Jään sulaminen luonnossa

Talven jälkeen jäät alkavat sulaa luonnossa,kun sää lämpenee ja sataa vettä.Lämpötila täytyy olla silloin nollacelsiuksen yläpuolella,jolloin jää ja lumikin muuttuvat joko vedeksi tai kaasuksi.Niin ollen materian olo-
muotojen muutos perustuu luonnonlakiin
B2 = B1 x a
Kun jään paino N,tilavuus V ja tiheys B noudattavat luonnonlakia N = B x V,jään tilavuus V on luonnossa
noin 10 prosenttia suurempi kuin vedellä
B2 = 1e 6 g/m3 (veden tiheys)
B1 = 900000 g/m3 (jään tiheys)
a = 1,1 Ms (sulamisnopeus)

Teoriassa vain lumi sulaa vähän nopeammin kuin jää,sillä lumen tiheys B1 on noin 800000 g/m3.Vaikka
lämpötila olisi kuinka korkealla hyvänsä,puhdas jää ei voi sulaa nopeammin kuin 1,1 Ms,koska hapella ja
oksideilla on niin erikoinen ominaisuus,että niillä on pysyvä tiheys 1430 g/m3 materian olomuodosta
riippumatta.Luonnollisesti suurin osa sulaneesta jäästä muuttuu joko vetykaasuksi tai nestemäiseksi
vedyksi,mutta seuraavassa esimerkissä jää muuttuukin oksideiksi
1430 g/m3 / 900000 g/m3 = 0,002 Ms

Hapen ja oksidien pysyvästä tiheydestä B johtuen aineellinen spektrianalyysi on esimerkiksi luonnonlaeissa
A = d x r
F = m x a
ja putoamislaissa
a = B x 4,2 x i x r
Niiden lukuarvot ovat kääntäen verrannollisia myös happireaktiossa
B2 = B1 x a
sekä yhtälöissä
m / a = d / r = B2 / B1
jolloin oksidispektrin tangenttikulma = 45 astetta = 1.Jos näemme jäässä tai vedessä oksidispektrin,reak-
tionopeus a on aivoissakin silloin 0,002 Ms,aineen pituus r on 0,144 M ja aivojen tiheys sama kuin vedellä
eli 1e 6 g/m3.Toisaalta aivot on sitä,mitä henkilö sielunlaissa "syö".