.

Lue lisää

Toisen maailmansodan aikana tuomio kieltäytymisestä oli esimerkiksi kolme ja puoli vuotta kuritushuonetta.

Ota selvää, mitä kuritushuone tarkoittaa. Sota-aikana kuritushuonevangit eivät juoksennelleet linjan takana. Jo hyökkäysvaiheessa 1941 tuomittiin kerralla kaikki syytetyt 10 v. kuritushuonevankeuteen, olet pöllö.

Pöykärille kirjoitti:

Toisen maailmansodan aikana tuomio kieltäytymisestä oli esimerkiksi kolme ja puoli vuotta kuritushuonetta.

Ota selvää, mitä kuritushuone tarkoittaa. Sota-aikana kuritushuonevangit eivät juoksennelleet linjan takana. Jo hyökkäysvaiheessa 1941 tuomittiin kerralla kaikki syytetyt 10 v. kuritushuonevankeuteen, olet pöllö.

Lue lisää

saattoi sovittaa myös palveluksella rintamalla tai selustan työjoukoissa.

Ne, jotka siitä kieltäytyivät, joutuivat tietysti vankiloihin,
Heidät vapautettiin talvella -45 valvontakomission määräyksestä.

Et edelleenkään ole perillä asioista. Kinaat itsesi kanssa.

Lievän tuomion kirjoitti:

saattoi sovittaa myös palveluksella rintamalla tai selustan työjoukoissa.

Ne, jotka siitä kieltäytyivät, joutuivat tietysti vankiloihin,
Heidät vapautettiin talvella -45 valvontakomission määräyksestä.

Et edelleenkään ole perillä asioista. Kinaat itsesi kanssa.

Lue lisää

Lieviä tuomioita ei annettu ja prosessin eteneminen riippui komppanian päälliköstä.

Et ymmärrä alkeita kirjoitti:

Lieviä tuomioita ei annettu ja prosessin eteneminen riippui komppanian päälliköstä.

Linja oli nimenomaan se, että palvelukseen palaavia ei rangaistu kuin muodollisesti. Kaikkia ei sitenkään.
Kieltäytyneet joutuivat tiukalle.

Komppaniaan päällikön lausunto saattoi olla ratkaiseva ja pelastaa esimerkiksi kuolemantuomiolta.

Et edelleenkään ole perillä asioista.

HÖLYNPÖLYÄ!!! kirjoitti:

Linja oli nimenomaan se, että palvelukseen palaavia ei rangaistu kuin muodollisesti. Kaikkia ei sitenkään.
Kieltäytyneet joutuivat tiukalle.

Komppaniaan päällikön lausunto saattoi olla ratkaiseva ja pelastaa esimerkiksi kuolemantuomiolta.

Et edelleenkään ole perillä asioista.

Lue lisää

En kirjoittanut sanaakaan mistään muusta kuin tuomiosta.

Olet hullu kirjoitti:

En kirjoittanut sanaakaan mistään muusta kuin tuomiosta.

Et edelleenkään ole perillä asioista.

Hyvin näkyy!! kirjoitti:

Et edelleenkään ole perillä asioista.

Sai tuomion oltuaan 2 h poissa rivistä ja 1 vrk poissaololla tuli teloitustuomio.

Mitä höpiset kirjoitti:

Kieltäytyjät tuomitiin tapauskohtaisesti. Useimmin määrättiin vankeutta 2-4 vuotta, enimmillään elinkautinen. Näitä oli noin 4 000.
Karkuruuden saattoi sovittaa myös työ- tai rintamapalveluksella. Näin teki karkuien enemmistö.

Teloitus määrättiin erittäin raskauttavissa tapauksissa ja oli oltava kaksinkertainen karkuri ynnä kieltäytyjä. Teloituksia toimeenpantiin 47 kesällä -44.

Kirjoitat edelleen täyttä pötyä.

Lue lisää

Sotilaskarkuruus 1941–1945 Vuosina 1941–1945 suomalainen sotatuomioistuin langetti tuomion noin 32 000 pakoilurikoksesta. Jos lukuun lisätään vielä ne, jotka välttivät syytteeseenpanon, luku nousee 39 000. Suurin osa eli lähes 38 000 tapausta ajoittui jatkosotaan eli vuosille 1941-1944.

Törmäsin tuossa tapaukseen, jossa samalle rintamamiehelle v -42 oli annettu 5v kuritushuonetta ja v-44 9kk vankeutta pelkuruudesta ja karkuruudesta. (tietenkin tapaukset ovat omanlaisiaan) Asianomainen ei ollut kuitenkaan joutunut kärsimään kumpaakaan tuomiota. Muuttuiko "rangaistus-skaala" sodan loppua kohti vai ?

Ykä T kirjoitti:

Törmäsin tuossa tapaukseen, jossa samalle rintamamiehelle v -42 oli annettu 5v kuritushuonetta ja v-44 9kk vankeutta pelkuruudesta ja karkuruudesta. (tietenkin tapaukset ovat omanlaisiaan) Asianomainen ei ollut kuitenkaan joutunut kärsimään kumpaakaan tuomiota. Muuttuiko "rangaistus-skaala" sodan loppua kohti vai ?

Lue lisää

Arvaisinpa, että edelliseen liittyy esimiehen vastustusta jossain määrin ja yksittäisistä teoista saa vähemmän kuin joukolla tehdyistä kapinoista. Rintaman lähellä annettiin kovempia rangaistuksia ja kuritushuonetuomio oli lyhyempi, kun se annettiin suojeluskuntapiirissä.

Mannerheimin mielestä riviin tuli aina päästä takaisin istumasta. JR 48:n historiikki kertoo, että etenemisvaihessa oltiin vähemmän ankaria kuin Tilanteen kiristyessä. Useat kenttäoikeuteen päätyneet vastustivat palautusta linjaan, heidät oli tuomittava kuritushuoneeseen. Miehistö sai lievempiä tuomioita.

Nikke P. kirjoitti:

Arvaisinpa, että edelliseen liittyy esimiehen vastustusta jossain määrin ja yksittäisistä teoista saa vähemmän kuin joukolla tehdyistä kapinoista. Rintaman lähellä annettiin kovempia rangaistuksia ja kuritushuonetuomio oli lyhyempi, kun se annettiin suojeluskuntapiirissä.

Mannerheimin mielestä riviin tuli aina päästä takaisin istumasta. JR 48:n historiikki kertoo, että etenemisvaihessa oltiin vähemmän ankaria kuin Tilanteen kiristyessä. Useat kenttäoikeuteen päätyneet vastustivat palautusta linjaan, heidät oli tuomittava kuritushuoneeseen. Miehistö sai lievempiä tuomioita.

Lue lisää

saattoi siis sovittaa palveluksella rintamalla tai työjoukoissa.

Tällöin rangaistus katsottiin sovitetuksi sodan loppuun mennessä, oli sitä jäljellä tai ei.

Kaikkiaan perustettiin sotilasvangeista useita rintamapataljoonia ja lopuksi kokonainen rykmenttikin, JR 101. Se jaettiin sittemmin eri yhtymiin.

Vankeustuomion kirjoitti:

saattoi siis sovittaa palveluksella rintamalla tai työjoukoissa.

Tällöin rangaistus katsottiin sovitetuksi sodan loppuun mennessä, oli sitä jäljellä tai ei.

Kaikkiaan perustettiin sotilasvangeista useita rintamapataljoonia ja lopuksi kokonainen rykmenttikin, JR 101. Se jaettiin sittemmin eri yhtymiin.

Lue lisää

Kuritushuone-vanki on luettava määrättyyn luokkaan laitoksessa. Luokkia pitää olla yksi pakkoluokka, yksi oppiluokka ja yksi koeluokka. Kuritushuonevanki aloittaa pakkoluokassa eli yksinäissellissä.

Johtokunta päättää kirjoitti:

Kuritushuone-vanki on luettava määrättyyn luokkaan laitoksessa. Luokkia pitää olla yksi pakkoluokka, yksi oppiluokka ja yksi koeluokka. Kuritushuonevanki aloittaa pakkoluokassa eli yksinäissellissä.

Lue lisää

oli myös kuuntelu oppilaita, ne oli luokkaa ylempänä ja ihan vain kuunteli.

kuuntelu oppilaaksi joutui jos esim. tykki porukka oli unohtanut pussin tykin putken päähän ja ampuivat.

Kyllähän omiakin on ammuttu, puolin ja toisin. Jr 53:sta oli upseeri ampunut kaksi rintamamiestä, heidän kieltäytyessä pottuteatterista ja rangaistusmarssilta. Se niistä "herrasmiehistä".

Ykä T kirjoitti:

Kyllähän omiakin on ammuttu, puolin ja toisin. Jr 53:sta oli upseeri ampunut kaksi rintamamiestä, heidän kieltäytyessä pottuteatterista ja rangaistusmarssilta. Se niistä "herrasmiehistä".

Lue lisää

Kerro ammuttujen ja ampujan nimet, kun kerran tiedät.

Muuten lasketit taas tavanomaista valettasi.

pataljoonan komentaja majuri Lindgren hyvin kyseenalaisin perustein. Asiaa jauhettiin vuosikausia sodan jälkeenkin.

"Se sotamies Hytin tapauskin on ollut varmaan sotaoikeuden määräämä tuomio."

Palstan keskusteluille tyypillistä täydellistä tietämättömyyttä.

Hytin ampui kirjoitti:

pataljoonan komentaja majuri Lindgren hyvin kyseenalaisin perustein. Asiaa jauhettiin vuosikausia sodan jälkeenkin.

"Se sotamies Hytin tapauskin on ollut varmaan sotaoikeuden määräämä tuomio."

Palstan keskusteluille tyypillistä täydellistä tietämättömyyttä.

Lue lisää

Tuo oli sarkasmia, huonoa sellaista, myönnän. Outoa että aina palataan tuohon että kaikki on oikeudessa mennyt hyvin.. Mites ne komppanian päällikön tai muun rintamakomentajan ampumat, eikös hekin ole teloittettuja?

Hytti kirjoitti:

Tuo oli sarkasmia, huonoa sellaista, myönnän. Outoa että aina palataan tuohon että kaikki on oikeudessa mennyt hyvin.. Mites ne komppanian päällikön tai muun rintamakomentajan ampumat, eikös hekin ole teloittettuja?

Lue lisää

Kyllä nekin ovat tiedossa ja tutkimuksissa luetteloitu.