Moikka!
Pitemmittä puheitta, aloitan ns. ongelmani heti lyhyesti ja ytimekkäästi.
Olen kuukausien jälkeen keksinyt uuden teorian, joka on mielestäni aika hyvä. Se on ajasta ja sen käsityksestä. Enempää en kerro.
Haluan tietää teiltä, mitä teorioista ylipäätään pitäisi löytyä, saisinko ihan suoraan listan joltakin, KIITOS!
Ja kun olen kirjoittanut teoriani puhtaaksi, mihin julkaisen sen.
thanks for support
Pitemmittä puheitta, aloitan ns. ongelmani heti lyhyesti ja ytimekkäästi.
Olen kuukausien jälkeen keksinyt uuden teorian, joka on mielestäni aika hyvä. Se on ajasta ja sen käsityksestä. Enempää en kerro.
Haluan tietää teiltä, mitä teorioista ylipäätään pitäisi löytyä, saisinko ihan suoraan listan joltakin, KIITOS!
Ja kun olen kirjoittanut teoriani puhtaaksi, mihin julkaisen sen.
thanks for support
Vastaukset 17
Vanhimmat
Listaa en pysty kirjoittamaan, mutta tässä jotain vinkkiä:
Teoria pitäisi ensinnäkin pukea matemaattiseen formaattiin niin, että sillä voisi tehdä testattavia ennusteita.
Sen jälkeen sen pitäisi selittää ainakin sama, minkä vanhat teoriat selittävät ja yksinkertaisemmin tai sitten sen selitysvoiman tulee ulottua laajemmalle kuin vanhojen teorioiden.
Kun olet kirjoittanut teoriasi puhtaaksi, voit tarjota sitä tieteellisiin julkaisuihin, kuten Natureen.
Kyllä teorian voi esittää ilman matemaattista formulointia siten, että siitä voidaan johtaa testattavia ennusteita. Teorian täytyy silloin tosin olla melko kumouksellista sorttia...
Mitä matemaattisella formaatilla tarkalleen tarkoitetaan?
Periaatteessa matemaattinen formulointi on ainoastaan loogisten päätelmien johtamista vallitsevista tosiasioista. Käytännössä fysiikassa tämä tarkoittaa teorian ensimmäisen oletuksen perustelua entisellä matematiikalla tai yksiselitteistä havaintoa. Siitä sitten vaan johtaa diff.yhtälöt haluamaansa suuntaan (loogisesti matemaattisia lainalaisuuksia käyttäen). Voit kai sentään tsekata, miten noita teorioita on aiemmin formuloitu ?
Kuitenkin jos jo kysymyksenasettelustasi voisi jotain päätellä, niin et ilmeisesti tiedä fysiikasta yhtään mitään - etkä liioin tieteestä ylipäätään. Ihan ensin nimittäin kannattaisi opetella tieteenfilosofiset perusperiaatteet. Moni nojatuolifyysikko nimittäin kuvittelee keksineensä jos jonkinnäköisiä mullistavia teorioita, mutta oikeasti ne ovat pelkkiä virheelliseen ad hociin tms. perustuvia luuloja, joilla ei vaan ole olemassa sitä loogista perustetta. Siksi olisi järkevin opetella todistamisen logiikka, sitten sen logiikan kieli (matematiikka) ja sitten vasta miettiä niitä teorioita. En halua tässä sinänsä lannistaa, mutta kukaan amatööri ei ole koskaan esittänyt mullistavaa teoriaa. Eikä sellaista ole näköpiirissäkään - itse asiassa yhä kauempana on se aika, jolloin vielä amatöörit olisivat edes teoriassa ilman tieteen opintoja pystyneet teorioita väsäämään. Etkä Sinä mistään ihan pienestä lähde. Monet fysiikan suurmiehet ovat aloittaneet varsin vaatimattomista raporteista, mutta edenneet sitten johonkin mullistavaan kun ovat vieneet teoriaansa (ja käytäntöä) pidemmälle ja pidemmälle.
Jos näin julkaisen uuden fysiikan teorian niin voinko antaa sille oman nimen, ja jos teoria todetaan toimivaksi ja ristiriidattomaski niin pysyykö antamani nimi, vai antaako fyysikkomaailma sille jonkin muun nimen?Esimerkiksi, jos teoria olisi vaikka D-teoria (tämä oli vain lainattu esimerkki), niin pysyykö se D-teoriana myös tiedemaailmassa tyyliin: klassinen fysiikka, suhteellisuusteoria, kvanttimekaniikka ja D-teoria?
Luuletko että fyysikot ottaisivat esimerkiksi suuren yhtenäisteorian tai kaikenteorian nimeksi vaikkapa "Virtasen mekaniikka"? Tavista ei takuulla tehtäisi kuolemattomaksi teorian nimessä. Tästä on todisteita muualla tieteessä, kun joku amatööritieteilijä (lue= nojatuoliteoreetikko) on keksinyt jotain uutta, niin tiedemaailma on nimennyt löydökset siten, ettei nimi liity mitenkään löytäjään. Tietenkin löytäjä mainitaan löytäjänä, mutta hänen nimensä ei tule tunnetuksi löydön nimessä. Vaikkapa tähtitieteen kohteiden nimeämisessä tällaista on tapahtunut paljon, sekä lääketieteessä muutamia kertoja.
Oletetaan että oletetun Higgsin hiukkasen tapaan joku amatööritutkija löytäisi teoreettisella mallilla uuden perushiukkasten tason, tuskinpa löytäjän nimeämä "Möttösen hiukkanen" tai "Möttösiino" jäisi elämään virallisena hiukkasena, vaan tiedemaailma keksisi äkkiä uuden nimen.
Sellaisessa ei näkynyt mitään moottoria. Selittääkö tuo uusi teoria tuollaisenkin?
Suomen viime tiede-Nobelista onkin jo aikaa. Sen takia:pistä palamaan.
ja vieressä oli iso heiluri, joka heilui omia aikojaan. Sitä ei ihmetellä ollenkaan...
mahtuuko siihen teoriaan esim seuraavat ja millä tavoin:
entropia
valon nopeus
gravitaatio
energia
noudattelee aina kaavaa, jossa sitä aluksi vastustetaan henkeen ja vereen (ihmiseen liittyvän luonnollisen muutosvastarinnan johdosta). Yleensä teorian kehittäjä säännönmukaisesti häpäistään ja häntä vaaditaan peruuttamaan puheensa sekä nousemaan ristille.
Esimerkkinä edellä esitetystä vaikkapa mm. Galileo Galilei (tai jopa Jeesus).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Galileo_Galilein_tapaus
Sitten kun viimeisinkin suuri pässi on tajunnut teoirian nerouden, se rupeaa voittamaan jalansijaa ja nopeasti kumoaa vanhat huonommat teoriat. Tällöin teorian keksijä kaivetaan mutahaudasta ylös ja ripustetaan kultahäkkiin juhlapaikalle, jossa häntä sitten nuoleskellaan kunnes joku toinen keksii jotain parempaa.
Moi,
Varmasti jo oletkin tutustunut jo hyvin olemassaolevaan fysiikkaan, mutta kertauksena voi lukea vaikkapa kirjat "Feynman: Lectures in Physics Vol. I-III". Niissä on ihan se alkeiskama ihan hyvin, mutta sen perusteella pystyy sitten jatkamaan hieman uudempaan kamaan. Ja jos ajan olemuksesta meinaa teoretisoida, niin kannattaa kerrata erityisesti yleinen suhteellisuusteoria. Tuolla on jotain alkeita siihen ja viitteistä löytyy lisää (esityisesti Waldin General Relativity on suositeltava):
http://www.phys.uu.nl/~thooft/lectures/genrel.pdf
Olemassaoleva tiede pitää tuntea, jotta pystyy analysoimaan oman teorian eroja aikaisempiin teorioihin. Ja ettei tule vahingossa keksittyä samaa asiaa uudelleen.
Kiitos kaikille vinkeistä! Minulla olisi vielä yksi avonainen kysymys. Tiedättekö, mihin voisin julkaista tämän teorian turvallisesti?
Physical Review Letters (http://prl.aps.org/) ja muut APS:n journalit kuten Physical Review D (http://prd.aps.org/) lilenevät ihan hyvä vaihtoehto. Kannattaa hieman etukäteen lukea vanhoja artikkeleita että hahmottaa tarvittavan matematikan yksityiskohtien tason, käytetyn notaation jne. Usein nuo artikkelit löytyvät myös arxiv:sta, mutta omalla yliopistollasi luulisi olevan tunnus noihin lehtiin.
Yksi artikkeli esimerkiksi: http://arxiv.org/abs/gr-qc/0410023
"Se on ajasta ja sen käsityksestä"
Oletko varma että se on fysiikkaa?
Onhan tämä fysiikan palsta. Toinen mahdollisuus olisi, että se olisi jotain psykologiaa, mutta enemmän ajan käsittäminen kuulostaa fysiikalta ja nimenomaan suhteellisuusteorialta.
teoria0440
"Moikka!
Pitemmittä puheitta, aloitan ns. ongelmani heti lyhyesti ja ytimekkäästi.
Olen kuukausien jälkeen keksinyt uuden teorian, joka on mielestäni aika hyvä. Se on ajasta ja sen käsityksestä. Enempää en kerro.
Haluan tietää teiltä, mitä teorioista ylipäätään pitäisi löytyä, saisinko ihan suoraan listan joltakin, KIITOS!
Ja kun olen kirjoittanut teoriani puhtaaksi, mihin julkaisen sen.
thanks for support"
---
Julkaise teoria nettisivuina ja tee historiaa. Mikä olisikaan hienompi tapa pläjäyttää uusi teoria maailmaan kuin julkaisemalla se siisteinä ja selkeinä nettisivuina. Meinaan jos amatöörinä lähetät dokkarit jonnekin tiedemaailman vertaisarviointiin, niin ennen kuin ehdit sanoa hoomoilanen, teoriasi on julkaistu jonkun muun vakavasti otettavan tiedemiehen nimiin. Voithan sitten selittää että minunhan toi niinku oli. varmaan uskotaan.
Sen sijaan kun ensin teet sivuston ja yhdellä kertaa pukkaat sen nopeasti juki jossain domainissa, samalla mainostaen luomustasi kaiken maailman tiedefoorumeilla, niin on hankala muiden napata teoria omiin nimiinsä. Netistä kun jää aina tietoja, kuka teki ensin.