Aloitin juoksuharrastukseni viime marraskuussa ja lähes nollasta. Semmonen 1,5km jaksoin juosta hädin tuskin ja tahtikin oli alusta asti liian kova. 5km lenkkejä tein kolme kertaa viikossa, joista 2-3km juoksin. Kenkinä olivat jotkut pronaatiotuetut Asicsit jotka olin löytänyt -60% laarista joskus. No polvethan siinä kipeytyivät mistä syytin kenkiäni. Menin Puhoksen Intersporttiin ja kohdalleni osui vähän pätevämpi myyjä jolta ostin sitten footbalance-pohjalliset ja Niken Pegasukset, pronaatiotuilla en kuulemma tehnyt mitään. Juoksuharrastus jatkui paljon kivuttomammin tällä kokoonpanolla, mutta polvet kipeytyivät silti. Tässä on juoksuharrastukseni pähkinän kuoressa ja haluaisin jatkaa harrastusta rikkomatta polviani.
Googlesta olen kahlaillut tietoa polvivaivoihini ja ilmeisesti syy polvien kipeytymiseen voisi olla juoksutekniikkani. Juoksen pitkällä askeleella ja aina käntäpää edellä. Kilometrejä kertyy viikkoa kohden noin 20 ja keskivauhdilla 5min/km. Netissä moni sivusto julistaa paljasjaloin ja päkiöillä juoksemisen ilosanomaa ja varsin pätevillä perusteilla. Ostin tossa muutama päivä sitten Vibramin fivefingerssit ja vein ne samantien kevyelle lenkille. Ero oli huima, ei tullut enää mieleenkään juosta pitkällä askeleella ja käntäpää edellä ja polvetkin tuntuivat tärähtävän huomattavasti vähemmän. Puolessa välissä kolmen kilometrin kevyttä lenkkiäni jonka olin juossut täysin eri tekniikalla kuin aikaisemmin, lyhyellä askeleella ja päkiä edellä kenkien pakottamana, alkoivat pohkeet kipeytyä ja kun kotiin pääsin niin ne olivat ihan jumissa. Tässä pari päivää olen koipiani lepuutellut, mutta pohkeet ovat edelleen jumissa ja lenkille ei tee mieli lähteä etenkään vibrameissa.
Miten juoksutekniikkaa kannattaisi alkaa rakentamaan uudestaan rikkomatta itseään?
Googlesta olen kahlaillut tietoa polvivaivoihini ja ilmeisesti syy polvien kipeytymiseen voisi olla juoksutekniikkani. Juoksen pitkällä askeleella ja aina käntäpää edellä. Kilometrejä kertyy viikkoa kohden noin 20 ja keskivauhdilla 5min/km. Netissä moni sivusto julistaa paljasjaloin ja päkiöillä juoksemisen ilosanomaa ja varsin pätevillä perusteilla. Ostin tossa muutama päivä sitten Vibramin fivefingerssit ja vein ne samantien kevyelle lenkille. Ero oli huima, ei tullut enää mieleenkään juosta pitkällä askeleella ja käntäpää edellä ja polvetkin tuntuivat tärähtävän huomattavasti vähemmän. Puolessa välissä kolmen kilometrin kevyttä lenkkiäni jonka olin juossut täysin eri tekniikalla kuin aikaisemmin, lyhyellä askeleella ja päkiä edellä kenkien pakottamana, alkoivat pohkeet kipeytyä ja kun kotiin pääsin niin ne olivat ihan jumissa. Tässä pari päivää olen koipiani lepuutellut, mutta pohkeet ovat edelleen jumissa ja lenkille ei tee mieli lähteä etenkään vibrameissa.
Miten juoksutekniikkaa kannattaisi alkaa rakentamaan uudestaan rikkomatta itseään?
Vastaukset 7
Vanhimmat
päkiäjuoksu ei ole mikään ratkaisu ongelmiin. Ongelmat vain siirretään anatomisesti toiseen paikkaan.
Kantapääastunta ei aiheuta polvikipuja, vaan kyse on luultavimmin jostain rakenteellisesti tai lihasten tasapainollisesta ongelmasta. Kevyt kantapääastunta ei myöskään vaadi askeleen venyttämistä ylipitkäksi.
Näitä kahta videota vertaillessani päädyin siihen lopputulokseen, että päkiäaskelluksella tulee ainakin vähemmän ongelmia:
http://www.youtube.com/user/skeletonheb#p/u/8/F0UlMam8-lw
http://www.youtube.com/watch?v=MZyEgLB0SOk
Ei ole myöskään tullut vastaan tutkimuksia jotka puoltaisivat kantapääaskellusta.
ilmeisesti tarkoitushakuisesti(?) otettiin kantapääaskellus liian eteen vartalon painopisteestä. Mikään ei myöskään pakota jalkaa laskeutumaan noin voimakkaasti kantapäälle. Päkiäjuoksuapostolit ilmeisesti näkevät vain kaksi ääripäätä, selkeän päkiäpainotteisuuden vs. erittäin voimakkaan kanta-askelluksen.
"Ei ole myöskään tullut vastaan tutkimuksia jotka puoltaisivat kantapääaskellusta."
With each heel strike, the calcaneal fat pad cushions the foot and body from direct and potentially
catastrophic impact. A healthy, middle-aged man has a gait velocity of approximately 82m/minute
and a cadence of 116. This rate results in 58 heel strikes per minute with a force of up to 110% of
body weight. A sprinter does not place a direct increased stress on the heel, but a middle- or
long-distance runner may generate a force of up to 200% of body weight. Considering timing,
impact forces, and average heel pain area (23cm[2] ), the loading pressure of a 70-kg man is
approximately 9.3kg/cm[2] when he is running.
Anatomic studies of the human heel pad have identified structural specialization capable of
withstanding these high loads. [2] The anatomy of the heel pad was first described by Tietze in
1921. [3] He emphasized the specialized anatomy of the heel pad, with elastic adipose tissue
organized as spiral-formed, fibrous tissue septa anchored to one another, the calcaneus, and the
skin. Designed to resist and absorb compressive loads, the tissue septa are U-shaped or
comma-shaped fat-filled columns with a vertical orientation. The septa are reinforced internally
with elastic transverse and diagonal fibers that connect the thicker walls and separate the fat into
compartments or cells. The thickness of the heel pad is the most important factor in determining the stresses seen in the tissues beneath it. [4] After age 40, the adipose tissue usually begins to
deteriorate gradually, with the insidious loss of collagen, elastic tissue, water, and overall
thickness of the heel pad. The result is an inescapable softening, flaccidness, and thinning in the
heel pad and a concomitant loss of shock attenuation. Some patients experience these changes
earlier because of genetic factors.
2. Jahss MH, et al: Investigations into the fat pads of the sole of the foot: anatomy and histology. Foot Ankle 1992; 13:233.
3. Tietze A: Ueber den Architektonischen Aurbau des Bindegenebes in der Neuschilchen Fuss-sohle. Beitr Z Klin Chir 1921; 123:493.
4. Jahss MH, Kummer F, Michelson JD: Investigations into the fat pads of the sole of the foot: heel pressure studies. Foot Ankle 1992; 13:227.
"päkiäaskelluksella tulee ainakin vähemmän ongelmia"
Onko sinulla tuohon heittää linkkiä johonkin/joihinkin päteviin tieteellisiin tutkimuksiin tai edes asiantuntijoiden mutu-mielipiteisiin? Ihan aidosti kiinnostaa tämä asia entisenä vaivattomana kanta-astujana ja nykyisenä vaivaisena (joskin myös kovasti vanhentuneena) päkiäastujana.
kenkien pohjista ja kerro molemmista pareista, missä ne ovat. Usein pronaatio-asiat ovat polvivaivojen takana.
Lähes identtisesti molemmat kengät ovat kuluneet: kantapäistä ja kantapäistä vähän eteenpäin nilkkojen kohdalla sisäsyrjästä, mutta ei juurikaan ulkosyrjästä samasta kohtaa, päkiästä molemmin puolin yhtä paljon.
Juu eli teit oiken vaihtaessasi vibrameihin. Mutta unohdit tärkeän asian: totuttelun! Siirry pikku hiljaa päkiä juoksuun äläkä juoks liian pitkiä lenkkejä alkuun. Näin pohkeet voimistuvat ja tottuvat päkiäpainotteiseen juoksuun!
Päkiäjuoksuun siirtyminen vaatii pitkän "opettelun". Se ei tapahdu päivässä eikä viikossakaan. Muuten on edessä ongemat, jotka vaivaavat koko kesän. En suosittele!