hei
onko kukaan harrastaja joka tekee hopeakoruja esim myyjäisiin niin oletteko leimauttanut korut
jossain ja jos niin missä ja paljonko tulee maksamaan
olen näperrellyt noita lenkki ketjuja ja niistä tulee väkisin yli 10g painavia
ja nyt niitä on enemmän kuin omaan tarpeeseen.
olen lukenut että inspecta leimaisi koruja ,mmutta millä hinnalla
siis kannattako vai ripustanko kaikki omaan kaulaan.
kiitos jo kaikille jotka viitsivät vastata ja neuvoa
hopeakorut
15
3381
Vastaukset
Jätä aukinaisia lenkkejä ja pistä useampi leima. Minä leimaan ainoastaan sellaisia koruja jotka näyttävät tusinatavaralta, mutta sellaiset joita voisin itse kutsua taidekoruiksi jätän leimaamatta. Voisin tietysti jonkun irto-osan leimata, mutta eipä se niin tähdellistä, kun työn hinta ylittää kuitenkin niin rankasti sen materiaalin hinnan.
Pistä niitä sun koruja johonkin näytille, olisi ihan kiva nähdä.- muinaismummo.
nyt en oikeen ymmärtäny miksi aukinaisia lenkkejä pitäisi jättää ja miksi useampi leima???
eikös kaikki yli 10g painavat vaadi leiman
miten ne taidekorut voi jättää ilman leimaa
onko sulla omat leimat vai missä teetät ne ja se hinta
kannattaako harrastajan hankkia omat leimat todellkin teen vain huvikseni en elääkseni .
mutta kun on tullut noita yli10g painoisia . ja niitä voisi vaikka joulumyyjäisissä myydä - kultasepän alku
muinaismummo. kirjoitti:
nyt en oikeen ymmärtäny miksi aukinaisia lenkkejä pitäisi jättää ja miksi useampi leima???
eikös kaikki yli 10g painavat vaadi leiman
miten ne taidekorut voi jättää ilman leimaa
onko sulla omat leimat vai missä teetät ne ja se hinta
kannattaako harrastajan hankkia omat leimat todellkin teen vain huvikseni en elääkseni .
mutta kun on tullut noita yli10g painoisia . ja niitä voisi vaikka joulumyyjäisissä myydäYli 10 g hopeakorut pitää leimata, jos niitä tekee myyntiin, mukaanlukien niin taiteelliset kuin vähemmän taiteellisetkin tuotokset. Duke.of.America varmaan kirjoituksellaan tarkoittaa, että leimausvaatimus koskisi vain yhteenjuotettuja osia, ja avolenkeillä toisiinsa kiinnitetyt alle 10 g painavat osat eivät näin ollen tarvitsisi leimoja, mutta jos kyseessä on yhtenä kokonaisuutena myytävä koru, se on leimattava.
Mielestäni on jokseenkin epäilyttävää, jos joku suostuu omilla leimoillaan toisten tuotoksia leimaamaan - kun oman nimileimansa lyö koruun, tämä tarkoittaa, että vastaa siitä, että koru on säännöksien mukainen. Miten voi varmuudella tietää, että jonkun toisen valmistama koru on todella aitoa hopeaa ja juuri sitä pitoisuutta kuin sen väitetään olevan, jollei ole ollut seuraamassa korun valmistusta ja käytettyjä raaka-aineita?
Olen kuullut, että joidenkin muinaisketjukurssien yhteydessä on ollut mahdollista leimauttaa korunsa, mutta tässä on ollut kyseessä tilanne, jossa leimaaja on toimittanut kurssilla käytetyt hopealangat, ja on voinut tätä kautta taata materiaalien aitouden. Vastaavaa palvelua voi varmaan tiedustella siltä taholta, mistä omat hopealankansa on hankkinut.
Omaksi ilokseenhan voi tehdä jalometallikoruja ihan niin paljon kuin haluaa, oli leimoja tai ei. Leimausvelvollisuus tulee eteen vasta sitten, jos ja kun koruja haluaa myydä. Jos myymistä harkitsee, jää lähinnä vaihtoehdoiksi joko valmistaa myyntiin vain alle 10 g hopeaa sisältäviä koruja tai sitten suosiolla hankkia toiminimi (leimausoikeutta ei saa ilman yritystä) ja viralliset leimat. Yksi mahdollisuus on tietysti pysyttäytyä niissä metalleissa, joita ei tarvitse leimata...
Välillä leimausvelvollisuus tuntuu raivostuttavalta - itse olen juuri siinä elämänvaiheessa, että pitäisi omat leimat hankkia, ja paljon on asiassa pohdittavaa. Monissa maissa korujen leimaaminen on vapaaehtoista, mutta kyllä Suomen malli loppujen lopuksi on parempi - tätä kautta ainakin pääsääntöisesti voi luottaa, että ostettu koru on sitä metallia, mitä sen sanotaankin olevan, ja korun myyjän tai tekijän pystyy tarvittaessa jäljittämään.
Niin, ja Inspecta tosiaan tarkistaa ja leimaa jalometallisia koruja, mutta ainakin jokunen vuosi sitten hinta oli sen verran suolainen, että pienten koruerien kanssa ei kannata harkita... kultasepän alku kirjoitti:
Yli 10 g hopeakorut pitää leimata, jos niitä tekee myyntiin, mukaanlukien niin taiteelliset kuin vähemmän taiteellisetkin tuotokset. Duke.of.America varmaan kirjoituksellaan tarkoittaa, että leimausvaatimus koskisi vain yhteenjuotettuja osia, ja avolenkeillä toisiinsa kiinnitetyt alle 10 g painavat osat eivät näin ollen tarvitsisi leimoja, mutta jos kyseessä on yhtenä kokonaisuutena myytävä koru, se on leimattava.
Mielestäni on jokseenkin epäilyttävää, jos joku suostuu omilla leimoillaan toisten tuotoksia leimaamaan - kun oman nimileimansa lyö koruun, tämä tarkoittaa, että vastaa siitä, että koru on säännöksien mukainen. Miten voi varmuudella tietää, että jonkun toisen valmistama koru on todella aitoa hopeaa ja juuri sitä pitoisuutta kuin sen väitetään olevan, jollei ole ollut seuraamassa korun valmistusta ja käytettyjä raaka-aineita?
Olen kuullut, että joidenkin muinaisketjukurssien yhteydessä on ollut mahdollista leimauttaa korunsa, mutta tässä on ollut kyseessä tilanne, jossa leimaaja on toimittanut kurssilla käytetyt hopealangat, ja on voinut tätä kautta taata materiaalien aitouden. Vastaavaa palvelua voi varmaan tiedustella siltä taholta, mistä omat hopealankansa on hankkinut.
Omaksi ilokseenhan voi tehdä jalometallikoruja ihan niin paljon kuin haluaa, oli leimoja tai ei. Leimausvelvollisuus tulee eteen vasta sitten, jos ja kun koruja haluaa myydä. Jos myymistä harkitsee, jää lähinnä vaihtoehdoiksi joko valmistaa myyntiin vain alle 10 g hopeaa sisältäviä koruja tai sitten suosiolla hankkia toiminimi (leimausoikeutta ei saa ilman yritystä) ja viralliset leimat. Yksi mahdollisuus on tietysti pysyttäytyä niissä metalleissa, joita ei tarvitse leimata...
Välillä leimausvelvollisuus tuntuu raivostuttavalta - itse olen juuri siinä elämänvaiheessa, että pitäisi omat leimat hankkia, ja paljon on asiassa pohdittavaa. Monissa maissa korujen leimaaminen on vapaaehtoista, mutta kyllä Suomen malli loppujen lopuksi on parempi - tätä kautta ainakin pääsääntöisesti voi luottaa, että ostettu koru on sitä metallia, mitä sen sanotaankin olevan, ja korun myyjän tai tekijän pystyy tarvittaessa jäljittämään.
Niin, ja Inspecta tosiaan tarkistaa ja leimaa jalometallisia koruja, mutta ainakin jokunen vuosi sitten hinta oli sen verran suolainen, että pienten koruerien kanssa ei kannata harkita...Voi olla että minä olen pudonnut vaan kärryiltä. Minä en tee koruja myyntiin, tai jos joku pyytää, niin voin ehkä myydä. Olin kuvitellut että jos ei toimi ammatinharjoittajana, niin ei yli 10grammasia saisi leimata ja siksi ajattelin niitä avonaisia lenkkejä. Jokainen osahan leimataan. Olen varmaan eksynyt:D
- avolenkkitär
Duke.of.America kirjoitti:
Voi olla että minä olen pudonnut vaan kärryiltä. Minä en tee koruja myyntiin, tai jos joku pyytää, niin voin ehkä myydä. Olin kuvitellut että jos ei toimi ammatinharjoittajana, niin ei yli 10grammasia saisi leimata ja siksi ajattelin niitä avonaisia lenkkejä. Jokainen osahan leimataan. Olen varmaan eksynyt:D
olen kyllä ymmärtänyt ,että kaikki yli 10g PITÄÄ leimata .myös avolenkeistä tehdyt ,jos
niiistä muodostuu yhtenäinen koru
ethän niitä lenkkejä irrallisina kai myy - Kulta Seppä
kultasepän alku kirjoitti:
Yli 10 g hopeakorut pitää leimata, jos niitä tekee myyntiin, mukaanlukien niin taiteelliset kuin vähemmän taiteellisetkin tuotokset. Duke.of.America varmaan kirjoituksellaan tarkoittaa, että leimausvaatimus koskisi vain yhteenjuotettuja osia, ja avolenkeillä toisiinsa kiinnitetyt alle 10 g painavat osat eivät näin ollen tarvitsisi leimoja, mutta jos kyseessä on yhtenä kokonaisuutena myytävä koru, se on leimattava.
Mielestäni on jokseenkin epäilyttävää, jos joku suostuu omilla leimoillaan toisten tuotoksia leimaamaan - kun oman nimileimansa lyö koruun, tämä tarkoittaa, että vastaa siitä, että koru on säännöksien mukainen. Miten voi varmuudella tietää, että jonkun toisen valmistama koru on todella aitoa hopeaa ja juuri sitä pitoisuutta kuin sen väitetään olevan, jollei ole ollut seuraamassa korun valmistusta ja käytettyjä raaka-aineita?
Olen kuullut, että joidenkin muinaisketjukurssien yhteydessä on ollut mahdollista leimauttaa korunsa, mutta tässä on ollut kyseessä tilanne, jossa leimaaja on toimittanut kurssilla käytetyt hopealangat, ja on voinut tätä kautta taata materiaalien aitouden. Vastaavaa palvelua voi varmaan tiedustella siltä taholta, mistä omat hopealankansa on hankkinut.
Omaksi ilokseenhan voi tehdä jalometallikoruja ihan niin paljon kuin haluaa, oli leimoja tai ei. Leimausvelvollisuus tulee eteen vasta sitten, jos ja kun koruja haluaa myydä. Jos myymistä harkitsee, jää lähinnä vaihtoehdoiksi joko valmistaa myyntiin vain alle 10 g hopeaa sisältäviä koruja tai sitten suosiolla hankkia toiminimi (leimausoikeutta ei saa ilman yritystä) ja viralliset leimat. Yksi mahdollisuus on tietysti pysyttäytyä niissä metalleissa, joita ei tarvitse leimata...
Välillä leimausvelvollisuus tuntuu raivostuttavalta - itse olen juuri siinä elämänvaiheessa, että pitäisi omat leimat hankkia, ja paljon on asiassa pohdittavaa. Monissa maissa korujen leimaaminen on vapaaehtoista, mutta kyllä Suomen malli loppujen lopuksi on parempi - tätä kautta ainakin pääsääntöisesti voi luottaa, että ostettu koru on sitä metallia, mitä sen sanotaankin olevan, ja korun myyjän tai tekijän pystyy tarvittaessa jäljittämään.
Niin, ja Inspecta tosiaan tarkistaa ja leimaa jalometallisia koruja, mutta ainakin jokunen vuosi sitten hinta oli sen verran suolainen, että pienten koruerien kanssa ei kannata harkita...Muuten asiatekstiä, mutta ei hopea tai kultakorujakaan ole pakko leimata. Ilman leimoja niitä vaan ei voi myydä hopeisia tai kultaisina, jos näin tekee niin se on rikos. Jonain metallikoruna niitä voi myydä. Aina joskus kuulee tarinoita että kaiken maailman bensa-asemilla sinulle tullaa myymään kultakantasormuksia ilman asianmukaisia leimoja :)
- Kulta Seppä
Duke.of.America kirjoitti:
Voi olla että minä olen pudonnut vaan kärryiltä. Minä en tee koruja myyntiin, tai jos joku pyytää, niin voin ehkä myydä. Olin kuvitellut että jos ei toimi ammatinharjoittajana, niin ei yli 10grammasia saisi leimata ja siksi ajattelin niitä avonaisia lenkkejä. Jokainen osahan leimataan. Olen varmaan eksynyt:D
Ikävä kyllä olet varmaan syyllistynyt rikokseen myytyäsi yli 10 grammaa painavan hopeakorun ilman leimoja.
Joka osaa ei lonnollisestikkaan leimata. Yleisesti leimoja omistavat henkilöt eivät myy ketjuja juottamattomilla lenkeillä niin ja itse en välttämättä luottaisi aina että ketju on sitä mitä leimoissa lukee jos lenkit ovat juottamattomia.
Ei kukaan tervejärkinen kultaseppä mene lyömään leimoja toisen tekemään tuotteeseen. Millään ei voi tietää mitä seosaineita siinä jalometallissa ja onko ne Suomen lain mukaan laittomia. Niin ja kuinka moni kultaseppä voi arvioida leimaamattoman hopean tai kullan pitoisuuden 1000 osan tarkkuudella, niinkuin laki vaatii.
Puolueetonta perustietoa leimauksesta
www.timantit.com - näpertelijä
Kulta Seppä kirjoitti:
Muuten asiatekstiä, mutta ei hopea tai kultakorujakaan ole pakko leimata. Ilman leimoja niitä vaan ei voi myydä hopeisia tai kultaisina, jos näin tekee niin se on rikos. Jonain metallikoruna niitä voi myydä. Aina joskus kuulee tarinoita että kaiken maailman bensa-asemilla sinulle tullaa myymään kultakantasormuksia ilman asianmukaisia leimoja :)
Tuolta ainakin saa leimalaatan: http://www.hopealanka.fi/kauppa.htm
- tarkista aina
kultasepän alku kirjoitti:
Yli 10 g hopeakorut pitää leimata, jos niitä tekee myyntiin, mukaanlukien niin taiteelliset kuin vähemmän taiteellisetkin tuotokset. Duke.of.America varmaan kirjoituksellaan tarkoittaa, että leimausvaatimus koskisi vain yhteenjuotettuja osia, ja avolenkeillä toisiinsa kiinnitetyt alle 10 g painavat osat eivät näin ollen tarvitsisi leimoja, mutta jos kyseessä on yhtenä kokonaisuutena myytävä koru, se on leimattava.
Mielestäni on jokseenkin epäilyttävää, jos joku suostuu omilla leimoillaan toisten tuotoksia leimaamaan - kun oman nimileimansa lyö koruun, tämä tarkoittaa, että vastaa siitä, että koru on säännöksien mukainen. Miten voi varmuudella tietää, että jonkun toisen valmistama koru on todella aitoa hopeaa ja juuri sitä pitoisuutta kuin sen väitetään olevan, jollei ole ollut seuraamassa korun valmistusta ja käytettyjä raaka-aineita?
Olen kuullut, että joidenkin muinaisketjukurssien yhteydessä on ollut mahdollista leimauttaa korunsa, mutta tässä on ollut kyseessä tilanne, jossa leimaaja on toimittanut kurssilla käytetyt hopealangat, ja on voinut tätä kautta taata materiaalien aitouden. Vastaavaa palvelua voi varmaan tiedustella siltä taholta, mistä omat hopealankansa on hankkinut.
Omaksi ilokseenhan voi tehdä jalometallikoruja ihan niin paljon kuin haluaa, oli leimoja tai ei. Leimausvelvollisuus tulee eteen vasta sitten, jos ja kun koruja haluaa myydä. Jos myymistä harkitsee, jää lähinnä vaihtoehdoiksi joko valmistaa myyntiin vain alle 10 g hopeaa sisältäviä koruja tai sitten suosiolla hankkia toiminimi (leimausoikeutta ei saa ilman yritystä) ja viralliset leimat. Yksi mahdollisuus on tietysti pysyttäytyä niissä metalleissa, joita ei tarvitse leimata...
Välillä leimausvelvollisuus tuntuu raivostuttavalta - itse olen juuri siinä elämänvaiheessa, että pitäisi omat leimat hankkia, ja paljon on asiassa pohdittavaa. Monissa maissa korujen leimaaminen on vapaaehtoista, mutta kyllä Suomen malli loppujen lopuksi on parempi - tätä kautta ainakin pääsääntöisesti voi luottaa, että ostettu koru on sitä metallia, mitä sen sanotaankin olevan, ja korun myyjän tai tekijän pystyy tarvittaessa jäljittämään.
Niin, ja Inspecta tosiaan tarkistaa ja leimaa jalometallisia koruja, mutta ainakin jokunen vuosi sitten hinta oli sen verran suolainen, että pienten koruerien kanssa ei kannata harkita...
- Hopeakoruista...
100% oikeaa ja ajantasaista tietoa jalometallien leimausvelvollisuudesta saat suoraan Tukesilta (Suomen turvatekniikan keskus), joka on siis viranomainen joka leimausoikeudet myöntää (yritys/toiminimi voi hakea) ja myös valvoo jalometallien myyntiä. Tukesin sivut löydät osoitteesta www.tukes.fi - ja sieltä osio Jalometallit.
Tukesilta saa myös todella ystävällistä asiakaspalvelua; olen itse laittanut sinne sähköpostia ja kysellyt asioita ja aina ovat vastanneet todella nopeasti ja ystävällisesti.
KultaSeppä puhui ihan asiaa ja oli monessa kohdassa oikeassa, mutta tuota en kyllä ymmärrä, että "Yleisesti leimoja omistavat henkilöt eivät myy ketjuja juottamattomilla lenkeillä"...? Nyt täytyy kyllä sanoa, että sellaista "kultaseppää" ei olekaan, joka tavallisen ohuen hopeaketjun jokaisen lenkin juottaisi kiinni... Hopeaketjuja voi mennä tutkailemaan mihin tahansa korukauppaan tai kultasepänliikkeeseen ja katsoa miten ne on tehty - ketjujen lenkkejä ei todellakaan juoteta kiinni...
Muutenkaan tuo juottaminen ei kuulu tähän leimausasiaan millään lailla: ei ole väliä millä tavalla koru on tehty, onko siinä juotettuja osia vai ei - jos hopeakoru painaa yli 10g niin se on leimattava. Ja leimoja toki tarvitaan ihan vain yksi... Ainoastaan siinä vaiheessa juottamisella on merkitystä, jos juotosmateriaalia on korussa käytetty suhteellisen paljon: ts. koska juotoshopeassa hopepitoisuus on aina alhaisempi, sitä ei saa olla korussa suhteettoman paljon verrattuna korun painoon. Tämä siitä syystä, että ethän voi leimata korua 925-leimalla, jos suurin osa korun painosta onkin hopeapitoisuudeltaan alhaisempaa juotoshopeaa (esim. 600). Mutta tällaistahan ei "vahingossa" pääse tapahtumaan; tällaisessa tapauksessa kyse on jo tarkoituksellisesta huijauksesta.
Duke of American tarina taas oli aivan käsittämätöntä.....? Suurimmaksi osaksi en oikein edes tajunnut mitä tarkoitit, mutta pelottavaa jos joku noita ohjeita noudattaa... Olet oikeassa, olet tippunut kärryiltä. Nyt hopi hopi sinne Tukesin sivuille lukemaan miten homma oikeasti etenee: teksti ei ole pitkä!
Vaikka tästä nyt tuleekin ihan liian pitkä kirjoitus, niin sen verran vielä mainitsen,
että esim. paikallisilla kivi- ja korukerhoilla on usein yhdistyksenä leimausoikeudet, ja he leimaavat jäsentensä koruja nimellistä korvausta vastaan (esim. 1€/leimaus) - mutta yhdistykset tosiaan usein vaativat, että olet jäsen ja jotkin vielä senkin että koruissa käytetty hopea on ostettu yhdistyksen kautta. Kannattaa siis kysellä oman alueesi koruyhdistyksestä! En ole kuullut, että kukaan kultaseppä tai muu alan ammattilainen leimaisi toisten tekemiä
koruja; kuten aiemmin joku mainitsi, oman leiman käytössä leimaaja vastaa kaikista riskeistä, joten tuskin kukaan leimaa tuntemattoman ihmisen tekemiä tuntemattomista aineista tehtyjä koruja... Sehän on vähän sama kuin antaisi tuntemattomalle oman luottokorttinsa ja vain luottaisi siihen ettei sitä käytetä väärin...- Hopeakoruista...
Vielä edelliseen tekstiini liittyen: kysehän on siis tosiaan vain myyntiin tarkoitetuista koruista. Kuten KultaSeppä mainitsi, mitään jalometallikoruja ei tarvitse leimata, jos niitä ei myy. Omaan käyttöön tai lahjaksi voi siis tehdä vaikka kuinka paljon ja millaisia koruja. Mutta koruja ei voi "mainostaa" hopeisina eikä niitä voi aitoina hopeakoruina myydä, jos niissä ei ole Tukesin (=Suomen lain) vaatimia pitoisuus- ja nimileimoja.
- Voi luottaa
Hopeakorujen myyjiä on Suomessakin jo vaikka kuinka paljon; netissä kannattaa surffailla, sieltä löytää eri hakusanoilla tosi paljon erilaisia hopeakorujen valmistajia ja myyjiä.
Parhaimmilla on oma verkkokauppa, ja ainakin oman kokemuksen mukaan ne on kyllä erittäin turvallisia ostaa; ei kukaan nää vaivaa pistää Suomen kokosessa maassa verkkokauppaa pystyyn (siistin näköinen kauppa maksaakin jo maltaita) vaan "huijaustarkotuksessa": kyllä kaikilla joilta asialliset tiedot verkosta löytyy on ihan puhtaat jauhot pussissa. Eri asia on sitten toreilla ja turuilla myytävät kaikenkarvaiset korut, joista ei tiedä kukaan mitä ne on...
Tässä mun mielestä paras verkkokauppa: tai siis makujahan on tietysti monenelaisia eikä kaikki tykkää samasta - mutta muhun siis iskee nää korut:
www.ces.fi
Paljon on tietty myös muita ihania kotimaisia verkkokauppoja, ei muuta kun surffailemaan! - Leimaoikeudet omaava
Ja siis korussa, jossa on käytetty myös kiviä tai muita helmiä, tuo 10g painoraja koskee vain hopeaosien painoa. Ei koko korun painoa :-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.315346- 363701
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1833263- 112505
- 292102
- 122027
- 1631876
- 1051352
- 141318
- 1371154