Iso kaukoputken peili halkaisja 30 - 40 cm. Ei haluta tehdä jalustaa. Peili tulee vaaka-asentoon rakennuksen lattialle. Ideana on katsella vain zeniitin ympäristöä kattoon tehtävän reiän kautta rakennuksen ylemmästä kerroksesta. Kattoon tulisi optinen ikkuna jokseenkin kohtisuoraan katselusuuntaa vastaan ja sen päälle suojaava levy joka vedetään syrjään havaintojen ajaksi.
Peilistä tulee "hidas" arviolta f/10 - f/15, käytetään vain visuaalisesti. Okulaaripäästä halutaan myös mahdollisimman yksinkertainen mekaanisesti. Niinpä Newton-tyyppistä apupeiliä ei tule lainkaan, vaan valo tulee pääpeilistä hiukan vinosti okulaariin niin ettei havaitsijan pää (eikä mikään muukaan) varjosta. Eli Herschelin ideaa jäljitellen periaatteessa kaikki pääpeiliin suuntautuva valo tulee okulaarista ulos. Senkin vuoksi polttovälistä tulee pitkä että peilin kautta voidaan katsoa mahdollisimman vähän vinosti, mutta silti häiriöttömällä aukolla. Peilistä tehdään pallopeili jos se on mahdollista kuvanlaadun kärsimättä.
Mitenköhän löytäisi tuohon mahdollisimman hyvän yhdistelmän? Peili pitäisi olla iso, mutta polttovälin täytyisi pysyä alle 5 metrin. Pallopeili olisi toivottava koska on helpompi tehdä, mutta iso peili vaatii suhteessa pitemmän polttovälin että se kelpaisi pallopeilinä. Peilin koko vaikuttaa myös siihen "minimivinouteen" josta sen kautta voi tietyn polttovälin päästä katsoa, kun okulaari on optiselta akselilta sivussa vähintään puolet peilin halkaisijasta. Vaikka onkin pallopeili niin kai sillä on väliä ollaanko optisella akselilla vai sen ulkopuolella.
Etuna tällä olisi että valoa menee hukkaan mahdollisimman vähän. Kuvan kontrasti on hyvä koska valotiellä ei ole esteitä. Katsotaan zeniittiin jossa valosaaste haittaa kaikkein vähiten. Okulaarit ovat yksinkertaisia ja halpoja koska niiden polttoväli on pitkä. Kaukoputki on mekaanisesti yksinkertainen. Pallopeili on helppo tehdä. Apupeiliä ei tarvita. Havainnot tehdään mukavasti sisätiloista optisen ikkunan läpi. Pääpeili on sijoitettu tukevasti.
Peilistä tulee "hidas" arviolta f/10 - f/15, käytetään vain visuaalisesti. Okulaaripäästä halutaan myös mahdollisimman yksinkertainen mekaanisesti. Niinpä Newton-tyyppistä apupeiliä ei tule lainkaan, vaan valo tulee pääpeilistä hiukan vinosti okulaariin niin ettei havaitsijan pää (eikä mikään muukaan) varjosta. Eli Herschelin ideaa jäljitellen periaatteessa kaikki pääpeiliin suuntautuva valo tulee okulaarista ulos. Senkin vuoksi polttovälistä tulee pitkä että peilin kautta voidaan katsoa mahdollisimman vähän vinosti, mutta silti häiriöttömällä aukolla. Peilistä tehdään pallopeili jos se on mahdollista kuvanlaadun kärsimättä.
Mitenköhän löytäisi tuohon mahdollisimman hyvän yhdistelmän? Peili pitäisi olla iso, mutta polttovälin täytyisi pysyä alle 5 metrin. Pallopeili olisi toivottava koska on helpompi tehdä, mutta iso peili vaatii suhteessa pitemmän polttovälin että se kelpaisi pallopeilinä. Peilin koko vaikuttaa myös siihen "minimivinouteen" josta sen kautta voi tietyn polttovälin päästä katsoa, kun okulaari on optiselta akselilta sivussa vähintään puolet peilin halkaisijasta. Vaikka onkin pallopeili niin kai sillä on väliä ollaanko optisella akselilla vai sen ulkopuolella.
Etuna tällä olisi että valoa menee hukkaan mahdollisimman vähän. Kuvan kontrasti on hyvä koska valotiellä ei ole esteitä. Katsotaan zeniittiin jossa valosaaste haittaa kaikkein vähiten. Okulaarit ovat yksinkertaisia ja halpoja koska niiden polttoväli on pitkä. Kaukoputki on mekaanisesti yksinkertainen. Pallopeili on helppo tehdä. Apupeiliä ei tarvita. Havainnot tehdään mukavasti sisätiloista optisen ikkunan läpi. Pääpeili on sijoitettu tukevasti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Haittana tietysti on että kaukoputken suuntaamismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Pitemmän ajan kuluessa sillä voisi kuitenkin skannata taivaan ehkä muutaman asteen leveydeltä zeniitin ympäristöstä niin että jos paikan latitudi on helsinkiläisille tutut 60 astetta niin deklinaation 60 seudut tulisivat tutuiksi. Planeettoja ja kuuta ei voi havaita. Aika isot tilavaatimuksethan tuolla kaukoputkella olisi suhteessa aukkoon.
Njoo, sen ainakin muistan että jos peilin halkaisija olisi 25 cm ja polttoväli 3 metriä eli aukko f/12 niin sellainen menisi pallopeilinä ihan puhtaasti. Kun peiliä kasvatetaan niin polttoväliä täytyy suhteellisesti kasvattaa enemmän että pallopeili olisi käytännössä yhtä hyvä paraboloidipeilin kanssa. En tiedä onko ihan 40 cm peili järkevä tai mahdollinen pallopeilinä jos polttovälin täytyy pysyä alle viiden metrin.
Pienestä saksalaisesta Spiegeloptik -nimisestä Sterne und Weltraum-sarjaan kuuluvasta kirjasta ainakin löytyy tarvittavat laskukaavat.
Tuollaisen kaukoputken ongelma on tavalliselle kansalaiselle järjettömän suuret tilavaatimukset ja silti hyvin rajallinen käyttökelpoisuus. Kaukoputkea täytyisi voida suunnata ainakin yhden akselin suhteen, vaikkapa meridiaanissa, eli edes jonkinlainen jalusta parantaisi tilannetta oleellisesti.
"Schiefspiegler" olisi ehkä tutkiskelun arvoinen ratkaisu? Se on vähän monimutkaisempi mutta vastaavasti myös käytännöllisempi.