Olin naimisissa naisen kanssa, joka oli ollut aikaisemmin kakkosnainen. Oli vehdannut siinä nelisen vuotta ystävättärensä aviomiehen kanssa.
Muutaman vuoden jälkeen hän alkoi haukkumaan minua, sanoi romantiikan olevan nolla minun puolelta. Ei huolinut kukkia jotka toin, heitti roskiin. Kotitöitäkään en kuulemma tehnyt, vaikka olin juuri tiskannut tai pyykännyt. Mihinkään en saanut mennä ilman kerrottua minuuttiaikataulua ja tullessa haukuttiin välinpitämättömäksi, siis työkeikat piti selittää. Kapakoissa en käynyt ja hoidin lapset, kun olivat pieniä. No sitäkään en kuulemma tehnyt, vaikka olisin valokuvistä esitellyt sen.
Älyttömiä vaatimuksia oli ja pihtausta, toteutin joka oikun silti pihtaus ei loppunut. Olin haaveillut erään saarimökin ostosta. Olin puhunut mökin ostosta ja silloin se oli ollut ok. Sitten olin myyjän kanssa neuvotellut alustavasti homman selväksi ja asia piti hoitaa viikkoa myöhemmin. Olin sitten viikon työmatkalla, sillä aikaa vaimo oli perunu mökkikaupat ja ostanut mökkiin varatuilla rahoilla ulkomaan matkan ja jotain tauluja. Siinä reissusta palattuani soitin mökkikaupoista, niin sain kuulla että oli akka perunu homman ja hän oli jo mökin myynyt.
Olin ihmeissäni ja kyselin, että miksi. Selitykset oli ettei hän jaksa mitään mökkiä siivota ? ja pärjätään sitä näinkin. Siinä meni muutama kuukausi ja yhtenä iltana vaimo pakkaili matkalaukkua ?? Tottakait sitä aloin ihmetellä, mihin sitä nyt. Ei todellakaan oltu puhuttu, siis pitäishän minun ymmärtää hän tarvii lepoa. Hänen elämänsä lyhenee rinnallani vuosia, ellei saa levätä aurinkorannoilla. Olisi pitänyt ottaa ero siinä paikassa.
No oli kaks lasta, ei sitä kumminkaan voinut. Mutta olin yrittänyt puhumiset, osallistuin, välitin, raadoin itseäni säästämättä. Kaikki vain meni hullummaksi, vaimo jopa löi minua joskus. Yhtenä äitien päivänä sain tarpeekseni. Päätin etsiä rakkautta muualta. Hoitaisin lapsia ja kävisin töissä.
Avioliitto jatkui, enkä enää hakenut läheisyyttä. Miksi olisinkaan, olisin vain saanut haukut tunteettomasta seksin vonkaamisesta kuten ennenkin. Tutustuin ihan avoimesti vapaisiin naisiin, kerroin heille olevani naimisissa, kerroin lapsistani. Yhdenkään naisen osalta en tullut torjutuksi, eipä tarvinnut puutteessa kärvistellä. Lopulta yksi näistä naisista halusi minut, siksi kertoi vaimolle meistä. Olisi sitä muutama muukin halunnut, mutta he eivät kertoneet.
Sotahan siitä tuli. Vaimokin olisi halunnut taas. Mutta haukkuminen jatkui kuten ennenkin, paitsi nyt lisättiin tämä pettäjä ja valehtelija. Hän vaati pariterapiat; menin sinne ja kerroin miten asiat on. Paitsi, että en kertonut kuin kaksi nimeä. Tämän kertoja naisen ja toisen joka oli soittanut vaimolle kun oli kuullut paljastuksesta, ne hän jo tosin tiesikin. Siitä alkoi näiden naisten vainoaminen, vaimo yritti tosissaan järjestää näille potkut (onnistui toiselle saamaan syytteen virkavirheestä, sai varoituksen).
Vaimo lateli minulle ehtoja. Lasten takia saisin jäädä ja toista kertaa ei halua tulla petetyksi. Hän ei voi hyväksyä tämmöistä moraalittomuutta. Uhkailua tuli, ja sitten perään sanoi antaneensa anteeksi. Puolisen vuotta meni näin. Kerran heräsin keskellä yötä ja menin olohuoneen puolelle katsomaan, hän seisoi siellä fiskarsin veitsi kädessään.
Pakkasin aamulla laukkuni ja lähdin enkä taakseni katsonut.
Muutaman vuoden jälkeen hän alkoi haukkumaan minua, sanoi romantiikan olevan nolla minun puolelta. Ei huolinut kukkia jotka toin, heitti roskiin. Kotitöitäkään en kuulemma tehnyt, vaikka olin juuri tiskannut tai pyykännyt. Mihinkään en saanut mennä ilman kerrottua minuuttiaikataulua ja tullessa haukuttiin välinpitämättömäksi, siis työkeikat piti selittää. Kapakoissa en käynyt ja hoidin lapset, kun olivat pieniä. No sitäkään en kuulemma tehnyt, vaikka olisin valokuvistä esitellyt sen.
Älyttömiä vaatimuksia oli ja pihtausta, toteutin joka oikun silti pihtaus ei loppunut. Olin haaveillut erään saarimökin ostosta. Olin puhunut mökin ostosta ja silloin se oli ollut ok. Sitten olin myyjän kanssa neuvotellut alustavasti homman selväksi ja asia piti hoitaa viikkoa myöhemmin. Olin sitten viikon työmatkalla, sillä aikaa vaimo oli perunu mökkikaupat ja ostanut mökkiin varatuilla rahoilla ulkomaan matkan ja jotain tauluja. Siinä reissusta palattuani soitin mökkikaupoista, niin sain kuulla että oli akka perunu homman ja hän oli jo mökin myynyt.
Olin ihmeissäni ja kyselin, että miksi. Selitykset oli ettei hän jaksa mitään mökkiä siivota ? ja pärjätään sitä näinkin. Siinä meni muutama kuukausi ja yhtenä iltana vaimo pakkaili matkalaukkua ?? Tottakait sitä aloin ihmetellä, mihin sitä nyt. Ei todellakaan oltu puhuttu, siis pitäishän minun ymmärtää hän tarvii lepoa. Hänen elämänsä lyhenee rinnallani vuosia, ellei saa levätä aurinkorannoilla. Olisi pitänyt ottaa ero siinä paikassa.
No oli kaks lasta, ei sitä kumminkaan voinut. Mutta olin yrittänyt puhumiset, osallistuin, välitin, raadoin itseäni säästämättä. Kaikki vain meni hullummaksi, vaimo jopa löi minua joskus. Yhtenä äitien päivänä sain tarpeekseni. Päätin etsiä rakkautta muualta. Hoitaisin lapsia ja kävisin töissä.
Avioliitto jatkui, enkä enää hakenut läheisyyttä. Miksi olisinkaan, olisin vain saanut haukut tunteettomasta seksin vonkaamisesta kuten ennenkin. Tutustuin ihan avoimesti vapaisiin naisiin, kerroin heille olevani naimisissa, kerroin lapsistani. Yhdenkään naisen osalta en tullut torjutuksi, eipä tarvinnut puutteessa kärvistellä. Lopulta yksi näistä naisista halusi minut, siksi kertoi vaimolle meistä. Olisi sitä muutama muukin halunnut, mutta he eivät kertoneet.
Sotahan siitä tuli. Vaimokin olisi halunnut taas. Mutta haukkuminen jatkui kuten ennenkin, paitsi nyt lisättiin tämä pettäjä ja valehtelija. Hän vaati pariterapiat; menin sinne ja kerroin miten asiat on. Paitsi, että en kertonut kuin kaksi nimeä. Tämän kertoja naisen ja toisen joka oli soittanut vaimolle kun oli kuullut paljastuksesta, ne hän jo tosin tiesikin. Siitä alkoi näiden naisten vainoaminen, vaimo yritti tosissaan järjestää näille potkut (onnistui toiselle saamaan syytteen virkavirheestä, sai varoituksen).
Vaimo lateli minulle ehtoja. Lasten takia saisin jäädä ja toista kertaa ei halua tulla petetyksi. Hän ei voi hyväksyä tämmöistä moraalittomuutta. Uhkailua tuli, ja sitten perään sanoi antaneensa anteeksi. Puolisen vuotta meni näin. Kerran heräsin keskellä yötä ja menin olohuoneen puolelle katsomaan, hän seisoi siellä fiskarsin veitsi kädessään.
Pakkasin aamulla laukkuni ja lähdin enkä taakseni katsonut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miten lasten kävi???
Ex yritti saada yksinhuoltajuuden lakimiehen avulla. Eipä onnistunut. Yhteishuoltajuus on.
Hänen tapansa oli, silloin kun oltiin vielä yhdessä, haukkua elatusvelvollisia miehiä jotka eivät välitä lastensa tapaamisista. Nyt kun minun pitäisi tavata lapsiani, hän on estämässä tapaamisten toteutumista kaikin kieroiluin. Aluksi ei päästänyt lapsia ollenkaan luokseni. Pakkohan se oli, kun menin sossun lastenvalvojalle ja pyysin virka-apua.
Tuntuu siltä, että haluaa tuottaa katkeruutta lapsille. Oli kieltänyt vanhemman lapsen valinnaisaineen koulussa, lapsi olisi halunnut valinnaisen musiikin. Minäkin soittelen akustista kitaraa, tosin vaan omaksi iloksi. Ja arvaten ihan vaan siitä syystä kielsi tämän valinnan, ei auttanut minun puhua luokanvalvojalle (nainen), kuulemma lähivanhempi päättää. Exän mukaan kielet on tärkeämpiä maailmassa. Eipä ollut hurraamista lapsen valinnaisen saksan numerossa.
kerro nyt, kannattiko pettäminen?
onko nyt kaikilla hyvä mieli? onko lapsilla hyvä olla?
olisiko eron voinut mahdollisesti hoitaa siistimmin?
PS saksa on musiikkia tärkeämpää, kitaranrämpytyksellä ei pääse pitkälle, paitsi mitä ilmeisimmin naisten pöksyihin
lukenut aloitusta kunnolla?
Osaan minä muutaman sanan saksaa vaikka kitaraa rämpytänkin.
Saattaahan tuo olla, että exältä olen kuullut ja siten oppinut.
Tarkoitatko, että olis kannattanut vedellä turpaan ja silleesti?
Elämäni on nyt varsin antoisaa, kiitosta vaan. Lapset vaikuttavat varsin onnellisilta minun luona ollessaan.
Kyllä meissä naisissa on monenlaista pirua, ei tollasen kanssa jaksa. Oikein teit. Jos ei mikään kelpaa, on paras luovutta. Yksilöterapia ehkä sille sun akkarukalle ,pitkäkestoinen sellanen vois auttaa,. Ei pirun kanssa tartte soutaa.Avioliitto ei ole hoivasuhde.
Eikö se ex-vaimo ollut se joka teki erosta ruman? Lapset toipuvat erosta oikein hyvin, jos vanhemmat käyttäytyvät kuin aikuiset. Kamalinta on jos äiti tai isä vetää lapset mukaan eroon kärsimään saadakseen aviopuolison uhkakeinoin pysymään.
olipas otsaa puhua moraalittomuudesta
Ihan oikein teit