tykkään kovasti kalasta ja lähes joka päivä syön kalaa. tänään paistoin siikoja ja huomiseksi suolasin lohta... nyt vaan on vähä ongelmia, tai miten tuon nyt sanois, kun tiedän, että kala on terveellistä, mutta kun ei se kala maistu jos siinä ei ole suolaa. Tuollaisen puolenkilon lohipalaseen (norjanlohifile) laitoin kourallisen karkeaa suolaa ja huomenna sen leikkaan viipaleiksi, toki otan ensin pois sulamattomat suolarakeet huuhtomalla kalan juoksevan vesihanan alla, mutta kuiteski siihen jää aikalailla suolaa... ja sehän ei ole terveellistä... yleensä syön tuollaisen puolen kilon lohifileen päivässä...Mitenhän saisin kalan maistumaan vähemmän suolaisena...
Kalaruoka ja suola
suolaaaaaaaaaaa
16886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
seuraavana päivänä litroittain
http://www.kalakerho.net/Ruoka_ohjeet.htm
http://umami.fi/ruoka-juoma/tiia/suola-se-kaikkein-vaikein-mauste/
silakka paistaa vielä vai voiko sen syödä sellaisenaan, suolattuna tietenkin.
Ensinnä tulee mieleen tuo määrä kalaa, jonka syöt päivässä ja sitä kautta viikkotasolla. Pitäisikö olla vähän vaihteluväliä. En nyt raapaise mitään suosituksia, mutta näkemykseni mukaan päivittäinen kalan syönti ei pitkän päälle ole suositeltavaa. Et kertonut muista ravintotottumuksistasi, mutta siis 1/2 kg lohta päivässä kuulostaa lähes uskomattomalta.
Kyllähän kalassa pitää olla suolaa, enkä ota kantaa tuohon "kouralliseen" kun en tiedä oletko hento nainen vai raavas äijä... Lisämakua esim. lohifileeseen saa vähän valmistustavasta riippuen sitruunalla ja yrteillä, erityisesti tilli tietenkin. Sitten jos tekee vaikka uunilohta, kastikkeeseen mukaan kevyttä ruokakermaa ja dijon-sinappia. Siika ja muut valkoiset kalat ovat niin hienon makuisia, että niitä ainakin itse maustan varovasti.
Jäin oikein miettimään tuota suolajuttua. Liiallisesta suolasta on monenlaisia ikäviä seurauksia sisäelimille, mutta on lääkärin asia selostaa kuinka vaarallista liika suola lopultakin on.
Tuo mainitsemasi "kourallinen" karkeata merisuolaa painaa kouran koosta riippuen 40-80 gr, joten voidaan todeta sen olevan melkoisesti liikaa suositeltuun 5-6 gr/vrk. (1 teelusikallinen) johon määrään kuuluu kaikki päivän aikana nautittu suola myös muiden ruokien sisältämä!
Kun kuitenkin huuhtelet nuo sulamattomat suolakiteet pois kalan pinnalta, voisit vaihtoehtoisesti käyttää hienoa merisuolaa, joka imeytyy nopeammin, jolloin voit helpommin tarkkailla käyttämääsi suolan todellista määrää.
Väitetään että suolattomaan ruokaankin tottuu ja yrteillä saa aikaan tarvittavan suolaisuuden maun.
Omasta puolestani en allekirjoita tuota väitettä, sillä suolaton ruoka on mielestäni kuin purjevene ilman mastoa!
Itse syön myös runsaasti kalaa, graavina, savustettuna, kylmäsavustettuna, paistettuna ja joskus keitettynäkin, sekä eritavoin maustettuja sillejä, sprotteja unohtamatta. Silakasta saa erinomaisia ruokia, viimeksi paistoin kilon verran silakkapihvejä ja toisen kilon laitoin mausteliemeen nahattomina fileinä.
Usein herkuttelen myös muikuista tekemälläni patakukolla tai oikealla kalakukolla!
Ennenvanhaan tehtiin myös ns. suolakalaa, etenkin lohesta, siiasta, särjestä jne. Ne olivatkin sitten todellisia suolapommeja. Tönkkösuolattuna niitä käytettiin lähinnä perunan särpimiksi.
Omasta mielestäni kalaa ei voi syödä liikaa, sillä kalassa on kaikki ne hyvät hivenaineet joita elimistömme kaipaa, ainoa on tuo peijakkaan suola, joka rassaa kuulemma munuaisia!
Kalan lisäkkeinä parhaimmillaan vain hapanta ruisleipää
Miksei päivittäinen kalansyönti ole terveellistä xf ? Ja tuo 1/2 kg lohta päivässä , miten se voi kuulostaa uskomattomalta ? Niin olen nainen 46 v ja olen hieman ylipainoinen. 165/ 70.
En syö juuri ollenkaan makkaraa, en leikkeleitä, enkä muutakaan suolaista leivänpäällystää...
Ja tätä kalaa syön nimenomaan ruisleivän kanssa.
Noo pitää koettaa vähentää tätä suolan käyttöä.
Ja miten kala suolataan hienolla suolalla... olen aina luullut että kraavisuolattukin kala pitää suolata nimenomaan karkeilla suoloilla ?
Nyt ostin savusiikaa... eiku syömään, namnam
Ihmetteln sitä , että miksi en kyllästy koskaan ..
Sillä eihän hyvään kyllästy, kunhan ei liioittele. Kyllähän asia on niinkin, että rannikoiden asukkailla ja etenkin meren saaristossa elävillä kala on se peruselintarvike, kaikki muu on sen lisuketta.
Terveitä ja ennenkaikkea sitkeätä sakkia ovat karujen luotojen kurttuiset kalaäijät eukkoineen.
Koettakaapa itse elää sellaisissa olosuhteissa, niin pakko on päähinettä kohottaa ja kunnioittaen katsoa noita tervaksia!
On toisaalta huolestuttavaa huomata omalta kohdaltanikin, että saatan yhdellä istumalla nautiskella tuon puolenkilon satsin hyvää graavia tai kylmäsavua!
Moni muukin on siinä virheellisessä käsityksessä, että oikea suoila on juuri tuo karkea.
Samaa karkeaa suolaa on alunperin tuo hienokin, etuna on vain sen helpompi käyttö halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Lisäbonuksena eittämättä, ettei tarvitse syljeksiä niitä hampaissa rouskuvia suolarakeita.
Jos itse graavaat, niin kokeile, se kannattaa! Sekoita suhteessa 4 osaa hienoa merisuolaa, 2 osaa hienoa sokeria, 1/4 osaa vasta jauhettua valkopippuria. Reilusti tuoretta tillisilppua.
Kerro mitä pidit tuloksesta!
Kiitos vinkistä vanha kokki !
Pitääpä kokeilla graavata ohjeillasi.
Eli vuorokauden päästä graavauksesta on syötävää.
Ainakin karkealla suolalla, annan ollan vuorokauden suolassa
Sama aika, koska graavaat ilmeisesti fileen kokonaisena.
Itse graavaan kalani siivuina, jotka leikkaan ruodottomaksi nypitystä fileestä ja jotka ladon kippoon päällekkäin, ripotellen jokaisen kerroksen väliin suola sokeri pippuriseosta ja tillisilppua.
Pieni ravistelu ja kippo jääkaappiin. Tämän tavan opin vuosikymmeniä sitten Luvialaisilta kalastajilta.
Ensimmäinen maistiaispala on valmista jo parin tunnin kuluttua. Parhaimmillaan kala on kuitenkin vajaan vuorokauden päästä.
Mutta kukin tavallaan, varmasti onnistut hienollakin merisuolalla!
Terveisin VK
"Kalan syöntisuositukset". Siinä on varsin hyvä yhteenveto Eviran sivuilla. Ei ole mitenkään yksioikoisesti tervellistä, riskit lienevät pieniä, mutta varmaan ihan noteeraamisen arvoisia asioita.
Enemmänhän kalasta eittämättä on hyötyä. Tutkaile ja mieti, onko noilla jotain vaikutusta.
Itse tykkään kalasta, mutta 1-2 kertaa viikossa on maksimi. En syö punaista lihaa ollenkaan, että ihan sitten mennään kala-/kana-/kasvislinjalla. Mutta kala ei vaan maistu useammin, kesällä ehkä tulee laitettua joskus useammankin kerran viikossa lomaolosuhteissa.
Noita Eviran tiedoituksia. Ne ovat virkamiesten laatimia, olkootkin vaikka lääkäreitä, mutta esimerkiksi ravintolakeittiöiden työskentelyyn Evira on puuttunut selvästi asiantuntemattomuudellaan.
Lukekaapa miten pitkän linjan ammattikokki Markus Maulavirta suhtautuu Eviraan ja sen määräyksiin.
Ainoastaan siinä olen heidän kanssaan samaa mieltä, että itämeren ja suomenlahden pohjukasta pyydettyä kalaa ei tulisi syödä kovin runsaasti ja usein. Itse en varmasti syö sellaista kalaa lainkaan.
Toisaalta monissa maissa mainituista vesistä saalistettua kalaa, etenkin silakkaa ei saa syödä lainkaan, johtuen niiden saastepitosuuksista. Evira sen sijaa ei nyt ehkä suoraan suosittele niitä ruokakaloiksi!?
Eviraa en pidä ensinkään luotettavana elimenä kertomaan mikä on terveydellemme hyväksi.
kalan käytöstä.Äitini suku on elänyt savolaisjärven rannalla unet ja ajat varmasti syöneet kalaa kaikessa erimuodossa sekä eläneet vanhoiksi kupsahtaneet yli 80 kympisinä
Tulipa tanakkaa tekstiä. On hyvä harrastaa lähdekritiikkiä, sitä en kiistä. Ihan taviksena - siis olematta ravintotieteiden erikoisasiantuntija, kuten arvon vanha kokki, sitä vaan luottaa organisoituun malliin.
Minusta ne suositukset, joita en tietenkään lue kuin piru raamattua, olivat kyllä ihan asiallisia. Ja kun
myös oman järjen ja elämänkokemuksen käyttö on paitsi sallittua, myös suotavaa totean, että en edelleenkään syö kalaa kuin korkeintaan pari kertaa viikossa ja suolaa käytän vain kohtuudella.
Eviran nettijulkaisussa puhuttiin kalasta ja sen myönteisistä terveysvaikutuksista täysin objektiivisen oloisesti ja ilman "valistuksellista" leimaa.
On etunsa sillä että on vuosia karttunut ja näin ikäihmisenä muistaa niitä viranomaisten suosituksia vuosien varrelta!
Milloin piti syödä runsaasti voita, milloin sokeria, milloin kananmunia ja niin edespäin.
Kunnes sitten tuli jälleen tutkimuksia että noiden niin suositeltavien tuotteiden käyttö onkin turmiollista rasvojen kolesterrolien ym. peikkojen vuoksi. Kunnes taas seuraava tutkija päätyikin tulokseen että siitä vain voita leivälle ja munia lautaselle, eivät ne niin vaarallisia olekaan.
Sitten tuli ruokapyramidit sun muut, kunnes huomattiin että nekin on alunperin laadittu lihakarjan lihottamista varten.
Omasta puolestani voin kertoa syöneeni aina , koko ikäni paljon kalaa ja pidän siitä jopa niin paljon, että usein aamiaispöydässäkin on jonkinlaista graavattua kalaa.
Näin 70 kymppisenä en ole todennut suurempia haittoja terveydessäni, kolesteroli (molemmat) ovat hyväksyttävien tasolla, verenpaineeni normaali ja veren sokeri näyttää 5-7 välillä.
Ainoastaan kilojeni kanssa on lievästi ongelmia, johtuen polvieni kunnosta joka taas juontaa juurensa kokoikäisestä seisomatyöstäni. Huonot polvet rajoittavat liikkumista.
Sen kokee lähes jokainen ravintola-alan ihminen työrupeamansa päätteeksi!
Siinäpä minun osaltani syyt jonka vuoksi suhtaudun varsin skeptisesti Eviran määräyksiin ja suosituksiin!
Noudattakoon muut noita ohjeita, eihän se toki väärin ole, eikähän niistä tiettävästi haittaakaan pitäisi oleman!
puska meni pohjois-karjalassa tolkuttomuuksiin. syöp suolakalaa aivan rauhassa. nytten on ravitsemus tieto muuttumassa täysin. kolesteroli on meille tarpeellinen aine ja ei pidä millään myrkyillä alentaa. kovatrasvat on terveyttä edistäviä, mutta jätä sokuri ja vaaleat jauhot rauhaan. linkkejä tulee tarvttaessa.
"Suolako terveellistä?
Vähän suolaa sisältävä ruokavalio voi olla sydämelle huonompi vaihtoehto kuin runsaammin suolaa sisältävä ruokavalio, todetaan uudessa tutkimuksessa. Perunalastuhyllylle ei kuitenkaan kannata lähteä vielä juoksemaan.
"Kenenkään ei tarvitse lähteä ostamaan suolasirottimia parantaakseen sydän- ja verisuonielimistön terveyttä. Kannattaa kuitenkin miettiä sitä, että eri ihmisillä on erilaiset tarpeet", toteaa tutkimuksen johtaja.
Journal of General Internal Medicine-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ei kuitenkaan vahvisteta, että niukasti suolaa sisältävä ruokavalio olisi itsessään huonoksi sydämelle. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että vähiten suolaa käyttävillä ihmisillä on suurempi riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin tietoja noin 8700 amerikkalaiselta kuuden vuoden ajalta. Muiden riskitekijöiden, kuten tupakoinnin ja diabeteksen, huomioinnin jälkeen 25 %:lla tutkittavista, jotka käyttivät vähiten suolaa, todettiin 80 %:a suurentunut riski kuolla sydän- ja verisuonitautiin verrattuna 25 %:iin tutkittavista, jotka käyttivät eniten suolaa.
Tutkijat eivät väheksy sitä, ettei suola voisi olla huonoksi joillekin ihmisille. Heidän mukaan suurin syy suolan vähentämisessä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä on se, että korkealla natriumpitoisuudella ja korkealla verenpaineella on todettu yhteys, mutta tarkemmin lukuja katsoessa erot ovat vaatimattomia."
http://www.tohtori.fi/?page=8121124&id=9289873
Saavutuksia pohjoiskarjalan tutkimuksissa, hän teki erittäin uraa uurtavaa työtä kansanterveyden hyväksi nimenomaa ruokailutottumuksien parissa.
Aika on vain muuttunut, sillä ei enää metsuritkaan kulje pokasahan kanssa puita kaatamassa, vaan konesaha pärrää rungon juuressa.
Yhtä kaikki metsurien työ on edelleen raskasta, mutta ei siinä määrin ruumillisia ponnistuksia vaativaa kuin ennnen.
Koska en ole vähimmässäkään määrin lääketieteen asiantuntija, enkä aseta Puskan tietoja kyseenalaisiksi, mutta omalta kohdaltani mietin olisiko kuitenkin raskas työ ja karut olosuhteet savotoilla osasyyllisiä noiden entisten metsurien äkkikuolemiin, miksi ei siihen liittyisi myös rasvainen ja suolainen ruoka omalta osaltaan.
Toisaalta emännät söivät samaa ruokaa ja hieman keveämmän karjanhoidon ja talonpidon seurauksena sitten lihoivat ja sitä myöden sairastuivat kuka mihinkin.
Pekka Puska kuitenkin julistautui jonkinlaiseksi guruksi ja sen jälkeen ylilyöntejä onkin tullut siellä sun täällä. Eniten ihmetyttää hänen margariinin puolesta lobbaamisensa, ettei vain olisi omat osakkeet kyseessä?
Omasta mielestän Arkkiatri Ylppö lausui ne kuolemattomat ja viisaat sanat, joita meidän kaikkien tulee kunnioituksella muistaa, ne sana kuuluivat "Kaikkea, mutta kohtuudella"!
Siihen sisältyy todella pitkän elämän viisaus ja joita ei käy kieltäminen!