Mikä minua vaivaa? Minun koko elämäni ajan olen kokenut ja nähnyt liikaa sellaisia asioita, joita ihmisten ei välttämättä tarvitsisi nähdä tai kokea. Perheessäni ei ole ollut koskaan ongelmia muuten kuin isäni joi ollessani pieni, mutta en usko sen vaikuttaneen minuun, koska hän lopetti juomisen täytettyäni 7. Äitini on ollut aina aivan loistava. Ymmärtäväinen ja olen pystynyt kertomaan hänelle kaiken. Kolmannelle luokalle mentyäni uutena oppilaana minua alettiin kiusaamaan ja sitä jatkui koko ala-aste ajan. Kuudennella luokalla aloin kokemaan ihmeellisiä tuntemuksia. Pelkäsin koko ajan jotain kuvitteellista. Se on tähän päivään asti ollut takaraivossani, että joku tai jokin tarkkailee koko ajan tekemisiäni.
Yläasteen puolivälissä aloin seurustelemaan erään minua vuotta vanhemman nuoren miehen kanssa ja hän osoittautui erittäin väkivaltaiseksi ja alkoholisoituneeksi narsistiksi. Kärsin hänen tekemisistään kolme vuotta kunnes sain itseni irroittautuneeksi hänestä. Hän uhkaili ja hakkasi minua. Petti minua ja syyllisti että minä petän häntä vaikka en koskaan niin tehnyt enkä antanut aihetta. Valehteli. Suhteen loputtua aloin kuulla ja nähdä asioita öisin. Se oli tosi ahdistavaa. Pelasin kavereitteni kanssa spiritismiä yläasteen aikoina ja ne kokemukset vain voimistivat tapahtumia.
Erottuani poikaystävästäni joudun psykologin vastaanotolle kun aloin kokemaan itsetuhoisiaajatuksia, mietin miten, milloin ja missä sen teen. Ikinä en ole yrittänyt, en edes viillellyt. kävin psykologin luona puolen vuoden ajan kunnes tilanne alkoi helpottaa ja sain lääkityksenkin. Minulla todettiin vakava masennus. Lopetin lääkityksen puoli vuotta sen aloittamisen jälkeen kun tilanne alkoi tuntua hyvältä enkä kokenut lääkkeestä enää olevan minulle hyötyä.
Nyt olen kihloissa minua kaksi vuotta vanhemman miehen kanssa ja olemme onnellisia. Asumme yhdessä ja meillä on yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia, mutta TÄSSÄ TULEE KYSYMYKSENI: aina riidellessämme saan jonkinlaisen kohtauksen. Minua alkaa ahdistamaan, alan itkeä ja huutaa kauhusta, tärisen ja vapisen kauttaaltani, peittelen korvani ja kasvoni ja käyttäydyn kuin hullu. En pysty lopettamaan sitä. Välillä tuntuu kuin sisälläni olisin jokin paha. Näen hirveitä painajaisia siitä kuinka menetän mieheni jollekin toiselle. Kysynkin, mikä hoito tähän olisi parasta. Nyt en usko että psykologi voi auttaa tämän kanssa.
Yläasteen puolivälissä aloin seurustelemaan erään minua vuotta vanhemman nuoren miehen kanssa ja hän osoittautui erittäin väkivaltaiseksi ja alkoholisoituneeksi narsistiksi. Kärsin hänen tekemisistään kolme vuotta kunnes sain itseni irroittautuneeksi hänestä. Hän uhkaili ja hakkasi minua. Petti minua ja syyllisti että minä petän häntä vaikka en koskaan niin tehnyt enkä antanut aihetta. Valehteli. Suhteen loputtua aloin kuulla ja nähdä asioita öisin. Se oli tosi ahdistavaa. Pelasin kavereitteni kanssa spiritismiä yläasteen aikoina ja ne kokemukset vain voimistivat tapahtumia.
Erottuani poikaystävästäni joudun psykologin vastaanotolle kun aloin kokemaan itsetuhoisiaajatuksia, mietin miten, milloin ja missä sen teen. Ikinä en ole yrittänyt, en edes viillellyt. kävin psykologin luona puolen vuoden ajan kunnes tilanne alkoi helpottaa ja sain lääkityksenkin. Minulla todettiin vakava masennus. Lopetin lääkityksen puoli vuotta sen aloittamisen jälkeen kun tilanne alkoi tuntua hyvältä enkä kokenut lääkkeestä enää olevan minulle hyötyä.
Nyt olen kihloissa minua kaksi vuotta vanhemman miehen kanssa ja olemme onnellisia. Asumme yhdessä ja meillä on yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia, mutta TÄSSÄ TULEE KYSYMYKSENI: aina riidellessämme saan jonkinlaisen kohtauksen. Minua alkaa ahdistamaan, alan itkeä ja huutaa kauhusta, tärisen ja vapisen kauttaaltani, peittelen korvani ja kasvoni ja käyttäydyn kuin hullu. En pysty lopettamaan sitä. Välillä tuntuu kuin sisälläni olisin jokin paha. Näen hirveitä painajaisia siitä kuinka menetän mieheni jollekin toiselle. Kysynkin, mikä hoito tähän olisi parasta. Nyt en usko että psykologi voi auttaa tämän kanssa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
se ei ole.
vaan mitä?
Kuvaamasi on nimenomaan paniikkikohtaus.. jos sulla on myös hengitysongelmia..
Ja se on kamala tunne.
Jos et kärsi paniikista muuten, voi hoito olla hankalaa.
Sun pitää puhua asiasta kihlatun kanssa, ja yrittää, etteivät ristiriidat mene huudoksi asti..
Usein paniikkikohtauksen aiheuttaa joku kamala kokemus, sitä ei välttämättä osaa yhdistää, mutta tunne on samanlainen.
juu ollaankin puhuttu asiasta aika paljonkin ja nimenomaan halusin tietää miksi sitä kohtausta kutsutaan ja olin melko varma että se on jokin paniikki- tai shokkikohtaus ja luulen myös että se kantautuu noilta aikaisemmilta seurusteluajoilta kun ne riidat oli tosi väkivaltaisia yms. Mut se vaan että kannattaako asian takia mennä hoitoon. Oon huomannu olevani läheisriippuvainen, pelkään olla ja jäädä yksin ja mulla on kuvitteellisia harhoja. Tuntuu että joku tarkkailee koko ajan. Psykiatrin kanssa joskus painittiin siitä että onko mulla maanis-depressiivisyys, mutta sit diagnoosiksi tuli syvä masennus.
ja sit just että, meinaan tukehtua ja oksentaa kun hengittäminen on niin vaikeaa.
Sulla on varmasti pahoja traumoja, jotka hoidollakin saadaan vain ajan kanssa paranemaan, suosittelen kyllä hoitoa, mulla ainakin oli niin omien traumojen kanssa, että ne on vieläkin yhtä kamalia, kun niistä alkaa puhuun avomiehen kanssa, mutta arkielämässä ne on alkanut helpottamaan, eikä niin pahasti häiritse elämää.. Tai no, mulla myös huutaminen laukaisee samanlaisen paniikin, mutta se johtuu taas vaikeasta vanhempieni suhteesta..
Itselläni on lääkehoito meneillään..
Ai niin ja sitten vielä se, että itselläni on alkanut paniikkikohtaukset pahenemaan, (lääkityksen kanssa ongelmia) ja se alkaa jo käydä vaaralliseksi, kun puoli tuntia on hengitysvaikeuksia, siinä meinaa tukehtua.
Siispä suosittelen, ettet yritä pelkästään omin avuin hoitaa itseäsi..
Kyllä varmaan pitäisi aloittaa uudestaan hoidot. Mulle on kyllä määrätty rauhoittavat tällaisia tilanteita varten, mutt pitäisi käydä uusimassa resepti, mutta en varmastikaan ole käynyt uusimassa sen takia kun joutuisin uudestaan juttelemaan asioista ja repimään vanhat haavat auki ja sitä en tosiaan haluaisi kun muuten menee niin hyvin. Ja en koe tällä hetkellä lääkityksestäkään olevan apua, joten haluaisin jonkunlaista muuta hoitoa, mutta mikä olisi sellaista.
jotkut on suositellu hypnotisointia, mutta liekö siitä apua sitten. Toisaalta jos siinä on onnistumisen mahdollisuus niin voihan siinä selvitä se todellinen syy miksi asiat on näin ja sitä kautta miettiä minulle oikeaa hoitoa.