Sade

Asiahan on niin, että maailmanlaajuisesti haituminen ja sataminen ovat tasapainossa, koska vesi kiertää. Jos jossain sataa enemmän kuin haihtuu, niin jossain toisaalla tilanne on taas päinvastainen.

Luulenpa että vaihtelee vuosittain ja riippuu myös kriittisesti kuukaudesta. Muistan (Suomessa) esim. erittäin kuivan heinäkuun ja erittäin sateisen kesäkuun jolloin vedenpinta joessa nousi selvästi.

Nyt on hieman sekoitettu asioita. Ei hahduntaa pysty päättelemään järvien tasoista ja järvistä ylipäätäänkään. Ruotsissa on suuremmat sademäärät kuin Suomessa ja siellä ei ole järvia kuin murto- osa Suomen määrästä, olkoon sitten pari vähän suurempaa. Joihin mahtuu keveästi kaikki Suomen järvivesi.
Maan topografia määrää tuleeko järviä. Hyvin harva paikka on, jossa sadanta on niin pieni ettei muodostu alankoon järveä, Kuivia paikkoja on tietysti autiomailla. Joissakin paikoissa on huomattava että niiden järvien vesi kuten Aral järvi vesi tulee muualta jokea pitkin, aralin seudulla ei ole juuri sadantaa ja haituminen on suurempaa, kuin sadanta, silti siinä on järvi, (tai oli). Viljely ei onnistu ilman keinokastelua, joka johti Aralin tuhoon.
Suomessa sadanta on selkeesti suurempaa kuin haihtuminen, vaikka onkin ajoittaista kuivuutta. Jos ei sada sillä hetkellä haihtuminen on surempaa kuin sadanta, sehän on selvää ellei ole kostaus 100% vaikka aamu sumussa. Satettomat jaksot vaihtelevat minuuteista kuukausiin.
Järvet ovat lisäksi vuotavia astioita , ei ole väliä paljonko sataa vettä ei niihin kerry hieman tulvii siinä kaikki. ja sateiden vähetessä vesi palautuu normaaliin tasoon. vaikka tulisi kuivaakin ei järvet kuiva.

kasvien kasvusta päätelle sadanta on suurempaa kuin haihtuminen, koska kasvit menestyvät ilman mainittavaa keinokastelua. Kastelulla ajoittan saadaan kuitenkin hyväkin sadon lisäysriippuen kasvilajista , ja kesästä. Toisinaan oikein kuivina kesinä haihdunta on suurta. ja suurempaa kuin sadanta. ne kesät ovat harvinaisia.