Vehmersalmella on pitkä ja kapea Saitanjärvi: pittuutta järvellä on lähes 5 km, mutta leveyttä vain vajaa sata metriä.
Ks. kartta:
http://kartat.eniro.fi/query?what=map&mop=l5&streetname=&streetnumber=&city=&zipcode=&mapstate=4;28.0005;62.8080;0;27.8209;62.8877;28.1801;62.7283;&mapcomp=;;;;;;;;;;;;;;0;0&search_word=&content=&header_group_code=&heading_code=&company_name=&geo_area=&ns=&stq=0
Kysymys järven nimestä: mistäpä arveleisitte tulevan tuon Saitanjärvi-nimen?
Ks. kartta:
http://kartat.eniro.fi/query?what=map&mop=l5&streetname=&streetnumber=&city=&zipcode=&mapstate=4;28.0005;62.8080;0;27.8209;62.8877;28.1801;62.7283;&mapcomp=;;;;;;;;;;;;;;0;0&search_word=&content=&header_group_code=&heading_code=&company_name=&geo_area=&ns=&stq=0
Kysymys järven nimestä: mistäpä arveleisitte tulevan tuon Saitanjärvi-nimen?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mistee työ tuollasen nimen saitta peähänne?
Saitta esiintyy suomalaisessa paikannimistössä siellä täällä. Tarkoittaisikohan se jonkinlaista hentokasvuista puuta tai puuntainta?
GT-kartan CD-versio ei tunne tuota Vehmersalmen Saitanjärveä, sen viereisen Saitanmäen kylläkin.
Saitta löytyy Konnevedeltä, Asikkalasta ja Karttulasta.
Saittajärvi on Suonenjoella, Karttulassa, Sallassa ja Rovanimen mlk:ssa.
Saittajoki liittyy Sodankylän ja Rovaniemen mlk:n maantieteeseen.
– Siitäs saitta!
– Enpä tiedä, enpä taida; mitenkäs se saitan siittäminen tapahtuukaan?
>Tarkoittaisikohan se jonkinlaista hentokasvuista puuta
>tai puuntainta?
Hentokasvuista puuta voisi tarkoittaakin. Sellaisesta taidetaan käyttää myös nimitystä saitakka?
Isävainaan kanssa aikoinaan pikkujärvellä verkoilla kalasteltaessa lyötiin mutaiseen pohjaan (parimetrisessä vedessä, rannan tuntumassa) pystyyn noin 3-metrinen riuku (saitta? – isäni puhui vain "verkon kepistä"). Verkko kiinnitettiin siihen ja se tai parista verkosta muodostuva jata laskettiin riu'usta syvenevän veden suuntaan. Verkon toinen pää jätettiin vapaaksi.
Isommilla järvillä käytettiin sitten painoista, naruista ja kohoista muodostuvia systeemejä molemmissa päissä verkkojataa.
Kun kaivelen muistini lokeroita, niin paikkakunnan jollakin järvellä taisi olla sopukka, jota kutsuttiin "Saijanlaheksi". En ole nähnyt kyseisen lahden nimeä kartalle präntättynä – lieneekö sitten "Saidanlahti"?
Kun tuo sana "jata" tuli puheeksi, niin Jataniemikin siellä jossain oli.
> Saitta löytyy Konnevedeltä, ...
Tuo Konnevesi (järvi ja kunta) löytyy Keski-Suomesta, Päijänteen pohjoispään koillispuolelta. Päijänteen eteläpäästä vedet virtaavat mm. Ruotsalaisen ja Konniveden kautta kohti Kymijokea. Heinolan kaupunki jää Ruotsalaisen ja Konniveden välisen virran varteen. Toisella puolella virtaa on paikka nimeltä Sinilähde – siellä en ole uskaltanut ohi autoillessani käydä janoani sammuttamassa, puhallutusratsioiden pelossa...
Palataanpa asiaan: mitä tarkoittavat nuo nimet Konnevesi ja Konnivesi?
> Isommilla järvillä käytettiin sitten
> painoista, naruista ja kohoista muodostuvia
> systeemejä molemmissa päissä verkkojataa.
Tuollaisesta verkon tai katiskan merkkikohosta käytettiin meillä päin sanaa "tupuri". Onko sana palstalaisille tuttu ja millaisia synonyymejä sille mahtaa löytyä?
>...mitä tarkoittavat nuo nimet Konnevesi ja Konnivesi?
Enpäs nyt hoksaa!...
Ääntyykös tuossa nimessä se alkuperäinen loppu-k?
Siis /konnevvesi/? Mielestäni ei (tulkintani puolesta puhuisi tuo i-llinen muoto)?
/konnevesi/? Silloin konne ei olisi ainakaan niitä verbeistä johdettuja nomineja? Enpä nyt osaa keksiä merkitystä sanalle konne. Olisiko saamelaista tai ehkä [luultavammin - IMO] germaanista alkuperää?
--
Tuosta Sinilähteestä tuli muuten mieleeni Sinikivi. Missä se sijaitsee?...
Lukukerrat eivät näköjään enää pahemmin lisäänny, joten taitaa olla turha odottaa enää vastauksia. Yritän vastata itse ennen kuin koko aihe unohtuu.
Konnevesi ja konnivesi viittaavat kuulemani mukaan siihen veteen, joka on väärällä puolella venettä. Siihen veteen siis, jota yritetään äyskärillä mättää yli laidan takaisin sinne, mistä se on sisään tihkunutkin.
Tieteellistä näyttöä minulla ei tuolle selitykselle ole, joten paremmatkin selitykset ovat edelleen tervetulleita.
Laivoissa ja vähän soutuvenhoa suuremmissa paateissa puhutaan kölin (engl. keel) tuntumassa turkin (engl. durk) alla olevasta pilssistä (engl. bilge) ja siellä lilluvasta öljymähmänsekaisesta pilssivedestä. Laivojen miehistö pumppailee joskus noita pilssivesiä ("konnevesiä/konnivesiä") leväperäisesti mm. Suomenlahteen, ja leväongelmat sen kuin pahenevat!
"Kolme on miehellä pahoa,
kolme miehen kuolemata.
Yksi on vuotava venonen.
Toinen on heittiö hevonen.
Kolmansi äkäinen akka!"
Minulta se hevonen vielä puuttuukin!
Tulisiko se siitä?
"Kolme on miehellä pahoa,
kolme miehen kuolemata.
Yksi on vuotava venonen.
Toinen on heittiö hevonen.
Kolmansi äkäinen akka!"
Tuohon värssyyn pitää vielä palaamani,
jahka kiire hellittää...
Tuollaista tervan ja kalansuomujen kyllästämää konne-/konnivettähän voisi pullottaa ja myydä sopivalla nimellä ja pullon designilla hulppeaan litrahintaan Grassen/Pariisin akselin nimekkäimpien tuotteiden rinnalla! Järvi-Suomen aromit vetäisivät varmaan vertoja Provencen kukkaistuoksuille...
Meillä päin saitta tai saitto on ollut jonkinlainen pitkä keppi tai riuku. Jotkut vanhemmat miehet puhuivat "ongensaitoista" eli vavoista.
Liittyisikö järven nimi jotenkin ongenvapoihin vai lieneekö järven pitkänomainen muoto vaikuttanut nimeen?
Taitaa tämä toinen täsmennykseni sopia tähän ketjuun paremmin:
"Saidanlahden sahan vaiheet
Saitta = seiväs, johon nuotalla tai ongella oltaessa vene kiinnitetään (saitta, vaaja, uppi). Näin sanoo Kansanperinteen sanakirja.
Kalaisan Haminanvuolteen lahdessa on ollut pyydyksiä ja saittoja tiuhassa – siitä nimi Saidanlahti."
http://www.saunalahti.fi/~soutelu/historia.htm
>Meillä päin saitta tai saitto on ollut jonkinlainen
>pitkä keppi tai riuku.
Niin se on. Tuo saitta on sama asia kuin vaaja. Vaaja esiintyy myös paikannimissä, esimerkiksi Vaajasalo.
Viittaan lähemmin nimimerkki K.k:n täsmennykseen II tuossa aiemmin.
Nyt melkein 10 vuotta myöhemmin lisään nimilistaan Saitankärki-nimisen kapean niemen, joka löytyy Sysmästä. Lähistöllä myös Lutuniemi, varsin vekkuli nimi sekin.
No sehän kuulostaa että on väännetty englanninkielestä, niinkuin Satan järvi=saatananjärvi
Nyt, kun ketju lähes 10 vuoden jälkeen aktivoitui, täytyy mainita, että kalastuksessa käytetyn riu'un merkityksessä tunnetaan ilmeisesti samaa perua oleva sana "saja". Esiintyy Etelä-Hämeessä, esimerkiksi Lopen Sajaniemen kylän nimessä. Kuulostaa saamelaisperäiseltä.
Tämän linkin tekstissä on mainittu kuivattua kalaa tarkoittava saamenkielen sana "saitta":
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_hakkinen.pdf
Isäni oli Mikkelin suunnalta, ja hän teki aina haavasta (siis puusta) kesää varten saitan, johon sitten onki kiinnitettiin siimastaan.