Se on vaan ajasta kiinni:
http://www.youtube.com/watch?v=dJ2dK_n8GE8
Ilmailun tulevaisuus on aurinkovoimassa. Kertokaa koelentokoneen mitat kymmenellä, niin meillä on käytännöllinen, sähkökäyttöinen, aurinkovoimalla lentävä reittikone. Nykyisiin verrattuna hidas, mutta fosiilisista polttoaineista riippumaton. Myös ilmalaivat tulevat takaisin. Naurakaa nyt, 15-20v kuluttua ei enään naurata.
http://www.youtube.com/watch?v=dJ2dK_n8GE8
Ilmailun tulevaisuus on aurinkovoimassa. Kertokaa koelentokoneen mitat kymmenellä, niin meillä on käytännöllinen, sähkökäyttöinen, aurinkovoimalla lentävä reittikone. Nykyisiin verrattuna hidas, mutta fosiilisista polttoaineista riippumaton. Myös ilmalaivat tulevat takaisin. Naurakaa nyt, 15-20v kuluttua ei enään naurata.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kukapa kaipaa hidasta sähkölentokonetta jos maanpinnalla kulkee luotijuna 500 km/h lähes ovelta ovelle.
Ja sähköenergiastahan ei ole maanpinnalla sellaista pulaa, koska se voidaan tuottaa muualla kuin itse kulkuvälineessä.
Airbusin siipivälinen kone ei kuljeta yhtään matkustajaa. Kymmenen kertaa nolla on...?
; )
Olen rautatieliikenteen ja luotijunien kannattaja. Mielestäni myös esim Hki-Tallinna rautatietunnelin toteuttaminen olisi aloitettava. Mutta on turha toivo, että kovinkaan pian saadaan maailmanlaajuinen kattava luotijunaverkko toteutettua. Sen sijaan lentokenttien verkko on melko kattava.
http://www.solarimpulse.com/
Solar Impulse projektin tarkoituksena on toteuttaa (non-stop) maailmanympärilento aurinkovoimalla. Lentää siis myös yöt. Mistä on tieto, että lento olisi miehittämätön? Wire-frame sketsiin on minun nähdäkseni kuvattu yhden matkustajan istuin. Yksi koelentäjistä on nimeltään André Borschberg.
http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_Impulse_Project
No, ehkä liioittelin kymmenkertaistamisen kanssa. 630m on ehkä liikaa käytännölliseksi kärkiväliksi nykyisille lentokentille. Mutta ehkä 300m kärkiväli ja 100 matkustajaa on mahdollista.
Varsinainen maailmanympärikone olisi 80m kärkiväliltään. Lisäksi kunhan nanotekniikka edistyy, saataneen tulevien käytännön aurinkovoimaisten lentokoneiden paino hiilinanoputkilla toteutettuna ja myös nanoteknisesti toteutetuilla 2020-luvun akuilla parempiin suhteisiin mittojen kanssa.
Tai sitten ei. Ehkä koko teknologinen globaali kulttuuri romahtaa ja palaamme nopeasti keskiajan tekniikkaan. Ehkä jo 40v:n kuluttua sen ajan salaliittojen sepittäjät vakuuttavat, että ihmiset eivät koskaan ole rakentaneet lentäviä koneita, eivätkä koskaan tule sitä tekemäänkään, koska nuo haaveet voi tieteellisesti todistaa mahdottomaksi (kuten jo 1800-luvun lopulla asia näytettiin).
Molemmat visiot ovat mahdollisia, kuin monet muutkin. Mutta tyhmintä on uskoa, että nykytilanne ja teknologia jatkuu tällaisena tästä eteenpäin...
"Puolet suomalaisista luottaa tieteeseen ympäristöongelmien ratkaisussa"
http://uutiset.msn.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135258391551
Onkohan tämä hyvä vai huono merkki?
Minkä tiedemiehet ja insinöörit tekevät mahdolliseksi, sen poliitikot ja ekonomistit tekevät mahdottomaksi. Se on työnjako.
Mistä ihmeestä on tieto, että pilotti on matkustaja?! :D
"Once improved battery efficiency makes it possible to reduce the weight, a two-seater is envisaged to make a non-stop circumnavigation."
Siis siihen ensimmäiseen matkustajaan, joka hänkin lie perämies/navigaattori/kuvaaja, on vielä matkaa.
Itse lämpenisin ennemmin vanhan ajan kunnon ilmalaivoille, joita liikutettaisiin aurinkovoimalla toimivilla sähkömoottoreilla. Vetytäytteisiä tietysti: vedyn pelko on hysteriaa, kun samaan aikaan miljoonat lentävät satojen tonnien petrolipalopommien sisällä päivittäin. ; )
Minusta on semanttista peliä keskustella siitä, onko pilotti matkustaja vai ei. Olellista on vain, montako ihmistä, paljonko hyötykuormaa lentokone kuljettaa. Kun ajan autoani, en ole pilottina osa auton järjestelmää vaan hyötykyormaa. Samoin aktiivisesti nyt jo (vasta) kaavaillaan pilootittomia rahtikoneita, jotka ovat olleet jo vuosikymmenien ajan teknisesti mahdollisia.
Nyt ensilennon tehnyt kone kantaa yhden ihmisen (tai siinä on paikka vain yhdelle). Ilmaannousu oli niin vaivatonta, että kaksikin olisi mahdollista, mutta keskeinen tekninen haaste onkin yölento akkujen varassa. Kakkospilotin (matkustajan) paino tarvitaan akuille yökäyttöön.
Eli jos koko maailmanympärilento tehtäisiin autopilotilla, robottiohjauksella, molemmat "pilotit" olisivat hyötykuormaa, mutta nämä pilotit eivät inhimillisistä syistä (vrt. mercury-astronautit (jotka lopulta olivat oikeassa)) halua tällaista tulkintaa. Ongelma ei ole tällä kertaa tekninen. Lisäksi ihmispilottihan voi olla maassa (vrt esim Predator).
Mutta minähän oletankin, että käytännölliset sovellukset ovat aikaisintaan 15-20v päässä.
Ilmalaivat ovat toinen hyvä vaihtoehto, mm. isompi pinta-ala aurinkokennoille.