David Bohm on esittänyt fysikaalisen teorian, jossa elektronit kulkevat hyvin määriteltyjä ratoja pitkin kvanttipotentiaalin ohjaamina, ja että esim. se että kahden raon kokeessa syntyvä interferenssikuvio ei ole kahdessa yhden raon kokeessa syntyvien kuvioiden summa johtuu siitä, että kvanttipotentiaalit ovat kokeiden tilanteissa erilaisia.
Virtuaalihiukkasten (fotonit, gravitonit..) muodostama kenttä siis ohjaa hiukkasten kulkua. Tämähän on selvää pässinlihaa kun ajatellaan vaikkapa sm-kenttää joka vaikuttaa varaukseen. Varausta ympäröi voimakenttä joka välittää "kauko"vaikutuksen. Kvanttipotentiaali on siis reaalisten voimaa välittävien "virtuaali"hiukkasten muodostama kenttä, joka määrää miten varaukset liikkuvat kentässä. Ohjausaalto määräytyy varauksia ympäröivistä "virtuaalisista" hiukkasista, erotettuna vapaista hiukkasista, vaikka valoaallosta. On aivan selvää että kenttä joka viskoo vaikkapa elektronia, määrää minne ja miten se päätyy.
Bohmin idea on vain reaalimaailman ja reaalihiukkasten kuvaus kvanttitapahtumista, siis deterministinen piilomuuttujateoria. Sen mukaan on löydettävissä tarkempi fysikaalinen kuvaus kvanttitapahtumille, kunhan ymmärretään avaruuden rakenne. Tällainen kuvaushan olisi huomattavasti parempi kuin todennäköisyystulkinta, koska se kertoisi mitä yksittäisessä reaalisessa kvanttitapahtumassa tapahtuu.
Virtuaalihiukkasten (fotonit, gravitonit..) muodostama kenttä siis ohjaa hiukkasten kulkua. Tämähän on selvää pässinlihaa kun ajatellaan vaikkapa sm-kenttää joka vaikuttaa varaukseen. Varausta ympäröi voimakenttä joka välittää "kauko"vaikutuksen. Kvanttipotentiaali on siis reaalisten voimaa välittävien "virtuaali"hiukkasten muodostama kenttä, joka määrää miten varaukset liikkuvat kentässä. Ohjausaalto määräytyy varauksia ympäröivistä "virtuaalisista" hiukkasista, erotettuna vapaista hiukkasista, vaikka valoaallosta. On aivan selvää että kenttä joka viskoo vaikkapa elektronia, määrää minne ja miten se päätyy.
Bohmin idea on vain reaalimaailman ja reaalihiukkasten kuvaus kvanttitapahtumista, siis deterministinen piilomuuttujateoria. Sen mukaan on löydettävissä tarkempi fysikaalinen kuvaus kvanttitapahtumille, kunhan ymmärretään avaruuden rakenne. Tällainen kuvaushan olisi huomattavasti parempi kuin todennäköisyystulkinta, koska se kertoisi mitä yksittäisessä reaalisessa kvanttitapahtumassa tapahtuu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Elektroni ei liiku sisäisen voiman ansiosta, vaan sitä ympäröivä sähkömagneettinen kenttä ja samalla painovoimakenttä toimivat elektronin ohjausaaltona. Ohjausaalto kytkeytyy elektroniin ja saa sen liikkumaan. Näin elektroniin ei itsessään tarvitse tulla ulkoista vuorovaikutusta, vaan ohjausaalto välittää vuorovaikutuksen, vaikkapa toisen elektronin ohjausaallon kanssa ja viskelee elektronia. Näin kaksoisrakokokeen tuloskin on helpommin selitettävissä, elektronin ympärillä oleva levinnyt ohjausaalto eli sähkömagneettinen/painovoimakenttä vaikuttaa rakojen kanssa ja saa elektronit toteuttamaan jakauman.