Sattuipa käteen pikku pussukka, jonka toisella puolella on teksti
SILICA GEL
DESICCATEUR
NEPASALAVER
ja toisella puolella
DESICCANT
SILICA GEL
”DO NOT EAT”
THROW AWAY
DESICCANT
Pussukka on ollut jonkin tuotteen myyntipakkauksessa, jossa se lienee tarkoitettu imemään itseensä tuotetta vahingoittava kosteus.
Kutsuttakoon pussukan sisältämää rakeista ainetta paremman puutteessa vaikkapa silikageeliksi.
Eräs sivustonpitäjä näkyy innovoineen tuotteelle hieman tästä poikkeavan nimen:
”Silikaakeli rakeet kosteudenpoistajina”
http://www.warthog.fi/askartelut/silikaakeli/kaksikuusi.html
Eivätkä nimitykset suinkaan tähän lopu. Geohölmöilijöiden sivuilta löytyy tällaista tarinaa:
”Kannattaa muistaa, että liikkeiden henkilökunta ei välttämättä tunne silica-nimeä; esimerkiksi eräässä varastossa silicaa kutsuttiin do-not-eat-nimellä pussiin painetun tekstin mukaan.”
http://geowiki.fi/Silica-gel
Tulee mieleen lapsuuden ajoilta juttu, jonka mukaan eräs pastillien ostaja kysyi silloisen kotipaikkakuntani sekatavarakaupasta Öppnas här -nimisiä pastilleja. Hänelle oli jutun mukaan vastattu pastillien olevan lopussa ja tilalle oli tarjottu Open here -pastilleja.
Tuleepa mieleen sekin juttu japanilaismiehestä, joka löysi lentokoneessa ruokatarjottimeltaan pienen tyynymäisen pakkauksen, katseli sitä hetken kummastellen, repäisi auki ja pisteli poskeensa pakkauksesta löytyneen kosteuspyyhkeen – ilmeenkään värähtämättä.
Tuleeko kenelle mieleen vastaavia tarinoita?
SILICA GEL
DESICCATEUR
NEPASALAVER
ja toisella puolella
DESICCANT
SILICA GEL
”DO NOT EAT”
THROW AWAY
DESICCANT
Pussukka on ollut jonkin tuotteen myyntipakkauksessa, jossa se lienee tarkoitettu imemään itseensä tuotetta vahingoittava kosteus.
Kutsuttakoon pussukan sisältämää rakeista ainetta paremman puutteessa vaikkapa silikageeliksi.
Eräs sivustonpitäjä näkyy innovoineen tuotteelle hieman tästä poikkeavan nimen:
”Silikaakeli rakeet kosteudenpoistajina”
http://www.warthog.fi/askartelut/silikaakeli/kaksikuusi.html
Eivätkä nimitykset suinkaan tähän lopu. Geohölmöilijöiden sivuilta löytyy tällaista tarinaa:
”Kannattaa muistaa, että liikkeiden henkilökunta ei välttämättä tunne silica-nimeä; esimerkiksi eräässä varastossa silicaa kutsuttiin do-not-eat-nimellä pussiin painetun tekstin mukaan.”
http://geowiki.fi/Silica-gel
Tulee mieleen lapsuuden ajoilta juttu, jonka mukaan eräs pastillien ostaja kysyi silloisen kotipaikkakuntani sekatavarakaupasta Öppnas här -nimisiä pastilleja. Hänelle oli jutun mukaan vastattu pastillien olevan lopussa ja tilalle oli tarjottu Open here -pastilleja.
Tuleepa mieleen sekin juttu japanilaismiehestä, joka löysi lentokoneessa ruokatarjottimeltaan pienen tyynymäisen pakkauksen, katseli sitä hetken kummastellen, repäisi auki ja pisteli poskeensa pakkauksesta löytyneen kosteuspyyhkeen – ilmeenkään värähtämättä.
Tuleeko kenelle mieleen vastaavia tarinoita?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Väitin pussukassani olleen seuraavat tekstit:
SILICA GEL
DESICCATEUR
NEPASALAVER
Tarkemmalla silmällä katsoen siinä lukeekin seuraavasti:
SILICA GEL
DESSICATEUR
NEPASAVALER
Pahoittelen nöyrimmästi lukiohäröäni! Ne pas avaler eli ei pidä nielaista ennen kuin...
No, tulee mieleen juttu miksi turkulaiset eivät juo tuoremehua. Purkissa kun lukee että "ravistettava omskakas".
Noista pusseista voi kehitellä itselleen antoisan keräilyharrastuksen. Sen jalostuneimmassa muodossa kokoelmansa voi kuvata ja siitä voi blogata juttua nettiin samanmielisille hörhöille ympäri Telluksen.
http://blog.kyanmedia.com/archives/2008/10/31/do_not_eat_throw_away/
http://do-not-eat.com/thumbnails.php?album=1
Kai tästä maailmasta vieläkin sairaampia keräilykohteita löytyy?
1930-luvulla sinappi oli Savon maaseudulla aika tuntematon mauste. Sitä oli joissain isoissa häissä kuitenkin tarjolla vadillinen. Kaksi kaverusta lastasi sitä reippaasti lautaselleen. Toinen pisti sinappia melkoisen möykyn suuhunsa, oli tuhehtua, mutta pokka piti hyvin, vain silmistä alkoi valua kyyneleitä.
- Mikäs sinua itkettää?
- Tulipa vaan mieleen, että isäukko hukkui 15 vuotta sitten.
Toinenkin ahmaisi sitten sinappia samoin seurauksin.
- No mikäs sinua sitten itkettää?
- No se, ettet sinä hukkunu isäs mukana.
Itsehillintää oli kuulema sekin, että kun ringissä pantiin vesipullo kiertämään viinapullona, niin jokainen ähkäisi ja nikotteli ryypyn jälkeen ja kehui hyvää ainetta viimeiseen ryypynottajaan asti. Sen jälkeen tarjoajalta oli kyllä paras löytyä prosenttipitoisempaa, jos aikoi välttää sakinhivutuksen.
Eräällä keskustelupalstalla haikaillaan muuannen jo lakkautetun sivuston perään. Kyseisellä sivustolla oli tarjolla mm. pakkasenkestävää sinappia. Sen valmistukseen käytettiin kovimmillakin pakkasilla sulana pysyvän kosken vettä.
Tuon sivuston laatija ja ylläpitäjä taisi olla savolaista syntyperää, ellen väärin erehdy?
Minunkin täytyy myöntää, että olisin kovin mielelläni suonut kivityömies Hatti Jahusen sivuston säilyvän nettikansan ilona!
”Ja pakkasenkestävä sinappi, joka on valmistettu aina sulana pysyvän kosken vedestä”
http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?p=1356404&sid=28f5c5648516629b8153f9a9922cc9eb
>> Eräällä keskustelupalstalla haikaillaan muuannen jo lakkautetun sivuston perään.
>Enpä ole ennen kohdannut tällaista muuan-sanan genetiiviä
Et varmaankaan ole tarjonnut sitä koskaan kuukkelin nokittavaksi.
http://www.google.com/search?q=muuannen
>> Et varmaankaan ole tarjonnut sitä koskaan kuukkelin nokittavaksi.
Taidan silti pysyä tällä palstalla kuin Junttilan Jaska tuvan seinällä.
Mahtaako tuo 'muuanne' olla niin oikeaoppinen taivutusmuoto sekään? Minun suuni taivuttaa 'muualle'.
Jos Sinnemäki lähtee Minnesotaan laulelemaan sotaisia minnelauluja, voisi hänen ehkä kuvitella lähtevän muuanne. Vänskän Osmo siellä kai on jo seitsemisen vuotta musisoinnutellutkin?
>Jos muuan-sanan taivutus tuntuu ylivoimaiselta, sen voi aina korvata sanalla eräs.
Ellet huomannut, olin käyttänyt lauseessani eräs-sanaa jo kertaalleen. Tautinen tautofonian ja -logian pelko sai minut käyttämään kavahtamaasi muotoa.
Rukiista mieleen: osuin 1970-luvulla erääseen Bottan illanviettoon, jossa saatiin kuunnella kurikkalaasen Kärrymiehet-yhtyeen komiata laulantaa. Pääsin illan mittaan porukan voimahahmon Eero Piirron (1932–1995) juttusille ja tuumin, että tuollaisella äänellä isäntämiehen olisi syytä hakeutua oopperalavoille! Tähän Eeroo: ”En minä semmoosista hommista – niistä ei tuu rukihia!”
Mennähän kuuntelemahan aitoa kurikkalaasta minnelaulua:
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F07572_1
Ei ollut tarkoitus vaikuttaa epäkohteliaalta. Pyydän anteeksi.
"Muuanne" on Nykysuomen sanakirjan mukaan muualle-sanan toinen versio, ei edes murteellinen. Harvinaisempi se tietenkin on kuin "muualle" muttei mitenkään vääräoppinen.
Luin toki rivien välistä, että et pyrkinyt oikeasti olemaan epäkohtelias saati ollut ajamassa minua minnekään – olipahan vain kovin houkuttelevaa olla ottavinaan heittosi kirjaimellisesti!
Anteeksipyyntö otettu hyväksyvin kiitoksin vastaan, niin turha kuin se olikin.
:•)