Muinaissuomi http://foorumi.suomu.org/index.php

( Jatkoa ) - Heihin yhtyi 2-tuhatluvun alussa näitä pohjoiseen vaeltavia kierteleviä, tawastilaisten orjuudesta karanneita hämyjä (orjaslappalaisia). He jäivät tai otettiin kainulaisisäntien pororengeiksi. Saamenkieli kehittyi kullakin suurella ja eristyneellä siita-alueella omaksi murteekseen, jossa oli samojedi-, belttilais- ja permiläis-suomalaista sanastoa. Perimä on samojedeilta, baltti/hämäläisiltä ja sattumansysäilynä kainulaisisänniltä saatua. Ei olisi 5-60 vuotta takaperin uskonut että nykysaamet ovat usein vaaleatukkaisia ja sinisilmäisiä. Saame-nimi lienee tullut mustaa tarkoittavasta seme-/zeme-sanasta, jota käytettiin vielä 1800-luvun Venäjällä, tarkoittaen mustaa kansaa, eli työväestöä ja palvelijoita. (Myöhemmin heistä tuli punaisia.) Sabme-nimi taas O. Magnuksen kirjan kuvituksesta, jossa sukset oli piirretty pitkäkärkisiksi PUUKENGIKSI, jota sabme-sana tarkoittaa.
Kainulaisista sen verran, että he olivat paitsi maanviljelyä ja karjanhoitoa, myös kauppaa ja merenkulkua harrastavaa kekseliästä kansaa, joiden ensimmäisiä markkinapaikkoja olivat ns. Jätinkirkot eli Metelikirkot Oulun (kreik. Thoule) ympäristössä. Myöhemmät Finingialaisten (foinikialaiset) esi-isät perustivat mm. Välimeren suuret kaupunkikulttuurit. - Tyhmimmät jäivät Suomeen maajusseiksi.

sama JP kirjoitti:

( Jatkoa ) - Heihin yhtyi 2-tuhatluvun alussa näitä pohjoiseen vaeltavia kierteleviä, tawastilaisten orjuudesta karanneita hämyjä (orjaslappalaisia). He jäivät tai otettiin kainulaisisäntien pororengeiksi. Saamenkieli kehittyi kullakin suurella ja eristyneellä siita-alueella omaksi murteekseen, jossa oli samojedi-, belttilais- ja permiläis-suomalaista sanastoa. Perimä on samojedeilta, baltti/hämäläisiltä ja sattumansysäilynä kainulaisisänniltä saatua. Ei olisi 5-60 vuotta takaperin uskonut että nykysaamet ovat usein vaaleatukkaisia ja sinisilmäisiä. Saame-nimi lienee tullut mustaa tarkoittavasta seme-/zeme-sanasta, jota käytettiin vielä 1800-luvun Venäjällä, tarkoittaen mustaa kansaa, eli työväestöä ja palvelijoita. (Myöhemmin heistä tuli punaisia.) Sabme-nimi taas O. Magnuksen kirjan kuvituksesta, jossa sukset oli piirretty pitkäkärkisiksi PUUKENGIKSI, jota sabme-sana tarkoittaa.
Kainulaisista sen verran, että he olivat paitsi maanviljelyä ja karjanhoitoa, myös kauppaa ja merenkulkua harrastavaa kekseliästä kansaa, joiden ensimmäisiä markkinapaikkoja olivat ns. Jätinkirkot eli Metelikirkot Oulun (kreik. Thoule) ympäristössä. Myöhemmät Finingialaisten (foinikialaiset) esi-isät perustivat mm. Välimeren suuret kaupunkikulttuurit. - Tyhmimmät jäivät Suomeen maajusseiksi.

Lue lisää

voton provo

Warum kirjoitti:

voton provo

"musta kansa"-nimestä vielä vähän lisää. Sain vuosituhannen alkupuolella Honkajoelta (E. Majakangas)) vanhan sananparren: "Ruotsi ruualla, mustakansa murkinalla". Se osoittaa nähdäkseni kahden eri kansan
jonkin asteista arvostuksen eroa. Itä-tseremissin seme (suhuässällä) tarkoittaa mustaa, kuin myös muutamat vastaavat balttisanat, joista lienee saame-sana. Lappalaiset eivät käytä mustaa väriä puvuissaan, joten nimen lienee antanut ruotsi. Hyvä kuvaus kainulais / ruotsien asemasta Lapissa, on Giuseppe Acerbin 1799, piirros "tunturilappalaisen kota", jossa kaksimetrinen kainulaisisäntä selittää pienikokoisille alaisilleen (tai pojilleen), päivän tehtävät.

martJP kirjoitti:

"musta kansa"-nimestä vielä vähän lisää. Sain vuosituhannen alkupuolella Honkajoelta (E. Majakangas)) vanhan sananparren: "Ruotsi ruualla, mustakansa murkinalla". Se osoittaa nähdäkseni kahden eri kansan
jonkin asteista arvostuksen eroa. Itä-tseremissin seme (suhuässällä) tarkoittaa mustaa, kuin myös muutamat vastaavat balttisanat, joista lienee saame-sana. Lappalaiset eivät käytä mustaa väriä puvuissaan, joten nimen lienee antanut ruotsi. Hyvä kuvaus kainulais / ruotsien asemasta Lapissa, on Giuseppe Acerbin 1799, piirros "tunturilappalaisen kota", jossa kaksimetrinen kainulaisisäntä selittää pienikokoisille alaisilleen (tai pojilleen), päivän tehtävät.

Lue lisää

Ihan sujuvaa tekstiä, faktoja sijoiteltu kivasti fiktion väliin. Kuitenkin ehdottaisin
hieman karsivasi villeimpiä oletuksia ja suorimpia johtopäätöksiä. Ei menisi tarinointisi
aivan Sormusten Herrojen tasolle. Toki fantasia kirjallisuuskin on ihan arvostettava
kirjallisuuden ala. Ehkä se sopisikin sinun lajiksesi, mielikuvituksen puutteesta ei voi syyttää.
Mutta väittämiesi pohjalta on melkoisen vaikeaa mitään tietellisesti pitävää kirjoitelmaa koota.
Ihan aidosti kyllä arvostan viihtellistäkin historian kirjoitusta.
Tsemppiä!

Säpme kirjoitti:

Ihan sujuvaa tekstiä, faktoja sijoiteltu kivasti fiktion väliin. Kuitenkin ehdottaisin
hieman karsivasi villeimpiä oletuksia ja suorimpia johtopäätöksiä. Ei menisi tarinointisi
aivan Sormusten Herrojen tasolle. Toki fantasia kirjallisuuskin on ihan arvostettava
kirjallisuuden ala. Ehkä se sopisikin sinun lajiksesi, mielikuvituksen puutteesta ei voi syyttää.
Mutta väittämiesi pohjalta on melkoisen vaikeaa mitään tietellisesti pitävää kirjoitelmaa koota.
Ihan aidosti kyllä arvostan viihtellistäkin historian kirjoitusta.
Tsemppiä!

Lue lisää

harvoin näillä palstoilla saa noin sivistynyttä kommenttia. Olen tässä muutaman vuosikymmenen aikana lueskellut näitä, kalliisti ja korkeasti opetettujen "tiede"henkilöiden sepustuksia ko. asioista, ja näissä asioissahan mielipiteitä riittää. Ehkäpä joillakin heistä on mennyt koko elämäntyö "harakoille", kun ei ole päästy puusta pitkään ? Esim. saame- / sabme-sanojen alkuperästä ei ole heidän kesken syntynyt täyttä yhteisymmärrystä. (paitsi tietenkin Aikion veljeksillä, - keskenään)
--Esitin tämän sananparren "mustasta kansasta" muutamalle museoalan henkilölle, pari vuotta sitten, hän ei ollut kuullutkaan. Nyt olisi viimeisiä hetkiä nousta mukavalta tutkijantuolilta Paulaharjun jäljille, näitä "juttuja" keräämään. - Vaikka mukavampihan sitä on esittää auktoriteettilausuntoja yliopiston kateederilta.