kertokaapas te "ystävät" OSA 3

Mitä sinulle oikein on tapahtunut??

Itse olen saanut huomattavaa apua siitä, että rukoilen Jumalaa poistamaan itsestäni kaiken vihan ja katkeruuden, aina kun tunnen niitä. Ne eivät ehkä lähde heti, mutta pikkuhiljaa tunnen niiden poistuvan. Voi myös PÄÄTTÄÄ antaa anteeksi, ei haittaa, vaikkei TUNTISI voivansa antaa anteeksi tai tuntuisi että edes haluaisi antaa anteeksi. Silti vain mielen tasolla päättää ja vaikka ääneen sanoo "minä päätän antaa anteeksi". Itsellä ainakin toimii. Työ on tosin jatkuvaa ja pitkäaikaistakin, mutta jokatapauksessa auttaa, vaikka hitaastikin. Kokeile! Aika tunnetusti myös tekee tehtävänsä, sinulla asia on vielä melko tuore. Aika parantaa haavat on klisee, mutta pitää myös paikkansa.

Ajan kanssa pääsee noista koston ym. tunteista. Ei kannata alkaa kostamaan, itsellänikin on ollut samanlaisia tuntoja muinoin kun olen ollut pettynyt ja loukkaantunut ihmisiin. Ne koston ajatukset kulutti vaan itseäni eivätkä auttaneet eteenpäin. - Lukaisin nuo aiemmat kirjoituksesi, ja tosiaan näyttää siltä että ystäväsi on jo siirtynyt ystävyydestänne ns. tuttavuuden vaiheeseen.

En tiedä auttaako se, jos suurempien tunnekuohujen laannuttua esim. kirjoitat kirjeen tälle kaverillesi ja kerrot miltä sinusta tuntuu tämä tilanne ja ystävyyden päättyminen. Tosin siinä voi käydä niinkin että toinen ei reagoi viestiin, mutta sitähän ei voi etukäteen tietää. - jokatapauksessa mitä kerroit viestissäsi tunteistasi, ne liittyy tuohon ystävyyden loppumiseen, pettymiseen ym. aiheuttamaan suruun, jota ei voi muuta kuin elää läpi ajan kanssa. Voimia.

Ystävyyssuhteet ovat tärkeitä ja niiden muuttuminen voi mullistaa mielen niin, että prosessi voi kestää viikkoja, kuukausia, jopa vuosia. Jotkut eivät unohda koskaan, joten mitään taikalääkettä sinun olotilallesi ei ole keksitty ja keinoja helpotukseen en minä osaa muuta suositella kuin rehellistä itsetutkiskelua, tosiasioiden tunnistamista ja itsesäälissä kieriskely on lopetettava.

Voitko ajatella tilannettanne niin, että pettymyksesi ystävääsi kohtaan voi olla myös sinun omaa kasvamistasi? Siinä, missä koet ystäväsi muuttuvan, saattaa hänkin tahollaan kokea sinun muuttuneen? Vaikutat nuorelta, joten olisi aika kummallistakin, jos pysyisitte tismalleen samanlaisina lopun ikäänne kuin mitä olette nyt. Ja muuttuminen koettelee aina hyvääkin ystävyyttä.

Ota hajurakoa. Älä ole vihainen, älä haudo kostoa, vaan koeta ajatella, että aika näyttää, mihin ystävyytenne kulkeutuu. Nuole haavasi ja katsele kesää, hakeudu muiden ihmisten seuraan ja kuulostele myös omaa sisikuntaasi, mitä se todella haluaa.

syntyy ajtuksia kostosta, sulje silmäsi ja vedä keuhkot täyteen ilmaa ja puhalla mahdollisimman rauhallisesti ilma ulos ja toistat mielessäsi sanaa "Rauhoitu".

Muista, ettei välillänne enää ole ystävyyttä ja sinä pääset siitä yli ilman kostoa.
Mikäli kuitenkin haluat kostaa, älä ole tavatessasi tuntevasi häntä. Vaikka hän tervehtisi, et vastaa, et katso häneen.

Monasti "En reagoi häneen" on suuri loukkaus.