Näkisimme elämää lähempänä kuin uskoisimme, jos silmämme ei olisi niin rajoittunut havaitsemaan vain tiettyjä asioita. Kun puhutaan alkuräjähdyksestä, emme tajua että niitäkin on useita miljoonia, mutta emme osaa ja ymmärrä mitata niin kaukaa, koska olemme rajoittuneita havaitsemaan vielä niitä. Miksi olemme maassa ja näemme mitä näemme? Luulisi samalla näöllä olevia olevan lähempänäkin, mutta näön "sielu" on meillä mitä on. Sokeilla on ollut lähellä aktivointi muihin maailmoihin, mutta he eivät ole kehittyneet siitä, itseasiassa lähempänä maailmankaikkeuden havaitsemista kuin me näkevät! Muilla taivaankappaleilla näkö on erilaista kuin meillä, siksi emme kykene havaitsemaan heitä edes radioaalloilla, koska materiaalia on monenlaista, me näemme vain, mitä "luoja" on suonut. Silmätutkimus on seuraava avainaskel avaruuden kartoittamisessa ellemme pysty valjastamaan tekniikkaa paremmin hyödyksemme. Ihme jos näkökyvyllämme varustettuja vain singonnut planeetta Maahan, se on arvoitus, mutta jotain on lähempänä ja sitä emme näe tai tunne, taas tämä materiaalisuuden erilaisuus! Eihän voida kuvitella että olisimme ainoita "eläviä" "ihmisiä" miljardien valovuosien päässä, selvitettävä, miten juuri Maahan on syntynyt tämä silmäpopulaatio. Meidän fyysinen havannointi on niin rajoittunutta, ja uskomme sen kaikkivoipaisuuteen, että unohdamme tutkia muut mahdollisuudet elämään. Silmä, näkökykymme ja sen yhteys aivoihin on kaiken a ja o, sitä pitäisi tutkia ja kehittää, tehdä teorioita, luoda uusia käsityksi, miksi emme havaitse muuta elämää vaikka miljardeja "maapalloja" lähellämme.
Silmässämme väärä näköspektri!
EyeLook
7296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
korvamme kuule radioaaltoja!!!
Kaikki havainnointi perustuu sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen. Näkö on hyvin kapea sektori SM spektristä. Teknisin apuvälinein pystymme havainnoimaan kuitenkin koko spektriä. Sähkömagneettisen voiman lisäksi luonnossa on heikko- ja vahva ydinvoima, sekä gravitaatio. Niitä ei voi käyttää havainnointiin.
Silmävertauksesi ontuu siis aika pahasti.
Kuulepas lapsonen, nykypäivän tieteessä ihmissilmällän näkökyvyllä on aika pieni merkitys. Laitteistoilla tutkitaan aika paljon laajempaa skaalaa kuin mitä ihmissilmän havaintokyky on. Silmän toimintaperiaate on tunnettu jo pitkän aikaa melko hyvin, joten siitä se alieneiden löytäminen ei kyllä ole kiinni. Mutta jos kuvittelee pikku-ukkoja ympärillään niin ei siinä silmälääkäri auta. Mielenterveyden puolelta voisi löytyä apua.
Monilla eläimilläkin on kehittyneempä näkökyky kuin ihmisillä, eli jos ihmiselle olisi luotu erilainen näkökyky, havaitsisimme paljon enemmän ympäristöämme, sellaistakin mitänyt emme näe. Röntgenkatseisia olioita on jossain päin ja ethän tiedä mitä miljoonat erilaiset eläimet näkevät? Siis, jos meillä olisi toisenlainen näkökyky. Kyllä nykysilmä tunnetaan kuten sydänkin, mutta kehittyneempi versio puuttuu ihmisiltä.
Ihmiskunnan käytettävissä on hyvin monenlaisia keinotekoisia "silmiä". Meidän ei itse tarvitse suoraan nähdä kaikkia eri aalltoalueita ja säteilylajeja. Tekniikka tuo ihmisen ulottuville röntgensäteet, gammasäteet, radioaallot jne.
Eräät näistä ovat sellaisia säteilylajeja että kyky nähdä niitä suoraan menisi tähtitieteen kannalta aivan hukkaan täällä maanpinnalla koska ne eivät näy ilmakehän läpi. Monet taas sellaisia että meillä täytyisi olla tavattoman suuret silmät että niillä voisi suoraan tehdä tähtitieteellisiä havaintoja ko. säteilylajin alueella. Äärimmäisenä esimerkkinä jokin mantereen laajuinen radiointerferometri. Siinäpä varsinainen mulkosilmä.
Silmällä ei ole mitään merkitystä vaikka se olisi kuinka kehittynyt tahansa. Tämä tulee hyvin esiin esimerkiksi kaukoputkella katsottaessa. Silmä ei erota hyvin eri sävyjä joita kaukaisesta kohteesta tulee ja siksi kameran liittäminen kaukoputkeen tuo esiin aivan toisenlaisen maailman kuin mitä silmillä näkisi.
Tavallinen kamerakin on kehittyneempi mitä silmä, koska kameraan voidaan lyödä kiinni isompia objektiiveja mikä mahdollistaa hämärässä paremman erotuskyvyn. Sen lisäksi mukana on tarkennus jolla voi zoomata kuvaa isommaksi. Ja tämä kaikki tavallisen näön alueella.
Sen lisäksi radioteleskoopit kyttäävät koko ajan taivasta ja nyt me näemme sellaisia asioita mitä me emme muuten näkisi vaikka meidän silmämme havaitsisivat sellaisen säteilyn.
Katsos kun, nyt palaan takaisin edeltävään kappaleeseen. Vaikka me näkisimme silmillä valoa, niin silmä itsessään on äärimmäisen huono tallentamaan mitään muistiin. Se mitä on nähty, on nähty ja sen jälkeen muisti hoitaa loput ja hyvin usein, esimerkiksi kolaritilanteissa, on havaittu että ihmisen muisti on hyvin rajoittunut ja sekava. Siksi silminnäkijähavainnotkin joudutaan tutkimaan ja esimerkiksi kolaritilanteissa pelkkään sanaan ei luoteta vaan tapahtumat joudutaan todentamaan erilaisilla muilla tutkimuksilla.
On tietenkin selvää että jos me näkisimme näkyvän valon lisäksi muutakin säteilyä, niin pimeässä matkaaminen olisi helpompaa emmekä tarvitsisi välttämättä lisävalaistusta, mutta siitäkin huolimatta me tarvitsisimme tallennusvälineet.
Syvää avaruutta tutkitaan nykyään enimmäkseen ihmisen luonnollisen havaintokyvyn ulkopuolisilla taajuuksilla. Etenkin ulkoavaruuden radioskopia ja radiotelemetria omassa aurinkokunnassamme on noussut arvoon arvaamattomaan.