http://www.astrobio.net/exclusive/3476/seeing-the-closest-aliens-will-take-centuries
On se hullua, kun tiedmiehet väittävät että nopea matkustaminen ei ole mahdollista, koska hukkasten törmääminen suurinopeuksiseen alukseen aiheuttaisi suurta tuho!
Totta helvetissä moiset törmäykset pystytään estämään! esim magneettisella kilvellä ohjaamaan nämä hiukkaset pois tieltä,,
On se hullua, kun tiedmiehet väittävät että nopea matkustaminen ei ole mahdollista, koska hukkasten törmääminen suurinopeuksiseen alukseen aiheuttaisi suurta tuho!
Totta helvetissä moiset törmäykset pystytään estämään! esim magneettisella kilvellä ohjaamaan nämä hiukkaset pois tieltä,,
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ja kaikki mahdoliset hiukkasetko ovat magneettisia? Muutenhan ne kaiketi eivät reagoi magneettikenttään...
Enpä usko että on olemassa muuta kaikkiin mahdollisiin hiukkasiin vaikuttavaa kenttää kuin gravitaatiokenttä. En vain ole koskaan kuullut gravitaatiosta joka työntäisi poispäin.
Magneettikenttä on teille hörhöille vakioratkaisu lähes kaikkeen. Lukekaa edes peruskoulun fysiikka, nii että myös ymmärrätte sen, niin tuon asteiset mokat ainakin vähenevät.
Arthur Clarkin "Kaukaisen maan laulut" tarinassa tällaisella tähtienvälisellä, nopealla aluksella oli kymmenien metrien paksuinen, kuluva jääkilpi ottamassa vastaan hiukkasten ja pikkukivien törmäyksiä. Ei huono idea. Kirjan (jonka parasta antia on loistava kuvaus Maan lopusta) pääsisältönä on välipysähdys meriplaneetan kiertoradalle rakentamman uutta kilpeä kuluneen tilalle.
Kirja on yksi Clarkin parhaita. Siinä on monta, loistavaa ideaa.
Joo, onhan tuo kirja Clarken parhaita, mutta jos "insinööriscifi" ei aiheuta heijaria, niin teoksesta ei paljon käteen jää(*. Clarke kun oli esim. henkilökuvauksen suhteen niitä kaikkein huonoimpia scifikirjailijoita. Ja on tavallaan hyvin ironista, että esim. huumehörhö Philip K. Dickin kirjat sisältävät enemmän oikeaan osuneita "ennustuksia" kuin Clarken tuotanto - Dickhän ennakoi mm. reality-TV:n:-)
(* Lapsuuden loppu ja Rendezvous with Rama ovat kyllä ihan hyviä kirjoja, jälkimmäisen jatko-osat olisi voinut kyllä jättää tekemättä:-(
"Clarke kun oli esim. henkilökuvauksen suhteen niitä kaikkein huonoimpia scifikirjailijoita"
Tuo on nyt todellakin vain subjektiivinen näkemys.
"Lapsuuden lopussa" todellakin ihmiset ovat sivuosissa, kaikki muu, teknologia, tiede, luonto, ja kuvauksen kirkkaus, uskottavuus, yksityiskohtaisuus ovat tärkeämpiä. Mutta Rama- trilogia (kvadrologia?) on tässä suhteessa täysin päinvastainen. Siinä pääosissa ovat ihmisen ja muut älylliset olennot, persoonallisuuksina. "Gardens of Rama" (tai sinnepäin, sarjan toiseksi viimeinen kirja) on minusta Clarken ja koko genren parhaita. Scifin koko olemushan on siinä, että se jättää miettimään yksityiskohtia, ratkaisuja, ideoita, mahdollisuuksia ... siis avartaa ajattelua. Ja näitä Rama-trilogia sisälsi paaaljon.
Pakotti suorastaan vähän laskeskelemaan tuota kilpeä.
Jos ollaan vähän varovaisia ja laitetaan aluksen nopeudeksi vaikkapa "vain" 10 tuhatta km/sek, joka on vielä kaukana valon nopeudesta, olisi aluksen ja törmäävän hiukkasen suhteellinen nopeus suunnilleen tuo 10 milj m/s. Gramman painoisen hiekanmurusen törmäysenergia olisi siis 10000000m/spot2*0,001kg.
Sata miljardia joulea siis.
Jos ajatellaan, että tuo vesikilpi on avaruudessa jäätyneenä -270 asteeseen kuluu vesigramman lämmittämiseen 0 asteeseen 1134 J
Siitä sitten vedeksi sulattamiseen 333 J
Siitä sitten sata asteiseksi lämmittämiseen 420 J
Siitä sitten höyrystämiseen 2260 J
Yhteensä ottaisi gramma kilpeä 4143 J
Gramman kivensirun isku veisi siis noin 25 tonnia vettä.
Phuuh, toivottavasti meni edes sinnepäin.
Ja jos nopeus nostetaan 100 tuhanteen km/sek, kolmasosaan valon nopeudesta, joka varmasti olisi vähintäänkin tavoite pitkillä matkoilla, menisi vettä 2500 tonnia.
Mutta mikäs siinä, jos Atlanti napattaisiin matkaseuraksi, eihän sitä täällä sitten enää kaivattaisikaan, jos pakko olisi lähteä.
Kilven sisällähän olisi sitten paljon pakastekalaakin matkaevääksi.
Jos Atlanti otettaisiin mukaan niin mikä ettei oteta sitten mukaan koko paska
Puhuin nimenomaan suojakilvestä, enkä mistää Nooakin arkista.
Koko paska painaa sentään tuhottomasti verrattuna pelkkään Atlantiin. Ja Atlanti on pelkästään tuiki tarpeellista vettä; eikä me matkalla tarvita mitään maata, sitähän löytyy sitten sieltä jostain.
Nimittäin veden lämpöarvot kiloa kohti ovat aivan omaa luokkaansa ja niitä juuri tarvitaan, kun suojakilvestä puhutaan; törmäyksen liike-energia kun muuttuu juuri pääasiassa lämmöksi.
Ps, tuossa laskelmassa huomasin itseasiassa virheen heti "lähetä"-klikkaamisen jälkeen; tuosta kertolaskusta puuttui *0,5; nimittäin E=0,5mv2, joten arvot puolittuvat.
Joka tapauksessa tuollaisilla yli 100 000 km sekuntivauhdeilla jo grmmankin jyvänen höyrystää tuhansia tonneja vettä.
Harvoin saa noin tyhmä oma-aivoinen olettelu (tarkoitan aloittajaaI) näin paljon viisaita vastauksia.
Melkein joka Philip K. Dickin kirjassa eletään ydinsodan jälkeistä aikaa, Mars ja muutkin osat aurinkokuntaa on asuttuja, vaan eipä ole oikeasti ollut ydinsotaa ja muun avaruuden asuttaminen ei ole lähelläkään.
Mutta silti Dickin kirjat on suhteellisen hauskoja scifin joukossa, melkeinpä hauskimpia.
Jep. Tuosta opimme, että gramman murunen tähtienvälisessä avaruudessa on iso häirikkö. Onko niitä paljon? Sitä kun ei vielä tiedä. Aika näyttää.
Ja taitaa olla isohko myös tuolla tähtienvälisessä avaruudessa noin yleensäkin. Olisikohan ne hiukkaset pääasiassa siellä tuollaista pölyluokkaa, ja niitäkin harvakseen.
Suojaamattomana ei sinne sitten ilmeisesti kuitenkaan kannata lähteä, jos nyt sitten joskus tuollaisiin nopeuksiin päästäisiin.