Minulla on lapsena todettu laktoosi-intoleranssi lääkärin testeissä. Aikuistuessani kuitenkin huomasin että laktoosinsietokykyni ei ollut mitenkään huono ja aloin syödä esim. jäätelöitä ilman että olisin huomannut mitään oireita.
Koskaan en ole paljon maitoa juonut, sillä lapsena join ainoastaan hylaa ja kaikki muu maistuu mielestäni pahalta. Olen kuitenkin nyt alkanut juoda luomu maitoa aamuisin, (ei saa hylana) aloitettuani kasvispainoitteisen ruoka-valion ja makuun aika hyvin tottunutkin. Olen kuitenkin alkanut viimeaikoina yhdistää aamuista huonovointisuutta nyt tähän. Nyt eilen syömäni erittäin maito-pitoisen lasagnen jälkeen ripuloin koko yön. Voiko siis olla että laktoosi-intoleranssini on palannut tai jopa ei koskaan poistunut kuvioista, mutta ollut sen verran lievä että olen luullut parantuneeni? Voiko se edes parantua niinkuin muut allergiat?
Oon myös miettinyt et jos oon allerginen soijalle, mut kaikkein useiten vatsakivut kärsin yleensä aamulla töissä, eli jonkin aikaa maidon juonnin jälkeen. Enkä mä aamulla ole mitään muuta uutta ruoka-valiooni lisännyt.
Koskaan en ole paljon maitoa juonut, sillä lapsena join ainoastaan hylaa ja kaikki muu maistuu mielestäni pahalta. Olen kuitenkin nyt alkanut juoda luomu maitoa aamuisin, (ei saa hylana) aloitettuani kasvispainoitteisen ruoka-valion ja makuun aika hyvin tottunutkin. Olen kuitenkin alkanut viimeaikoina yhdistää aamuista huonovointisuutta nyt tähän. Nyt eilen syömäni erittäin maito-pitoisen lasagnen jälkeen ripuloin koko yön. Voiko siis olla että laktoosi-intoleranssini on palannut tai jopa ei koskaan poistunut kuvioista, mutta ollut sen verran lievä että olen luullut parantuneeni? Voiko se edes parantua niinkuin muut allergiat?
Oon myös miettinyt et jos oon allerginen soijalle, mut kaikkein useiten vatsakivut kärsin yleensä aamulla töissä, eli jonkin aikaa maidon juonnin jälkeen. Enkä mä aamulla ole mitään muuta uutta ruoka-valiooni lisännyt.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Laktoosi-intoleranssi ei ole allergia vaan ns.yliherkkyys ja kyseessä on maitosokeri joka ei pilkkoudu suolistossa ja aiheuttaa ripulia ja turvotusta.Maitoallergia on allergia jolloin ihminen on allerginen maidon proteiinille.
Kuulostaa,että olisit vähälaktoosinen eli siedät vähän laktoosia eli juuri näitä hyla (valion vähälaktoosiset tuotteet) tai into (ingmannin vähälaktoosiset tuotteet).
Näissäkin piilee se "vaara" eli jos käytät näitä erittäin paljon päivittäin laktoosi taso nousee ja saat ripulia.
Kokeilemalla saat selvyyden minkä verran siedät laktoosia päivässä.Jotkut kestävät lasin maitoa tai jäätelön toiset vain vähälaktoosisia tuotteita.Lue tarkkaan tuote selosteita laktoosia on todella monessa sellaisessa missä sitä ei luulisi olevan.
Toiset ovat täysin laktoosittomia eli eivät siedä yhtään laktoosia jolloin pitää käyttää täysin laktoosittomia tuotteita ei vähälaktoosisia ja tämä sotketaan sitten helposti maitoallergiaan.
meillä on kotona kaikki laktoositonta, itse voin syödä hylaa mutten paljoa, puoliso taas ei voi syödä mitään missä laktoosia. joten kaikki reseptit vain uusiksi laktoosittomilla tuotteilla, laktoosittomat tuotteet kylläkin hieman käyttäytyvät vähän erilailla kuin tavaliset maitotuotteet ja se on tietty hieman kalliimpaa mutta se on sen hajuhaitan sun muun poissaamiseksi sen arvoista!!!
Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus,vaan elimistön keino ilmaista sillä sopimattomasta ravinnosta! Laktaasientsyymi ,joka hajoittaa maidon laktoosin,lakkaa toimimasta n.3 vuoden ikäisenä. Joillakin vieraslajin maidonsietokyky säilyy. Moniko yhdistää vaivojaan maitoon! Ne kun voivat olla hyvin erillaisia .Joillakin se ilmenee vain ilmavaivoina.Lehmän maito on tarkoitettu vasikalle!Sen kasvatusvaikutus on 300 kertainen ihmismaitoon.Vasikan luut tarvitsevat aivan toisenlaisen koostumuksen kuin ihmisluut.Maidon sisältämä kaseiini aiheuttaa ruuansulatusongelmia.Varsinkin,jos käytetään rasvattomia maitotuotteita.
Itse käytän tavallista maitoa, puolisoni saa välillä siitä vaivoja, toinen lapsistamme on laktoositon, jossakin vaihessa ei edes Ingmanin laktoositon maitojuoma käynyt, ainoastaan Valion. Kun välillä jääkaapissamme oli vain tuota maitojuomaa, join sitä itsekin ja sitten kun join tavallista maitoa sain vatsani kipeäksi = laktaasientsyymin tuotanto oli vähentynyt. Tilanne korjautui, kun jätin maitojuoman lapselle ja käytin vain "normaalia" maitoa. Joudun tietysti lapsen vuoksi tekemään paljon ruokia maitojuomaan, osassa ei mitään vaikeuksia mutta puurot ja vellit sekä vaniljakastike tuppaavat palamaan pohjaan teflonkattilassakin.
Lapsella tilanne vaihtelee, joskus voi nauttia hylatuotteitakin, välillä on vatsa todella kipeä vaikka on juonut vain mehua tai laktoositonta maitojuomaa.
Laktoosi-intoleranssi on aikuisella nisäkkäällä luonnollinen tila siirryttäessä imetyksestä kiinteään ravintoon. Pelkkä ajatuskin siitä, että siitä tulisi "parantua" on absurdi; maito ei ole aikuisen ihmisen luontaista ravintoa.
Se, että suomalaisille on kehittynyt kyky imeväisiän jälkeenkin tuottaa laktaasientsyymiä maitosokerin pilkkomiseen, johtuu geneettisestä poikkeamasta; karuissa arktisissa oloissa riittävän valkuaisaineen saanti oli aikoinaan vaikeaaa. Nykyisin tätä ongelmaa ei ole.
Valtaosa maapallon väestöstä on laktoosi-intolerantikkoja, käsittääkseni vain Suomessa siitä "kärsitään" ja sitä pidetään jonkinlaisena sairautena.
Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, se on ihmisen normaalitila. Teillä laktoosi-intolerantikoilla on säilynyt ihmisen normaali hylkimisreaktio nisäkkään maitoa kohtaan, te olette siis aivan "normaaleja". Me jotka emme saa vaivoja maitotuotteista olemme sen sijaan "sairaita". Maito on tärkeä ravintoaine vauvoille/vasoille/pennuille, se takaa nisäkkään elämän alun tasapainoisen kehittymisen. Maidon käyttäminen aikuisen ihmisen ravintoaineena on lähinnä maatalouspolitiikan aikaansaannosta ja Valion historia on osa maatalouspolitiikkaa. Vielä 1900-luvun aikana suuri osa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta ja voin ja maidon ylituotanto oli työnnettävä markkinoille, vietävä ulkomaille tai käytettävä itse. Tähän tarpeeseen syntyi Valio. Sen panostukset maitotuotteiden kehittämiselle ja aikaansaannokset ovat kiistattomat mutta tässä tohinassa on unohdettu ihmisen alkuperä. Me olemme metsästäjä-keräilijöitä ja maatalous on keksintönä niin nuori (n. 5000 Suomessa -10000 v. Lähi-Idässä) ettei se ole juurikaan ehtinyt vaikuttaa geeniperimäämme.