Ammattien vaatima vähimmäis ÄO ?

ja ylikin. Lähde on peräisin jostain amerikoista.

Lukiosta voi selvitä alle IQ 95 :n. IQ:llä 85 vain yksi kolmestasadasta kykenee suorittamaan lukion.

Älykkyydellä ja menestyksellä on selvä yhteys.

More IQ kirjoitti:

ja ylikin. Lähde on peräisin jostain amerikoista.

Lukiosta voi selvitä alle IQ 95 :n. IQ:llä 85 vain yksi kolmestasadasta kykenee suorittamaan lukion.

Älykkyydellä ja menestyksellä on selvä yhteys.

"Älykkyydellä ja menestyksellä on selvä yhteys. "

Joo, varmasti joson nokian saappaan tasoinen älyllisessä toiminnassa, ei pärjää kovin hyvin, mutta jos on tavis tai parempi voi pärjätä oikein hyvinkin, sillä olikos se viimevuonna julkaistu väitös asiasta totesi, että sosiaaliset suhteet vaikuttavat työuran kehitykseen enemmän kuin älykkyys

Tuosta saat linkin sivulle: http://www.iqcomparisonsite.com/Occupations.aspx

Ei ole järin mielekästä puhua jostakin täsmällisestä ÄO-tuloksesta ammattien suhteen. On parempi puhua vaikkapa 25,50 ja 75 prosentin vaihteluväleistä. Tällöin kuva ammattien vaatimuksista tulee mielekkäämmäksi. Toisin sanoen, normaaliälykkyydellä pärjää miltei missä tahansa ammatissa. Jotkut ammatit vaativat erityistä lahjakkuutta, mutta se ei silti merkitse, että ko. ammatti vaatisi korkeata ÄO:ta. Esimerkiksi johtajien ÄO:ksi tuo 130 on naurettavan korkea, oikea luku lienee lähellä 110. Professorien keskimääräinen ÄO on jonkin verran johtajien korkeampi, mutta sekään kovin ihmeellinen. Suomessa ei tutkimustietoa asiasta ole, koska ÄO-testaus ei ole merkittävä tekijä kouluihin tai ammatteihin valittaessa. Mensalla lienee asiasta jonninmoista selvitystä tehtynä, mutta sekään ei ole julkaissut asiasta mitään.

Sven Tuuba kirjoitti:

Tuosta saat linkin sivulle: http://www.iqcomparisonsite.com/Occupations.aspx

Ei ole järin mielekästä puhua jostakin täsmällisestä ÄO-tuloksesta ammattien suhteen. On parempi puhua vaikkapa 25,50 ja 75 prosentin vaihteluväleistä. Tällöin kuva ammattien vaatimuksista tulee mielekkäämmäksi. Toisin sanoen, normaaliälykkyydellä pärjää miltei missä tahansa ammatissa. Jotkut ammatit vaativat erityistä lahjakkuutta, mutta se ei silti merkitse, että ko. ammatti vaatisi korkeata ÄO:ta. Esimerkiksi johtajien ÄO:ksi tuo 130 on naurettavan korkea, oikea luku lienee lähellä 110. Professorien keskimääräinen ÄO on jonkin verran johtajien korkeampi, mutta sekään kovin ihmeellinen. Suomessa ei tutkimustietoa asiasta ole, koska ÄO-testaus ei ole merkittävä tekijä kouluihin tai ammatteihin valittaessa. Mensalla lienee asiasta jonninmoista selvitystä tehtynä, mutta sekään ei ole julkaissut asiasta mitään.

Saat olla ihan varma, etteivät 110 ÄO pointsin taunot pärjää suuryrityksen terävimmässä johdossa. Olen yritysmaailmassa mukana ja se on kyllä siellä yleisesti tiedossa. Tosin siitä puhutaan pieteetillä johtajia valittaessa, etteivät hakemuksensa jättäneet 110-tuppuraiset pahoita mieltään.

Johtaja140 kirjoitti:

Saat olla ihan varma, etteivät 110 ÄO pointsin taunot pärjää suuryrityksen terävimmässä johdossa. Olen yritysmaailmassa mukana ja se on kyllä siellä yleisesti tiedossa. Tosin siitä puhutaan pieteetillä johtajia valittaessa, etteivät hakemuksensa jättäneet 110-tuppuraiset pahoita mieltään.

ei ole samanlainen kuin esimerkiksi titteli, jolla on sitten mukava esittäytyä dipl. ins. Turakainen yms. Toisin sanoen, tuo luku kertoo ihmisestä aika vähän. Yrityselämässä on varmaan mukana niitä, joilla on huippuälykkään paperit, mutta heidän jälkiään saavat sitten korjata nämä hiukan hitaammat kaverit. Yritysjohtaja tarvitsee ennen kaikkea markkinoiden syvällistä ymmärtämistä ja tietoa, ei yleensä mitään hirveän nopeita mielenliikkeitä. Muistat varmaan Kylävaaran seikkailuja yritysmaailmassa: Mensan paperit, aluksi miljoonien virtuaalitulot, sen jälkeen miljoonien todelliset velat, joita kai makselee vieläkin.

Johtaja140 kirjoitti:

Saat olla ihan varma, etteivät 110 ÄO pointsin taunot pärjää suuryrityksen terävimmässä johdossa. Olen yritysmaailmassa mukana ja se on kyllä siellä yleisesti tiedossa. Tosin siitä puhutaan pieteetillä johtajia valittaessa, etteivät hakemuksensa jättäneet 110-tuppuraiset pahoita mieltään.

Ilmankos meno alkaa olla ihan älytöntä. Suuryritys on muodostunut suotuisista olosuhteista, ei siitä että älykäs on kaupannut jääkaappeja eskimoille. Muutenhan älykkäät kannattaisi jalkauttaa kituville aloille. Vaan on niin että älykkäät itsekkäinä ja kunnianhimoisina haistavat menestyksen mahdollisuuden ja hakeutuvat sinne. Ja kilpailevat sitten toisten älykkäiden kanssa. Onneks olkoon vaan meille tyhmille.

Se muu kirjoitti:

Ilmankos meno alkaa olla ihan älytöntä. Suuryritys on muodostunut suotuisista olosuhteista, ei siitä että älykäs on kaupannut jääkaappeja eskimoille. Muutenhan älykkäät kannattaisi jalkauttaa kituville aloille. Vaan on niin että älykkäät itsekkäinä ja kunnianhimoisina haistavat menestyksen mahdollisuuden ja hakeutuvat sinne. Ja kilpailevat sitten toisten älykkäiden kanssa. Onneks olkoon vaan meille tyhmille.

älykäs kommentti. Älykkäät haistavat rahan, joku muu on ollut se yrittäjä, joka sitten on luonut perustan menestykselle. Itse en valitsisi hallintoneuvoston fiktiivisenä jäsenenä sitä älykkäintä hakijaa tj:ksi. Älykkäille sopivat tutkimus, tuotekehitys ja markkinointitehtävät, mutta eivät sellaiset, joissa heillä on valtaa tehdä yksin päätöksiä yrityksessä. Älykäs nimittäin on yleensä tyhmänylpeä ja uskoo omiin ideoihinsa kuin vuoreen. Älykkäimpien on turvallisinta antaa huseerata suljetussa systeemissä, jossa suuretkaan virheet eivät tuhoa yritystä. Avoin systeemi, sellainen kuten markkinat tai yhteiskunta, on myrkkyä älykkäille. Tämä johtuu siitä, että avoimessa systeemissä muuttujia on liian paljon ollakseen enää kenenkään hallittavissa. Ja tätä älykäs ei yleensä (poikkeuksia tietenkin on, huippuälykäskin voi olla viisas) kertakaikkiaan suostu ymmärtämään. Samoin on joskus älykkäille ylipääsemättömän vaikeaa ymmärtää, että hänellä on yrityksessä vastuu kaikkien, myös niiden tyhmempien, osakkaiden rahoista.