Punkkia tarvitaan nykypäivänä?

Rupesinpahan vaan pohtimaan, sanokaahan mitä olette mieltä.

Minusta tuntuu, että nyky-yhteiskunta/nuoriso tarvitsee punkkia. Se tulee vielä heräämään henkiin, vaikka kuollut olisikin, sillä pohditaanpa, mistä punk juontaa juurensa...

Käsitys siitä, että helvetti, mähän en teekään enempää rahaa kuin mun vanhemmat, mun elämästä tulee samanlaista alennuskoreilla shoppailua ja limsapullojen palauttelua, on tarpeellinen. Elintaso Suomessakaan ei enää kauaa tule kohoamaan - hyvinvointiyhteiskunta on tiensä lopussa. Jos meidän pikku eläkepommimme posahtaa, eurokriisi leviää epsanjasta ja muista hola-maista tänne pohjoiseen ja sosiaaliavustukset kuolla kupsahtavat, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin tajuta, missä paskassa sitä uidaan.

Lisäksi nykymaailma syöttää aivopesevää paskaa sellaisella syötöllä, että kun ruvetaan pohtimaan, kuinka suuri osa nykyajan nuorista todella ajattelee omilla aivoillaan, päästään melko pieniin prosentteihin. Punkhan on juuri sitä, maailman käsittämistä, huomion keskittymistä siihen, että tämä maailma ei olekaan jumaliste kunnossa. Punk on tiedostomista ja vastustamista. Omaa ajattelukykyä. Eikö vain.

Ja nyt puhun punkaatteesta, en näistä luojan tähden kuinka sääliä herättävistä wannabemuotipunkkareista, joista hakaneula korvassa ja Backstreetiltä ostetut seittemänkympin ruutupökät tekevät punkkarin ja Good Charlotte punkein bändi koskaan. Meinaan niitä, joiden ajatusmaailmaan mahtuu tätä brittien anarkia-asennetta sotkettuna vähän syvällisempään jenkkimeininkiin.

Sellaista minä povaan, että punk nousee ja rankasti tulevaisuudessa. Jos ei nouse, säälin niitä nuoria, jotka elävät median luomassa hötössä ja heräävät vuosien päästä siihen että perkele, minua on sumutettu. Punk on keino herätä, epäilen. Vai lienenkö nyt vähän liikaa tunnelissa jotta voisin ajatella selvästi, voipi olla tuokin tämän kirjoituksen synnyttäjä. 8)