Aamulehden palstoilla nimimerkki Misukka esittää kysymyksen:
"Paikallisessa Mazda-liikkeessä silmiini pisti tarjous, jossa renkaan sai täyttää typellä. Täytön hinta oli 5 euroa/rengas. Mitä hyötyä typpikaasusta on autonrenkaalle?"
Vastauksessa todetaan mm:
"Typpi on tasalaatuinen kaasu, joka ei reagoi lämpötilanvaihteluihin.
- Koska typpi ei juurikaan lämpölaajene, rengaspaine ei vaihtele ulkolämpötilan mukaan,"
ja:
"Paineistetulla ilmalla täytetyn renkaan paine nousee kuumentuessaan ja laskee kylmentyessään. Typellä täytetty rengas on huomattavasti viileämpi ja näin myös renkaan kuluminen vähäisempää."
Jotenkin tuntuu siltä, että "asiantuntija" puhuu täyttä puppua tai muuten vain laskettelee palturia. Eikös happi noudata ideaalikaasun käyttäytymistä siinä missä typpikin? Eikös ilma ole hapen ja typen seosta? Miten typellä täytetty rengas muka olisi viileämpi kuin ilmatäytteinen?
Ja monta muuta kysymystä tästä herää..
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/179573.shtml
"Paikallisessa Mazda-liikkeessä silmiini pisti tarjous, jossa renkaan sai täyttää typellä. Täytön hinta oli 5 euroa/rengas. Mitä hyötyä typpikaasusta on autonrenkaalle?"
Vastauksessa todetaan mm:
"Typpi on tasalaatuinen kaasu, joka ei reagoi lämpötilanvaihteluihin.
- Koska typpi ei juurikaan lämpölaajene, rengaspaine ei vaihtele ulkolämpötilan mukaan,"
ja:
"Paineistetulla ilmalla täytetyn renkaan paine nousee kuumentuessaan ja laskee kylmentyessään. Typellä täytetty rengas on huomattavasti viileämpi ja näin myös renkaan kuluminen vähäisempää."
Jotenkin tuntuu siltä, että "asiantuntija" puhuu täyttä puppua tai muuten vain laskettelee palturia. Eikös happi noudata ideaalikaasun käyttäytymistä siinä missä typpikin? Eikös ilma ole hapen ja typen seosta? Miten typellä täytetty rengas muka olisi viileämpi kuin ilmatäytteinen?
Ja monta muuta kysymystä tästä herää..
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/179573.shtml
Vastaukset 14
Vanhimmat
ihan asiaa puhui, mutta typpitäyttö taitaa olla "shidoku"
eli keksintö joka sinänsä toimii mutta joka on niin
epäkäytännöllinen ettei siitä ole mitään hyötyä.
Typpi on melko tehoton kaasu joka varmaan säilyttää kumin
ominaisuudet kunnossa, happi on niin ärhäkkää kaasua että
renkaan kumiseos kirjaimellisesti "hapettuu" nopeasti piloille.
soitu syvästi...
http://ahotcupofjoe.wordpress.com/2008/07/05/nitrogen-filled-tires-a-scam/
renkaisiin täytetään muutenkin. Mitä nyt vähän happea seassa.
nestekaasua minä jouduin laittaan autonrenkaisiin kun jalkapummpu meni rikki,ja ajoon piti päästä.kavereille sanoin:nyt on palavat ilmat renkaissa,ja näytin.pitkän tulenliekin teki venttiilin päähän,kun raotti ja sytytti.missähän lie sekin auto nyt menossa?
Taitaa sillä kommentoineella myyntipäälliköllä olla hieman alkeisfysiikka haussa. Kyllä se typpikin käyttäytyy erittäin tarkasti ideaalikaasun tavoin eli tosiaan lämpölaajenee ihan samoin kuin typen ja hapen seoskin. Ehkä jotain kumin reagointia hapen kanssa tuo estää (johon lämpötila voi jopa vaikuttaa), mutta mitään muuta hyötyä en kyllä äkkiä keksi.
Paljon autoilleena ja kuormia kuljettaneena olen merkille
pannut, että kuormittaissa rengas lämpenee ja kun lisää
ilmaa, niin lämpenee vähemmän.
Olisko täyttökaasun isommasta lämpölaajenemisesta huötyä.
Minulta ja muiltakin mig-hitsareilta löytyy kotinurkista
hiilidioksiidia ja argonia, mikä vaikutus noilla olisi
renkaan täytteenä.
Johtuu siitä että maata vasten pyöriessään renkaan muoto muuttuu jatkuvasti ja mitä suurempi kuorma on päällä, sitä suurempi on muutos. Kun ilmaa lisätään ja paine nousee, niin kuormasta huolimatta muodonmuutos vähenee ja näin lämpöongelma on myös vähäisempi.
Kyseessä on siis sisäisen kitkan aiheuttama lämpeneminen.
Lähteet kertovat hiilidioksidin menevän kumista nopeasti läpi. Argon on ilmeisesti hyvä vaihtoehto, mutta mikäli noilla diffuusiojutuilla olisi oikeasti jotakin merkitystä, niin renkaiden sisäpinnalla olisi diffuusiota pienentävä kalvo.
Tavallisessa täyttöilmassa on noin typpi 78%, happi 21%, hiilidioksidi 0,03% + jalokaasut ja vesihöyry.
Fysiikan nobeli tällä Mazda-liikkeen myyntihemmolle jos hän voi todistaa ettei typpikaasu laajene lämmetessään. Aivan uusi ilmiö on siis keksitty.
Pullosta otetussa typessä ei ole vettä mukana, huoltoasemien ilmalla täytetyissä renkaissa taas on jonkin verran vettäkin.
Vesi laajenee nesteestä kaasuksi haihtuessaan paljon enemmän kuin typpi tai happi tai mikään muukaan suunnilleen yleistä tilanyhtälöä noudattava kaasu.
99% typpitäytön eduista johtuu vedettömyydestä, ja lopuillla ei ole käytännössä merkitystä.
Myös paineilmasta voi veden erottaa, ei ole mikään pakko tislata happea pois.
Suurin etu on talviautoilussa, jossa liikkeelle lähdettäessä kestää pitempään, ennenkuin jää ensin sulaa vedeksi, ja sittten haihtuu vesihöyryksi renkaan lämmetessä ajossa.
nousta renkaan lämpötila todella korkeaksi 150-200C jotta siellä oleva vesi höyrystyisi, ajatellaan vaikka rengaspaine 2bar. veden höyrystymisestä /paineesta on taulukkokin,en jaksa sitä nyt ettiä.
Veden faasimuutos nesteestä höyryksi ei todellakaan edellytä kiehumista !
Kyllä pyykkikin kuivaa vaikka narulla ulkona pakkasessakin, mutta turhan hitaasti, huoneen lämmössä jo paljon nopeammin, vaikkei olla lähelläkään kiehumispistettä.
Siis summasummarum:
Veden HAIHTUMISESTA oli kyse.
Mollierin käyrän mukaan: kylläistähöyryä muodostuu jos paine 2,3bar niin veden lämpö oltava125c.muistin eilen yläkanttiin lukeman.pyykin kuivamisessa pakkasessa on taas kyse sublitoitumisesta,jään haihtumisesta.
muistelisin että lentokoneissa käytetään renkaissa typpeä siksi että se ei reagoi lämpöön, eli ei pala eikä kiihdytä palamista ja pitää paineen tasaisempana eri lämpötiloissa... tästä voisi päätellä että parantaa turvallisuutta esim. laskeuduttaessa. mutta tiedä sitten tuosta että 5 euroa joka kerta kun pitäisi täyttää auton renkaat :)
"Pitää paineen tasaisena eri lämpötiloissa" ---> ei siis lämpölaajene, kuten happi?? Jos ja kun typpi noudattaa ideaalikaasun käyttäytymistä kuten happikin, niin paine muuttuu myös samoin lämpötilan kasvaessa(lämpölaajeneminen).