Mitä mieltä tästä: http://www.leif.org/research/F107 at Minima 1954 and 2008.png
Alkaa ainakin minua jo huolestuttamaan tuo auringon pilkuttomuus.
Alkaa ainakin minua jo huolestuttamaan tuo auringon pilkuttomuus.
Ei hyvältä näytä
muki1
26321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
että ainakin kesähelteet ovat turvattu Suomeen jatkossakin. Tosin talvisin saattaa olla melkoisen kylmää, mikäli tuo meno Auringon aktiivisuudessa jatkuu.
Niin täällä: http://www.solarcycle24.com/
sanotaan näin: "The Sun remains Blank - Solar activity continues at very low levels and the solar flux has dipped back down into the 60's."
Toivottavasti ei mennä niin alas kuin joskus ennen:http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/73/Carbon-14_with_activity_labels.png/800px-Carbon-14_with_activity_labels.png
Ja mikähän hörhöä siinä mahtaa huolestuttaa? Millä tavalla luulet sen vaikuttavan elämääsi? Ilmastoommehan se ei juurikaan vaikuta, tämän vuoden alku on ollut mittaushistorian lämpimin, vaikka auringon aktiivisuus on ollut alhaalla.
Että olet tyhmä. Luuletko että lämpö häviää silmänräpäyksessä. Ja nythän on vielä El Nino päällä.
Vain sinä olet tyhmä.
"Auringon säteilyn muutoksilla vain pieniä vaikutuksia maapallon lämpötilaan"
http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1239007562.html
Eikä viime aikoina vaikuttanut El Ninokaan ole ollut mitenkään poikkeuksellinen eikä voimakas:
http://www.weatherzone.com.au/climate/indicator_enso.jsp?c=nino34&p=monthly
Haista sinä hohheli p.....
Näin Wiki:
Auringon aktiivisuusminimit
Auringon aktiivisuuskäyrä isotooppeina mitattuna.
Tunnetuimmat ovat
* Oortin minimi(keskiajan lämpökaudella) 1040-1080
* Keskiajan maksimi (keskiajan lämpökaudella) 1100-1250
* Wolfin minimi 1280-1350
* Spörerin minimi 1450-1550 (laajemmin 1420-1570)
* Maunderin minimi 1645-1715 auringonpilkkumäärä 1/1000 tavallisesta, syvimmillään 1666–1700
o 1670 0 pilkkua, 1660-1680 hyvin vähän pilkkuja, eniten kauden alussa
* Daltonin minimi 1790-1820
* pieni minimi noin 700[4]
* minimi 400-300 eaa.
* minimi 800-600 eaa.
* minimi 1400-1300 eaa.[4]
* minimi 3200-3100 eaa.
* minimi 3500-3300 eaa.
* minimi 5200-5000 eaa."
"Suuret kuolonvuodet on Suomea ja lähiseutuja koetelleiden harvinaisen kylmien vuosien sarja 1695-1697. Arvellaan, että neljännes tai jopa kolmannes koko väestöstä kuoli tuolloin. Sato tuhoutui monena vuonna peräkkäin, pettuleipää ja muuta hätäruokaa syötiin yleisesti." (Maunderin Minimi)
Joskus sato tuhoutui runsaiden sateiden takia, joskus taas raekuurojen takia. Halla ja yöpakkaset tuhosivat myös satoa. On niitä hallaa ja yöpakkasia ollut nykyaikanakin ja satoa ovat tuhonneet nykyäänkin. Se, miksi nykyään ei koeta katovuosia on siinä, kun nykyään osataan kasveja suojella paremmin ei-toivottuja luonnonilmiöitä vastaan, kuin mitä osattiin 1600-luvulla.
Haista sinä hörhö itse oikein iso paska ja lue antamani linkki:
http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1239007562.html
"
Auringon pitkäaikaiset säteilyn vaihtelut tunnetaan auringonpilkkutiedoista melko hyvin aina 1600-luvulta lähtien. Auringonpilkut olivat lähes kokonaan poissa vuosien 1650 - 1700 aikana, ja ne olivat hyvin vähäisiä vuosina 1800 - 1830. Näihin aikoihin liittyvät kylmät ajanjaksot on usein liitetty auringonpilkkujen ja Auringon säteilyn vähäisyyteen. Maapallon ilmasto-oloihin vaikuttivat tuolloin kuitenkin myös tulivuorien runsas toiminta, joka jäähdytti ilmastoa. Lisäksi valtamerien ja ilmakehän väliset vuorovaikutukset säätelevät maapallon lämpötilaoloja jopa vuosikymmenien ajanjaksoina.
Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan Auringon lämmittävä osuus maapallon keskilämpötilan kasvussa viimeisten noin 250 vuoden aikana on ollut alle 10 prosenttia kasvihuonekaasujen lisäyksestä johtuvasta lämmitystekijästä. Myöskään Auringon hiukkassäteilyllä ei ole todettu olevan vaikutuksia maapallon ilmasto-olosuhteisiin, vaikka se suuresti vaikuttaa maapallon ulkopuoliseen avaruussäähän.
"
niin huomaavat, että kylmyys ei ole läheskään aina ollut syynä huonoon satoon.
http://www.elisanet.fi/harri.lamminpaa/kotisivu/halla.html
Että oikein auktoriteettja vetäisit? Pakkohan nyt on uskoa kun on oikein ilma"tieteen"laitoksen ipcc propagandaa runsaasti tarjolla. Niinkö?
Vain sinä olet hörhö. Otahan nyt kiltisti ne iltalääkkeesi.
Linkkisi kertoo juuri näistä kylmyyden aiheuttanasta kadoista. Ainoastaan kuivuuden aiheuttamat kadot ovat yksiselitteisesti muuta kuin kylmyyden aiheuttama kato.
Myöhäinen kevät ja sateinen kolea kesä oli monesti pahempi kuin yksittäiset hallayöt; kun sato myöhästyi jäi syyskuun lopun kosteuden ja kylmyyden tuhoamaksi.
Suomen kaltaiselle arktiselle maalle kesän lämpösumma on keskeisen tärkeä vuotuiselle viljasadolle ja pelivaraa ei ole juuri muuhun kuin lämpimämpään suuntaa!
"Se, miksi nykyään ei koeta katovuosia on siinä, kun nykyään osataan kasveja suojella paremmin ei-toivottuja luonnonilmiöitä vastaan, kuin mitä osattiin 1600-luvulla."
No tuohan on aivan pelkkää fuulaa. Voit kyllä suojella esimerkiksi mansikkamaasi sadetuksella yöhallaa vastaan, mutta kerro miten suojelet viljapellon. Esi-isät yrittivät nuotiosavuilla ehkäistä hallaa. Oletko nähnyt viime aikoina viljapellon laidoilla vastaavaa?
Tuosta ilma"tieteen" laitoksen sepustuksesta:
"Maapallon ilmasto-oloihin vaikuttivat tuolloin kuitenkin myös tulivuorien runsas toiminta, joka jäähdytti ilmastoa. Lisäksi valtamerien ja ilmakehän väliset vuorovaikutukset säätelevät maapallon lämpötilaoloja jopa vuosikymmenien ajanjaksoina."
Kyseiseen aikaan ei ole ollut mitenkään runsasta tulivuoritoimintaa, joten se ei ole syynä kylmiin jaksoihin.
Tuo jälkimmäinen osa kyllä pitää paikkansa. Onhan esimerkiksi viimeisen 12 vuoden aikana ollut kolme voimakasta El-Ninoa, jotka ovat pitäneet lämpöjä korkealla.
tässä maassahan nuo ilmat ovat paljolti kiinni siitä, että mistä suunnasta tuulee ja onko taivaalla sadepilviä vai ei. Eikä noita kylmiä vuosia voi yksin Auringon alhaisen aktiivisuuden syyksi laittaa. Jos kesä on sateinen, niin yleensä se on myös viileä, olipa aktiivisuus pohjalla tai maksimissa. Taas jos kesällä tuulee pohjoisesta, niin kesästä tulee silloin kylmä, vaikka Auringon aktiivisuus olisi huipussaan. Ei siihen mitään Auringon heikkoa aktiivisuutta tarvita, että kesästä tulisi kylmä. Tuollaiset katovuosien kaltaiset kesät ovat mahdollisia pilkkumaksiminkin aikoihin.
"Linkkisi kertoo juuri näistä kylmyyden aiheuttanasta kadoista"
No, sadehan nimenomaan on monesti pilannut sadot. Jos pellot tulvivat, niin ei niillä sato onnistu, vaikka olisi koko kesän 30 asteen helteitä.
Vain sinun raapustuksesi ovat paskasepustusta.
purkausta tuohon aikaan
Lakin purkaus 1783, vaikutti merkittävästi viilentävästi ilmastoon
Tamboran purkaus 1815, kuten jo kaikki hyvin tiedämme, tuo purkaus aiheutti "kesättömän vuoden" 1816.
sen, ettei Auringon säteilyllä ole paljoakaan vaikutusta ilmasto-oloihin.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d8/1816_summer.png
Tuossa kuvassa on vuoden 1816 eli "kesättömän vuoden" kesän lämpötilapoikkeamat ajankohdan 1971-2000 keskiarvoista. Kuten huomata voi, täällä Suomessa silloinen kesä on ollut suurin piirtein 0,1-1,0 astetta (aivan pohjoisimmassa Lapissa tuo ero on ollut hieman yli yhden asteen) ajankohdan 1971-2000 keskiarvoa kylmempi. En sanoisi sitä kovinkaan paljoksi, aivan nykyaikanakin on koettu lämpöoloiltaan vastaavanlaisia kesiä, esimerkiksi kesä 2008.
http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1220265045.html
"Suuressa osassa maata kesän keskilämpötila oli runsaan asteen tavanomaista alempi. Ainoastaan maan lounaisimmassa osassa keskilämpötila oli jonkin verran tavanomaista korkeampi."
Otetaanpa vielä huomioon, kuinka monta tulivuorenpurkausta oli yhtäaikaa taustalla viilentämään vuotta 1816.
http://en.wikipedia.org/wiki/Year_Without_a_Summer
"Other large volcanic eruptions (with VEI at least 4) during the same time frame are:
* 1812, La Soufrière on Saint Vincent in the Caribbean
* 1812, Awu on Sangihe Islands, Indonesia
* 1813, Suwanosejima on Ryukyu Islands, Japan
* 1814, Mayon in the Philippines
These other eruptions had already built up a substantial amount of atmospheric dust. As is common following a massive volcanic eruption, temperatures fell worldwide because less sunlight passed through the atmosphere."
Kaikki purkaukset ovat noista melkoisia paukkuja olleet, että ei mikään ihme, vaikka olisi sattunut hieman kylmää olemaankin. Kyllä tuollaisella paukkumäärällä ilmasto jo viilenee ilman mitään pilkkuminimiäkään. Että vaikka Aurinko olisi ollut aktiivisimmillaan yli tuhanteen vuoteen tuohon aikaan, niin tuskinpa silloin olisi ollut juurikaan tuota lämpimämpää. Hohheli on varmaankin kanssani samoilla linjoilla?
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/28/Sunspot_Numbers.png/400px-Sunspot_Numbers.png
"The Dalton Minimum was a period of low solar activity, named after the English meteorologist John Dalton, lasting from about 1790 to 1830.[1] Like the Maunder Minimum and Spörer Minimum, the Dalton Minimum coincided with a period of lower-than-average global temperatures. The Oberlach Station in Germany, for example, experienced a 2.0°C decline over 20 years.[2] The Year Without a Summer, in 1816, also occurred during the Dalton Minimum.
The precise cause of the lower-than-average temperatures during this period is not well understood."
Daltonin minimi kesti n. 40 vuotta. Tuo tulivuorenpurkaus viilensi vain vuoden tai kaksi.
on huomattavaa se, että esimerkiksi kesällä 1816 ei voimakkaasta tulivuoritoiminnasta eikä Daltonin minimistä huolimatta ollut tuota kylmempää. Kesä 1816 ei ollut ainakaan täällä Suomessa kovinkaan kylmä, ei tarvitse mennä kuin kesään 2008, niin löydetään yhtä kylmä kesä.
"Kesä 1816 ei ollut ainakaan täällä Suomessa kovinkaan kylmä, ei tarvitse mennä kuin kesään 2008, niin löydetään yhtä kylmä kesä."
No ohhoh! Kesät eivät siis ole lämmenneet Suomessa vuoden 1816 jälkeen edes niin paljoa että vuonna 2008 päästään kevyesti samalle tasolle!
Mitäääh! Missä se ilmaston lämpeneminen on?
Tuollahan se:
Suomi: http://www.fmi.fi/kuvat/vuosikeskilampotilapoikkeama.png
Maailma: http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs/Fig.A2.lrg.gif
Herää ensimmäiseksi kysymys, että mitä kuva oikein esittää?
Osaatko kertoa?
Mitäpä noista pilkuista murhetta kantamaan. Tulee mitä tulee, niin siitä selvitään aina loppujen lopuksi. Varautuminen on paras lääke huolestuneisuuteen.
http://www.reisjarvi.fi/reisjarvi2/valmis/historia/katovuodet.html