Miten pääsen tästä ajattelutavasta eroon?

Sinun ei tarvitse muuttaa ajatustapaasi. On olemassa ihmisiä, jotka eivät koskaan halua lapsia - kuten minä. Olen yli kolmekymppinen nainen ja onnekseni olen löytänyt miehen, joka ei myöskään halua lapsia. Vapaaehtoisessa lapsettomuudessa ei ole mitään väärää.

Minusta tuntuu, että sinun kohdallasi lasten tekeminen juuri nyt olisi sulaa hulluutta. On tervettä, että kyseenalaistat miehen motiivit. Pidä nyt ensisijaisesti huolta itsestäsi, äläkä tee lasta. Muutoin olet lapsen kanssa kotona kun mies ryyppää, valvot ja pyyhit oksennukset, laitat ruokaa, et saa ammattia jne. Voi olla, että ajatustapasi johtuu miehestäsi, tai se voi johtua siitä, että et halua lapsia kenenkään kanssa. Aika näyttää. Kuulostaa hyvältä, että käyt läpi lapsentekoajatusta ihan ajatuksen kanssa. Joskus mieli muuttuu, joskus ei.

Minulla oli aikanaan hyvin samanlaisia tunteita, kuin sinulla. En halunnut lasta missään nimessä. Näin kuvittelin. Tapasin sitten kerran miehen. Rakkautemme syveni syvenemistään, kunnes yhtenä päivänä huomasin ajattelevani, että tuo mies on sellainen mies jonka kanssa haluaisin lapsen. Hänen kanssaan se vain tuntui niin hyvältä ja oikealta :) Ja täytyy sanoa, että en ole sitä päätöstä katunut ikinä. Ja täytyy sanoa sekin, että ylpeä olen ollut siitä yhdeksästä kuukaudesta, jonka lastani sain kantaa ja siitä, että sain synnyttää hänet. :) Olen myös sitä mieltä, että lapsen saanti pitäisi olla perheessä kahden ihmisen juttu. Eli yhtä lailla mies on minusta velvollinen sitoutumaan perheeseensä, kuin nainen. Meillä hoidamme lasta tasavertaisesti. Molemmat pääsemme tuulettumaan joskus jos siltä tuntuu. Toinen on silloin sitten lapsen kanssa.
Neuvoni on, että älä suotta ota paineita siitä muuttuuko ajattelutapasi. :) Se muuttuu, jos muuttuu ja niin voi käydä loppujen lopuksi hyvinkin lyhyen ajan sisällä sitten aikanaan. Nauti elämästäsi. Mieti vaikka onko tässä nykyisessä parisuhteessasi kaikki ok, vai onko tullut aika lähteä eri teille ja kääntää uusi lehti elämässä.

..olet vielä nuori, mieli voi muuttua tai sitten ei. Ja et ole suhteessa miehen kanssa jonka kanssa kannattaa lasta lähteä hankimaan.

Älä tee lapsia jos et ole täysin varma vielä. Olet niin nuori että ehdit vielä vauvantekoon myöhemminkin, jos ajattelutapasi muuttuu. En tunne sua enkä sun miestäsi, mutta kirjoituksesi perusteella mietin, onko miehesikään vielä valmis? Anna ajan kulua ja elämääsi virrata ensin jotain muuta.. :)

Hyvä jos pystyt ajattelemaan noin päin, se on viisainta ja varjelee monelta yllättävältä murheelta mikä lapsen hankkiminen toisi tullessaan. Nuoria olette vielä joten maltillisuus on palkitsevinta. Monet naiset haluavat tulla luonnollisista äitiydenkaipuusta johtuen äideiksi, mikä on maailman luonnollisin asia parikymppisilläkin. Nykymaailma vaan on sellaiseksi tehty, että pitää taata toimeentulo ennenkuin ryhtyy perhettä perustamaan. Ja se on nimenomaan naisen tehtävä, koska on aina vaara että äiti jää yksin lasten kanssa myöhemmässä vaiheessa tavalla tai toisella. Koska miehistä ei voi etukäteen veikata mitään. Voi mennä toisinkin päin, mutta teillä näyttää se järkevämpi ihminen olevan sinä, joten vastuukin on sinulla. Pidä pintasi päätöksessäsi.