Politrukit taas kalakukon kimpussa:
http://www.adressit.com/ahvenkukko
Eikö niille saatanoille enää mikään riitä?
http://www.adressit.com/ahvenkukko
Eikö niille saatanoille enää mikään riitä?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se on vähän niin ja näin. Evira kyllä perimmiltään tarkoittaa kansalaisten parasta. Itse en haluaisi kalakukkooni katiskaan kuollutta ja kusilammikossa huuhdeltua kalaa...nythän sitä ei koskaan tiedä, kas kun näitä valmistajia on joka lähtöön ja kalakukkoja kaupitellaan jos jossakin eikä edes myyjä välttämättä tiedä kuka tai missä tuote on valmistettu. Olen jopa ostanut savolaiselta torilta muikkukukkoa, joka osoittautuikin ahvenkukoksi.
Se on mennyt tuo eläinoppi vähän sotien jälkeen Kuopiossa tämmöiseksi.
Muuten oikein asiallinen kommentti. Yhdyn täysin vastaukseen. Kyllä Evira oikealla asialla on kun haluaa ruoan laatua tarkkailla eikä kyseessä ole mikään EU:n savolaisia vastaan suunnattu ajojahti. Vaikka Kepu näin väittäisikin.
Täytyypä vähän irvistellä tämän "savolaisen" ruoan ja sen nimen alkuperästä. Siitä kun on kirjoitettu niin paljon potaskaa, että harvasta ruokalajista onkaan.
Oma teoriani, eikä ihan edes oma - ja jota sopii tietysti moittia - juontaa juurensa karjalassa isoista umpipiirakoista käytetystä nimestä "kukko", joka kalakukkoa tarkoittavana on sitten otettu savolaiseen perimään kuten koko kukkokin ruokalajina.
Ja mistäpä tulee tämä "kukko"? Venäjältäpä hyvinkin, venäläisestä piiraasta "kurniekasta", johon aikanaan käytettiin kananlihaa (=venäjäksi "kura" on kana). Karjalan kieli ja karjalan murrehan ovat täynnä venäläislainoja. Kurniekka on siten alunperin ollut kanalihapiirakka - osuvasti "kukko" - ja kun sinne sisään on pantu lihan sijasta kalaa on saatu "kalakukko".
Näitä erilaisia kalapiirakoitahan on tehty rajakarjalassa monenlaisia; kurniekkoja kalalla, kulibjakoja vehnä-voi-taikinakuorella, kala-muna-piirakoita isoina levyinä jne. Kaikki samaa kastia kalakukon kanssa.
Tämä yo. jorina ei tietenkään vähennä kalakukon arvoa mitenkään savolaisena muunnoksena hienosta perinneruoasta, jonka soisi säilyvän ja olevan aina osa ruokatalouttamme. Aivan samoin toivoisin Karjalan laajan piirakkaperinnön leviävän vähän laajemmalle ja elpyvän vähitellen. Sieltä löytyy suurimmat perinneruokarikkautemme - olkoonkin vain yhteisomaisuutta venäläisen keittiön kanssa.
Tarkkoina italialaisten "kukon" kanssa, tarkoitan nyt tietenkin galzonea, eli kukon tapaan täytettyä eräänlaista pizzaa. Siinähän tuo täyte voi olla vaikka mitä ja useinkin tonnikalaa tai jotain muuta kalaa.
Mistähän päin tuogalzone mahtaakaan olla peräisin, liekö alkuperäinen saapasmaan tuote?
Kovin moni pizzeria ei ainakaan suomessa sitä valmista.
Jos savolaiset tekisivät galzonea ahvenesta tai muikusta, olisiko sen nimi silloin kalakalsarit?
En muista lukeneeni calzonelle mitään erityistä muuta kuin sen, mitä pizzasta on kerrottu. Mutta syy, miksi calzone on kehitetty, on varsin selvä: taittamalla tavallinen pizza "kalsareiksi" tai "haarapussiksi" saadaan pizza helpommin käsin syötävään muotoon. Samalla pysyvät täytteet lämpiminä pitempään.
Lueskelin joskus tuota kalakukon nimisuojan hakutekstiä, missä mainitaan mm. että "tapa valmistaa kalakukkoa juontaa juurensa Savosta ja Karjalasta ja voidaan laskea alkaneen jo keskiajalla".
Lisäksi "Toisen maailmansodan seurauksena osa Karjalaa liitettiin Neuvostoliittoon ja väestö siirrettiin eri puolille Suomea. Siten kalakukon tekotaito levisi ympäri Suomea. Kuitenkin juuri Savossa ja Karjalassa kalakukon tekotaito on säilynyt vahvimmillaan."
Edes Maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Kalaruoan Ystävät ry:n hakemus ei kiellä kalakukon karjalaisia juuria.
Mutta kaikki kunnia Partasen kalakukoille - hyviä turistikukkoja. Vaikka parempiakin sanotaan löytyvän...
Partasen yksi jälkeläinen/kauempi sukulainen kiittää. Kallaveestä ovat nousseet useat makoisat kalat. Ne ovat elättäneet sukupolvia, ovat olleet elämäntyö, ruoka pöydässä.
Hanna teki paljon muutakin merkittävää eläessään, itse koen hänet merkkihenkilöksi. Kaupungin kaksi ensimmäistä puhelinta saattoi olla myös hänen nimissään en täysin varma ole. Toinen leipomolle ja toinen myymälään. Hän oli ennakkoluuloton uusille tuulille. Ja yhä tavallaan pitää sukunsa leivissä ja ruokittuna.
Hänestä saattaa tulla myös kirja vielä elämänkerta.
Määräykset koskevat vain teollisesti kukkoja valmistavia ja kaupitsevia yrityksiä, samoin kukkoteollisuudelle kalaa toimittavia yrityksiä. Kyse on valvonnasta ja hygieniasta.
Kotivalmistustahan ei mikään koske ja siksipä olisikin talouksien ja kotikokkaajien syytä opetella kukontekotaito, jotta isäntien ja jälkikasvun mato-onkimat sintit saadaan parempaan hyötykäyttöön kuin kissanruoaksi.
On oikein, että teollisuutta valvotaan, kansalaisten parhaaksi. Niiden, jotka toimittavat kalaa kukkoleipureille, onkin syytä parantaa kylmäketjua ja kalanperkuuta. Rosteriallas ja kaakeloitu seinä ei kalavajassakaan ole paljoa vaadittu. Ja itsestään lienee selvä, että kala perataan ja jäätetään heti.