New Scientist, tuo tiedelehtien ylväs juoruaviisi, kertoo tälläistä:
http://www.newscientist.com/article/mg20727670.301-link-found-between-infectious-disease-and-iq.html
Tartuntatautien yleisyyden ja älykkyyden välillä on selvä korrelaatio. Mitä enemmän tartuntatauteja sitä matalampi on älykkyystesteillä mitattavissa oleva keskimääräinen ÄO. Korrelaation syynä arvellaan olevan se, että lapsien altistuminen tartuntataudeille vie aivojen kehittymiseen tarvittavaa energiaa ja jossakin vaiheessa tuo energian menetys alkaa näkyä älykkyydessä.
Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että lasten älykkyys putoaisi keskimäärin noin 13 yksikön verran jokaista heidän kasvuympäristössään tartuntatautien vuoksi menettämää elinikävuotta kohti, kun lähtötasona on 2 menetettyä elinikävuotta. Siellä missä mm. jäykkäkouristus (tetanus) ja malaria lyhentävät elämää keskimäärin kolme vuotta on siis ÄO keskimäärin 87, neljä vuotta elinikää lyhentävä tautien taso pudottaa ÄO:n tasolle 74 jne.
Kuten artikkelin kuvista näkyy niin korrelaatio ei ole 1:1 vaan hajontaa löytyy. Trendi on kuitenkin aika selvä ja testatuista muuttujista sairastuvuustaakka vaikutti kaikkein selkeimmin älykkyyteen. On hyvin mahdollista että kehitysmaissa kansan keskimääräisestä älykkyydestä menetetään paljon huonon terveydenhoidon vuoksi. Kun älykkyysmittausten tuloksista poistettiin sairaustaakan aiheuttama trendi niin älykkyys ei enää korreloinut bruttokansantuotteen eikä ravinnon saannin kanssa.
http://www.newscientist.com/article/mg20727670.301-link-found-between-infectious-disease-and-iq.html
Tartuntatautien yleisyyden ja älykkyyden välillä on selvä korrelaatio. Mitä enemmän tartuntatauteja sitä matalampi on älykkyystesteillä mitattavissa oleva keskimääräinen ÄO. Korrelaation syynä arvellaan olevan se, että lapsien altistuminen tartuntataudeille vie aivojen kehittymiseen tarvittavaa energiaa ja jossakin vaiheessa tuo energian menetys alkaa näkyä älykkyydessä.
Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että lasten älykkyys putoaisi keskimäärin noin 13 yksikön verran jokaista heidän kasvuympäristössään tartuntatautien vuoksi menettämää elinikävuotta kohti, kun lähtötasona on 2 menetettyä elinikävuotta. Siellä missä mm. jäykkäkouristus (tetanus) ja malaria lyhentävät elämää keskimäärin kolme vuotta on siis ÄO keskimäärin 87, neljä vuotta elinikää lyhentävä tautien taso pudottaa ÄO:n tasolle 74 jne.
Kuten artikkelin kuvista näkyy niin korrelaatio ei ole 1:1 vaan hajontaa löytyy. Trendi on kuitenkin aika selvä ja testatuista muuttujista sairastuvuustaakka vaikutti kaikkein selkeimmin älykkyyteen. On hyvin mahdollista että kehitysmaissa kansan keskimääräisestä älykkyydestä menetetään paljon huonon terveydenhoidon vuoksi. Kun älykkyysmittausten tuloksista poistettiin sairaustaakan aiheuttama trendi niin älykkyys ei enää korreloinut bruttokansantuotteen eikä ravinnon saannin kanssa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
myös käänteisesti. Mitä tyhmempi ihminen on, sitä vähemmän hän välittää hygieniasta. Mikäs uutinen tämä nyt oikeastaan on? Korkean kulttuurin sivistysmaissa hygienia on korkealla tasolla aivan luonnollisesti.
mitä köyhempi maa, sitä vaikeampi huolehtia hygieniasta. Jos edes puhdasta juomavetta ei löydä, ei sormien viruttelu sen rinnalla paljon paina.
Tänään näyttää saman löytäneen jo hesarikin.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Infektiotautien sairastaminen voi laskea älykkyysosamäärää/1135258312655
Huomattavaa on, että tutkimuksen pohjana on Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin kirjaan "IQ and the wealth of nations" kerätty aineisto yhdistettynä WHO:n tartuntatautien tilastoihin.
minkä tahansa paskan kanssa. Nälänhädän, sotien, raiskausten, uskonnon, yleisen sivistymättömyyden, teknisen taitamattomuuden, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Mutta omien havaintojeni valossa voisin esittää teorian siitä, että vähäinen ÄO saa vauhtia kinttuihin iskuvoimaa nyrkkeihin ja tämä taas näkyy urheilun mm tilastoissa. Jo melkein ameeban asteella olevasta mutterihuulesta voi tulla loistava mm tason nyrkkeilijä tai juoksija.
jos alhainen ÄO oikeasti korreloisi urheilumenestyksen kanssa, sinä olisit huippu-urheilija!
Oliko tutkimukseen otettu ryhmät joiden välillä ei ollut muita eroja kuin tartuntataudit ja älykkyysosamäärä? No, eipä tainnut olla näin. Tutkimus ei siis kerro meille juuri yhtään mitään.
On siis saatu lisää tilastollista dataa josta voidaan tulostaa hienoja käyriä, kaavioita ja muuta paskaa paperin pyörittäjille.
Yhtä hyvin voi väittää, että Maapallon kallistuskulman muutos Aurinkoon nähden johtuu puiden lehtien putoamisesta.