tokioon niin lennänkö, nopeammin sinne kuin new yorkiin,- jonne lentäsin pyörimistä vastaan , maailmahan pyörii tietääkseni itäänpäin
jos lennän
eilintu
28814
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Sama nopeus sinulla on maanpintaan nähden. Elikä ei ole vaikutusta lennätkö itään vai länteen. sitten on eri asia jos lennetään avaruudessa.
Jos lennät pohjoisella pallonpuoliskolla, niin ainakin siellä vallitsevat ilmavirtaukset ovat lännestä itään. Korkealla suihkuvirtauksissa sillä on jo Atlannin ylilennoissa ajallista merkitystä.
Ei tuossa aloituksessa kai tarkoitettu ilmavirtausten vaikutusta, vaan maapallon pyörimisen vaikutusta lentonopeuteen.
Maapallo painaa radallaan nopeudella 30 km/s auringon ympäri ja aurinkokunta nopeudella 250 km/s galaksin keskustan ympäri. Jos nuo nopeudet realisoituisivat maanpinnasta irtoavan kappaleen suhteen, niin täällä ei paljon hypeltäisi.
Tottakai ilmavirtaukset vaikuttavat; nehän juuri johtuvat maapallon pyörimisestä. Ilma kun ei pyöri ihan samaa vauhtia tämmösen kivenmurikan mukana.
Mutta miksi sitten ilmavirtaukset eivät kulje idästä länteen, jos ilmakehä ei ehdi kyytiin mukaan? Vai hidastuuko maapallon nopeus niin nopeasti, että ilmakehä pyrkii edelle?
Lentää vain etelään päin suunnileen Maltan kohdalle ja jäädä odottelemaan että Tokio rullaa alle, säästyy tuhansien kilometrien lento.
Tokioon ja Nykkiin mennään miltei napojen kautta, joten siinäkin mielessä pyöriminen ei vaikuta, muuta kuin pitää ennakoida että nykki on siinä kohdin missä tullaan laskuun
tuli vaan mieleen tuossa että , sehän taitaa olla niin päin että jos tokiosta palatesssa vois tulla nopeammin kun pallon pyöriminen tulee vastaan"eikä myötämäessä,kuten virheellisesti ajattelin ,Mutta se ei sitten vaikuta puoleen eikä toiseen
että koko maapallolla on täysin tyyni sää, kun lennät, niin asialla ei ole mitään merkitystä, koska ilma seuraa maapallon pyörimistä.
Käytännössä korkealla lennettäessä voidaan käyttää hyväksi ns. suihkuvirtauksia, mutta niiden käytöstä saatavan hyödyn ennustaminen on hankalaa. Tuossa aiheesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suihkuvirtaus
http://en.wikipedia.org/wiki/Jet_stream
Jet stream kirjoitti : "että koko maapallolla on täysin tyyni sää, kun lennät, niin asialla ei ole mitään merkitystä, koska ilma seuraa maapallon pyörimistä. "
- No ei ihan, mutta toki periaatteessa ihan havaittavissa oleva ilmiö tuossa tilanteessa esiintyisi.
Etkö ole kuullut Coriolis-voimasta ?
Jos tarkastelet asioita maanpinnan mukana pyörivässä koordinaatistossa, niin kyllä tuollainen pseudovoima näyttää olevan olemassa, ja vaikuttaa asiaan kun lennetään isoympyräreittiä lähtien koilliseen, ja kääntyen matkan aikana hitaasti ensin itään, ja sitten kaakkoon. kyseinen voima näyttää tekevän koneelle ilmaista työtä.
Tarkasteltaessa asiaa inertiaalisesta havaintokoordinaatistosta, jossa maanpinta oli lentoonnousupaikalla pohjoisella pallonpuoliskolla hetkellisesti paikallaan, huomataan pohjoiseen mentäessä kyseisessä havaintokoordinaatistossa maanpinnan alkavan alla liikkua ihan itsestään länteenpäin yhä kasvavalla nopeudella, joten kone saa liike-energiaa allaolevan maan suhteen itäänpäin ihan tyhjästä, tarvitsematta tähän moottoreilla tehtyä liike-energiaa lainkaan, sillä tässä havaintokoordinaatistossa liike-energia on sillä allaolevalla maanpinnalla, kone vaan jatkaa suoraan pohjoiseen, mutta pääsee itäänpäin suhteessa alla olevaan maahan itsestään, ja kun kääntyy ympäri palaten etelään, niin jos laskeudutaan samalle leveysasteelle kuin miltä lähdettiin, on koneen itä-länsi suuntainen nopeus taas nollassa alla olevan maansuhteen, mutta ollaan eri pituusasteella kuin miltä lähdettiin, eli itään päästiin ilmaiseksi, mutta pohjoiseeen ja etelään piti lentää ihan moottorivoimalla. Itse asiassa maapallon keskipiste on tässä inertiaalisessa havaintokoordinaatistossa tasaisessa liikkeessä lännestä itään koko ajan, joten maapallo on laskeuduttaessa ihan eri paikassa kuin se oli lähtiessä, ja niin on lentokonekin, mikä saa liike-energiaa alkuperäisessä suoraviivaisessa "itä-länsi" suunnassa konetta ympäröivältä ilmalta, mikä liikkuu maapallon mukana, kun on kerran tyyntä.
Asiaa voidaan myös tarkastella inertiaalissa, missä maan keskipiste on ja pysyy paikallaan, ja maapallo pyörii akselinsa ympäri. Tällöin sekä maapallolla, että ilmalla, (että myös koneella on alunperin) vaihtelevassa määrin pyörimisliike-energiaa, sitä enemmän, mitä lähempänä päiväntasaajaa ollaan, navoillla taas ei lainkaan. Tällöin lentokone ensin menettää liike-energiaansa ilmaan lähestyessään napoja, mutta saa sitä takaisin kun lähestyy päiväntasaajaa. Keskimäärin tuo kompensoituu energian suhteen, muttei suinkaan paikan suhteen, vaan etenemää tehdään silloinkin ilmaiseksi, pyörimättömän maapallon tapaukseen verrattuna.
Joten kyllä ketjun aloittaja oli ihan oikeilla jäljillä, mutta vuorovaikutus suhteet jäivät tyystin analysoimatta, mitkä nuo energian siirrot aiheuttavat. Konehan on lennon aikana kontaktissa vain ilmaan, eikä muualle ( gravitaatiota huomioimatta), ja ilman välityksellä siirtyy liike-energiaa myös tyynessä, jos käytetään inertiaalia, sillä silloin ilma liikkuu tyynessä maan mukana , joten ilmalla on tyynenä päivänä liike-energiaa mitä kone voi hyödyntää !!!
Ilmakehä seuraa maapalloa pääsääntöisesti. Muiden pikkuilmiöiden tarkastelu huomioiden kysymyksen laatu olisi saivartelua!
niin todellakin, ilma seuraa pääasiassa maapallon pinnan mukana, tyynessä ihan täysin, joten lennettäessä päiväntasaajalta navalle saadaan lähes 1700 km/h vauhtia itäänpäin maapallon pyörimisestä, ja siinä on melkoisesti liike-energiaa, mikä vapautuu lennon aikana.
Ei Coriolisvoiman mainitsemisessa alkuperäinen kysymys huomioiden ole mitään saivartelua, vaan ihan olennainen ilniö, jonka seuraukset ovat havaittavissa mannertenvälisillä lennoilla. Itäänpäin päästään tyynessäkin havaittavasti pienemmällä polttoaineen kulutuksella kuin länteenpäin tästäkin johtuen.
Kysymyksessä ei edellytetty että lähtö ja kohde olisivat eri leveysasteilla ja silyi jos ilmamassa seuraa tarkoin maanpintaa (tyyni), nopein reitti on isoympyrä ja lentokoneen on korjattava vähäinen, miltei vakio Coriolisvoima reitillä pysyäkseen.
Coriolisvoima ja sen korjaus on sama olipa kohde itään tai länteen, samoin ilmamassassa kuljettu matka, edellyttäen tietysti että vertailukohteet ovat samalla leveyspiirillä.
Liike-energia tietysti muuttuu kun tarkastellaan maan ulkopuolelta, maahan nähden se on kokoajan sama, kuten nopeuskin, ei maa ala koneen alla vilistämään mihinkään päin nopeammin, sen enempää kuin kompassisuunnilla tai järvillä on mitään tekemistä tässä tapauksessa.
Mietiskelkää vaikka matkaa navalta päiväntasaajalle, eipä ole mitään väliä mille pituuspiirille on matkalla.
Suihkukoneetkin lenää nopeammin itään jos voivat käyttää pasaatituulien etua
Sinä siis väität, että jos lähden potkuriturbiinilla Turusta Roviskoon 450 km/h, niin minulla on samalla 1700 km/h poikittaisnopeutta maan pinnan suhteen. Ei varmasti saada.
Älä ole idiootti.
Etkö osaa lukea ?
Millään potkuriturbiinilla ei lennetä mannertenvälisiä lentoja, kuten yllä väitin.
Päiväntasaajalla on nopeutta napojen suhteen lähes 1700 km/h missä tahansa inertiaalisessa havaintokoordinaatistossa tarkasteltuna, siitä ei päästä mihinkään.
Ja 40 000 km/24h on pyöristettynä lähes 1700 km/h , mikä ihan vain tiedoksi.
Mitä et tässä nyt tajua ?
Ei Coriolisvoima ole suinkaan vakio, päiväntasaajalla se on nollassa, ja navan yli lennettäessä suurimmillaan.
Lentonopeus on tietenkin ilman suhteen mitattuna aina sama, jos moottoreiden tehoa tai lentokorkeutta tai aerodynamiikkaa turhaan ei muuteta. Ja tyynessä matka maan pinnan suhteen on sama kuin ilman suhteen, joten matka aika on sama yhtäpitkillä matkoilla maanpinnan suhteen näillä edellytyksillä. Energian kulutuksessa sensijaan on pieni ero, suunnasta ja paikasta riippuen.
Eroa on maksimissaan on juuri tuon 1700 km/h vauhtiin tarvittavan liike-energian verran, mikä on erittäin pieni osuus lennon aikana nopeuden ylläpitoon ilman suhteen tarvittavasta energiasta koko lennon aikana, mutta kuitenkin vielä havaittavissa ja mitattavissa ihan käytännössä.
Tuskin coriolisvoiman vaikutus on mitattavissa käytännössä, esim 0,8 M nopeudella suunnan korjaustarve on promilleluokkaa samaan aikaan kun tuulikorjaus voi olla kymmeniä prosentteja, edes tuulen nopeutta ei pystytä mittaamaan ko. tarkkuudella, joten coriolisvaikutus on vain laskennallinen toimitus joka oli huomioitava vanhoissa inertialaitteissa.
Pienempi kulutus itäänpäin on samaa teoreettista suuruusluokkaa, jota voidaan perustella lentosuunnan vaikutuksella vetovoiman kiihtyvyyteen, coriolisvoimallahan ei ole maantieteellistä suuntaa, eikä se ole päiväntasaajallakaan nollassa, vaikka sen suunta ei lentoon vaikutakaan.
Sitä, ettei maapallon pyöriminen aiheuta minkäänlaista maanopeutta koneelle, lennetään mihin tahansa. Kuusta katsottuna napojen suhteen on lähes väittämäsi nopeus.
Ja mitä se lentojen mannertenvälisyys asiaan kuuluu. Sama poikittaisnopeus pitäisi tulla päiväntasaajalla pohjoiseen tai etelään hyppäävällä pituushyppäjällä.
"...coriolisvoimallahan ei ole maantieteellistä suuntaa, eikä se ole päiväntasaajallakaan nollassa, vaikka sen suunta ei lentoon vaikutakaan."
Kyllä päiväntasaajallakin coriolisvoiman vaikutus lentoon tulee esiin korkeuden muutoksien yhteydessä.
Maanopeutta tulee itä-länsi suuntaisesta nopeuserosta maassa olevien kohteiden välillä.
Pituushyppääjän hyppäämä matka on niin pieni, että nopeusero on käytännössä nollassa. Mannertenvälisillä lennoilla ero on useita satoja kilometrejä tunnissa !
Aika suuri ero noissa esimerkeissä.
Käytännössä Coriolisvoima ei tuota koneelle maanopeutta, koska moottorien tehonsäätö ylläpitää automatiikalla ilmanopeutta, jolla asia kompensoituu, silloin ero näkyy polttoaineen kulutuksessa, eikä maanopeudessa.
Et ilmeisestikään ole huomannut, että epäinertiaalisesta maanpinnan suhteen paikallaan olevasta havaintokoordinaatistosta asioita tarkasteltaessa, on Coriolisvoimalla usein komponentti nopeuden suunnassa, ja ko komponentti on epäkonservatiivinen voima, ja tekee siten työtä lentokoneelle, mikä koilliseen pohjoisella pallonpuoliskolla lennettäessä on positiivistä työtä, eli tuottaa lentokoneelle lisäenergiaa !
Lisäksi on se toinen coriolisvoiman komponentti edelliseen nähden poikittain, mikä on konservatiivinen voima, eikä siten tee työtä koneellle, mutta pyrkii muuttamaan koneen nopeusvektorin suuntaa. Jos luulet tämän komponentin aina edustavan 100% Coriolisvoimasta, olet täysin väärässä.
Tuon energian määrä vastaa inertiaalisessa maapallon mukana pyörimättömässä havaintokoordinaatistossa mitattua eroa koneen liike-energiassa, verrattaessa lentokentän suhteen paikallaan maassa olevan koneen liike-energiaa eri leveysasteilla olevilla lentokentillä.
Yleensäkin tämäntyyppiset laskut/tehtävät ovat helpompia tarkastella inertiaaleissa, niin ei tarvitse osata käsitellä Coriolisvoimien tyyppisiä näennäisvoimia oikein.
- Epäilen :"coriolisvoimallahan ei ole maantieteellistä suuntaa, eikä se ole päiväntasaajallakaan nollassa, vaikka sen suunta ei lentoon vaikutakaan. "
- Coriolisvoima on päiväntasaajalla aina nollassa ihan määritelmänsä perusteella.
Voima vaikuttaa aina lentoon, oli voiman suunta ihan mikä tahansa.
- näin ikään :"Kyllä päiväntasaajallakin coriolisvoiman vaikutus lentoon tulee esiin korkeuden muutoksien yhteydessä. "
- Päiväntasaajalla pystysuoraan lennettäessä on maapallon pyörimisellä vaikutusta lentosuuntaan, mutta kyseessä ei ole Coriolisvoima määritelmän perusteella. Tarvitset ko näennäisvoimalle uuden jonkin toisen nimen.
Ainakin päiväntasaajalla corioliskiihtyvyys esiintyy aivan määritelmänsä -2⋅Ωxv mukaisesti, missä Ω on pyörivän pinnan kulmanopeus ja v tarkasteltavan pisteen nopeus pinnan suhteen.
Sinä saat puolestasi selittää, miksi tästä kiihtyvyydestä ei synny vastaavaa voimaa.
Pyörivällä pinnalla ei tässä tarkoitetakaan maapallon pintaa, vaan akselia kohtisuoraan olevan levyn pintaa. Täällä havainnollinen animaatio.
http://en.wikipedia.org/wiki/Coriolis_effect
Coriolisvoima esiintyy jos etäisyys pyörimisakseliin muuttuu. Päiväntasaajan yli vaakasuoraan lennettäessä ei muutu, mutta lentokorkeuden muuttuessa kyllä. Mielestäni lentokorkeuden muutoksesta johtuva voima on myös coriolisvoima, miksei olisi?
Kun on kyse 3D-vektoriesityksestä, niin on aivan sama, millainen pinta pyörii. Riittää, että tarkasteltavalla kappaleella on vektoriaalista nopeutta pinnan suhteen, kuten esimerkiksi päiväntasaajalla säteen suunnassa akselinsa ympäri pyörivän sylinterin - maapallon pinta likimain - suhteen.
Kyseinen kaava tuottaa muitakin näennäiskiihtyvyyksiä kuin Coriolis kiihtyvyyksiä.
Esim Eötvös_kiihtyvyyksiä, Sille löytyy juuri siksi ihan oma wiki artikkelinsakin.
Corioliskiihtyvyys on vain kyseisen kaavan eräs komponentti, ei koko kyseisen kaavan tuotos.
http://en.wikipedia.org/wiki/Coriolis_effect
Tässä linkissä on alkupuolella = http://en.wikipedia.org/wiki/Coriolis_effect#Rotating_sphere
juuri tuo kaava, ja Eötvöskin on ihan erikseen mainittu.
Kun luet tarkkaan, niin huomaat, ettei kyseistä kaavaa ole suinkaan nimetty Corioliskiihtyvyyden määritelmäksi ko wiki artikkelissa, vaan nimenomaan mainittu tuo Eötvös ihan nimeltä, jottei sitä sotkettaisi Coriolikseen, kuten juurikin teit.
Minä puolestani en rupea selittämään pyynnöstäsi, miksei mainitsemastasi esimerkistä aiheutuisi vastaavia näennäisvoimia ja - kiihtyvyyksiä, kun en ole sellaista väittänyt enkä väitä vastaisuudessakaan. Ne vain eivät ole nimeltään Coriolis ...
Jos nyt ensin itse lukisit kyseisen artikkelin kokonaan, niin havaitsisit, että siellä alempana kerrotaan "There are other components of the Coriolis effect. Eastward-traveling objects will be deflected upwards (feel lighter), while westward-traveling objects will be deflected downwards (feel heavier). This is known as the Eötvös effect." Näin Eötvösin ilmiö on Coriolisin kiihtyvyyden yhden komponentin aiheuttama.
Lisäksi on sanottu, että "In addition, objects traveling upwards or downwards will be deflected to the west or east respectively. " Tämä taas on Coriolisin kiihtyvyyden toisen komponentin aiheuttama.
Ei se, että Coriolisin kiihtyvyyden yksittäisten komponenttien aiheuttamia ilmiöitä on nimetty erikseen, tee niistä kuitenkaan muuta kuin Coriolisin kiihtyvyyden komponentteja.
pätemistä. Parasta olisi, kun puhuisitte impulssimomentista ja unohtaisitte kaikki wikipaskat ja coriolisvoimat ja muut hölmöilyt.
Itään lennettäessä impulssimomentti kasvaa, länteen lennettäessä pienenee.
Pohjoisella pallopuoliskolla pohjoiseen lennettäessä lentoradan säde pienenee, ja kun impulssimomentti ei muutu, niin kone lentää koilliseen, jne.
Yksinkertaista.
maapallo pyörisi. Se ei pyöri ja on kuin tatti paskassa. Sen sijaan aurinko pyörii vinhaa vauhtia maapallon ympäri.
Esim. tästä voi opiskella asiasta lisää:
http://www.reformation.org/stationary-earth.html